Maksettu hiljaisuus
Romaniassa puolueiden ja median liitto syvenee. Muutoksia peitellään ja vähätellään, vaikka ne uhkaavat vakavasti demokratiaa.
Romanian vapaa tiedonvälitys on uhattuna, kun maan suurimmat puolueet ovat maksaneet eri medioille kymmeniä miljoonia euroja viime vuosien aikana. Lasku on kuitattu julkisista varoista.
Puolueet ovat tehneet kalliita sopimuksia useiden uutismedioiden kanssa vastineeksi suotuisista uutisista. Sopimusten sisällöt ovat salaisia, eikä yleisö pysty erottamaan niiden puitteissa tehtyä uutisointia muusta uutistarjonnasta.
Romanian pääministeripuolueen, sosiaalidemokraattisen PSD:n puheenjohtaja Marcel Ciolacu on perustellut käytäntöä sillä, että puolueet haluavat maksettujen sisältöjen avulla testata, miten yleisö suhtautuu erilaisiin poliittisiin aloitteisiin.
Vaikuttamisen on mahdollistanut vuonna 2015 tehty lakimuutos, joka kasvatti puoluetukia. Vuonna 2015 puolueet saivat julkista rahaa yli 6,7 miljoonaa leitä, eli noin 1,5 miljoonaa euroa. Nykyisin puoluetukia maksetaan jo yli 50 miljoonaa euroa vuodessa.
Suomi maksoi puoluetukia vuonna 2022 noin 36 miljoonaa euroa.
Romaniassa kasvaneella puoluetuella on enimmäkseen rahoitettu mediaa. Tammikuun 2021 ja syyskuun 2022 välisenä aikana kaksi suurinta puoluetta on tehnyt sopimuksia eri tiedotusvälineiden kanssa yhteensä noin 28 miljoonalla eurolla. Vuoden 2022 alkupuoliskolla nämä puolueet käyttivät saamistaan tuista noin 75 prosenttia mediaan.
Puolueet käyttävät bulvaaneina erillisiä välittäjäyhtiöitä. PSD-puolue ei ole kertonut medioita, joiden kanssa se on tehnyt sopimuksia, ja vetoaa salassapitopykälään välittäjäyhtiöiden kanssa tehdyissä sopimuksissa. Osa tiedotusvälineiden nimistä on selvinnyt tutkivien toimittajien työn kautta.
Maan toiseksi suurin puolue, keskustaoikeistolainen PNL on kertonut medioiden nimet, mutta ei sitä, mitä sopimukset ovat sisältäneet.
PSD:n ja PNL:n maksamia rahoja on päätynyt muun muassa Romanian suurimpiin tv-kanaviin kuuluville Antena 3:lle ja Digi24:lle sekä Hotnews-verkkomedialle ja Newsweek-lehdelle.
Kansainväliset instituutiot ovat vuonna 2022 ilmaisseet huolensa siitä, kuinka puolueiden medialle syytämät miljoonat heikentävät Romanian demokratiaa.
Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio huomauttavat raporteissaan, että puolueiden maksamista sisällöistä ei kerrota riittävästi ja sopimuksilla on vaikutusta lehdistönvapauteen.
Romania sijoitettiin Unkarin ja Puolan kanssa korkeimpaan riskiryhmään Media Pluralism Monitor -hankkeen raportissa, joka käsitteli kaikkia EU:n jäsenmaita. Raportin mukaan on suuri vaara, että kaupalliset ja omistajien intressit vaikuttavat journalistisiin sisältöihin.
Media Pluralism Monitor varoittaa Romaniaa muun muassa siitä, että median itsesääntely on kehittymätöntä ja mediaympäristö on keskittynyttä. Useimpien mediatalojen taloudelliset näkymät ovat raportin mukaan heikot.
Reuters Institute for the Study of Journalism kertoi, että romanialaisista vain joka viides uskoi, että maan media on vapaa poliittisista vaikutteista. Vain joka kolmas luotti uutisiin. Suomessa mediaa piti saman tutkimuksen mukaan vapaana puolet ja uutisiin luotti reilut kaksi kolmannesta.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan julkisten varojen käyttäminen suopean uutisoinnin ostamiseksi on Romaniassa laajalle levinnyt poliittinen käytäntö.
Romanian viimeaikaiset muutokset muistuttavat osin Unkarin kehitystä, jossa valtiolta saatu mainosraha on mediataloille merkittävä tulonlähde. Tiedotusvälineiden toiminta näissä maissa eroaa kuitenkin selvästi.
”Toimittajat eivät täällä tee propagandaa, vaan he toimivat fiksummin. He välttävät hallitukselle noloja aiheita”, toimittaja Dan Tăpălagă sanoo. Hän työskentelee itsenäisessä romanialaisessa G4media-verkkolehdessä, joka seuraa erityisesti maan politiikkaa ja yhteiskuntaa.
Hallitukselle epämieluisat puheenaiheet nousevat Tăpălagăn mukaan esille vain muutamissa verkkomedioissa, jotka tavoittavat ainoastaan pienen osan väestöstä.
Toimittajien painostamisella ja ostetulla julkisuudella on pitkä historia romanialaisessa yhteiskunnassa. Uutta on mittakaava, jolla toimittajiin vaikutetaan, Tăpălagă sanoo.
”Raha ei ole koskaan hiljentänyt mediaa niin rajusti kuin viime aikoina”, hän kirjoitti tammikuussa 2022.
Tăpălagă syyttää puolueiden lisäksi romanialaisia mediataloja tilanteen heikentymisestä, koska ne ovat suostuneet tekemään sopimuksia puolueiden kanssa.
”Romanian media on hyväksynyt kehityskulun ja lähtenyt itse mukaan peliin. Demokratian vahtikoira ottaa ilolla vastaan hallituksen herkkupalat eikä enää hauku hallitusta”, hän sanoo.
Hiljaiseksi ostettu media huolettaa toimittajia ja kansainvälisiä demokratian puolustajia, mutta romanialaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ongelma ei juuri ole esillä. Romanialaisia kuohuttaa sen sijaan se, ettei maata ole vuosien yrittämisen jälkeen vieläkään hyväksytty mukaan Schengen-alueeseen.
Romanian Schengen-jäsenyyttä tarkasteltiin jälleen loppuvuodesta 2022. Sitä vastusti vahvimmin Itävalta, joka perusteli päätöstään maassaan oleskelevien pakolaisten määrällä.
”Jos järjestelmä ei toimi, sitä ei voi laajentaa”, Itävallan sisäministeri Gerhard Karner kommentoi Der Standard -lehdelle.
Jos Romania olisi hyväksytty Schengeniin, Euroopan unionin itärajaa valvoisi Romanian rajaviranomainen. Sen korruptiosta on useita esimerkkejä.
Euroopan komissio on suhtautunut Romaniaan myötämielisemmin. Se lausui vielä marraskuussa, että Romania olisi valmis liittymään Schengeniin. Toimittaja Dan Tăpălagăn mukaan kyseessä on suurin valhe, jonka hän on toimittajan urallaan nähnyt.
”On vaikea ymmärtää, miksi EU päätti sulkea silmänsä ja sanoa, että asiat ovat kunnossa, kun me tiedämme, että se ei pidä paikkansa”, hän sanoo.
Tăpălagăn mukaan Romania teeskentelee olevansa demokraattinen maa, joka pelaa sääntöjen mukaan.
”Romanian demokratian häiriöt ovat erilaisia kuin muualla Itä-Euroopassa. Olennainen ero on siinä, että asiat tapahtuvat pöydän alla.”
Romaniaa kohdellaan EU:n johdossa hyvin, arvioi Bukarestin yliopiston apulaisprofessori Luciana Alexandra Ghică. Maata arvostetaan, ja sillä on aiempaa näkyvämpi rooli.
Romania on myös näennäisen halukas yhteistyöhön. Toisin kuin Unkari, Romania on ilmaissut ottavansa saamansa huomautukset vakavasti.
”Kansalaisyhteiskunta on odottanut, että Euroopan komissio olisi kritisoinut Romaniaa vieläkin lujemmin”, kertoo romanialaisen Funky Citizens -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Elena Calistru.
Hän arvioi, että EU:n pehmentyneen suhtautumisen taustalla on myös maantieteellinen sijainti. Romanian naapureita ovat muun muassa Ukraina ja Moldova.
Euroopan komissio lopetti marraskuussa Romanian oikeusjärjestelmän ja korruption tarkemman seurannan niin sanotun yhteistyö- ja seurantamekanismin kautta. Mekanismi perustettiin Romaniaa ja Bulgariaa varten, kun ne liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2007.
Calistrun mukaan lopetuspäätös oli poliittinen.
”Se on naurettavaa. On ilmiselvää, että seurattavat asiat eivät vielä olleet ratkenneet”, hän sanoo.
Romanian pienissä medioissa ollaan huolissaan siitä, että demokratian rapautuminen saa jatkua piilossa. G4median Dan Tăpălagă kutsuu puolueiden medialle maksamia rahoja lahjuksiksi. Lahjonnasta puolueita syyttää myös verkkolehti Recorder. Puolueiden toiminnasta ei ole aloitettu rikostutkintoja.
Romaniassa on yritetty myös puuttua median ja puolueiden suhteisiin. Valmisteilla on laki, joka asettaisi vaatimuksia puolueiden ja medioiden keskenään tekemille sopimuksille. On keskusteltu, että esimerkiksi artikkeleihin pitäisi merkitä, jos puolue on maksanut ne.
PSD:n parlamentin alahuoneen ryhmänjohtaja Alfred Simonis kertoo Europa Liberă -medialle kannattavansa läpinäkyvyyden lisäämistä. Hänestä tieto artikkelin maksajasta tulisi kuitenkin kertoa vasta kuukauden viiveellä. Silloinkaan tiedon ei pitäisi löytyä artikkelin yhteydestä, vaan erillisestä rekisteristä. Simoniksen mukaan maksettujen sisältöjen merkitseminen paljastaisi puolueen strategian sen poliittisille vastustajille.
Romania näyttää olevan pattitilanteessa. Kansalaiset ja osa järjestöistä ovat väsyneitä. Mieltä ei enää osoiteta samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten.
Romania oli otsikoissa vuonna 2017, jolloin maan pääkaupungissa Bukarestissa syntyi laajoja, satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksia. Ne olivat suurimpia sitten kommunistihallinnon päättymiseen johtaneen vallankumouksen vuonna 1989.
Pidempään muhineen tyytymättömyyden laukaisi hallituksen ehdotus korruptiolaista. Sen mukaan korruptiosta tulisi rangaista ainoastaan, jos rahasumma on vähintään 200 000 leitä eli yli 40 000 euroa.
Funky Citizens -järjestön puheenjohtajan Elena Calistrun mukaan Romanian ongelmat ovat muuttuneet yhä teknisemmiksi. Sellaisten asioiden vuoksi kansaa on vaikea saada osoittamaan mieltä.
”Kun asioiden äkillisestä muutosyrityksestä seurasi mielenosoituksia, poliitikot ymmärsivät, että on parempi tehdä muutoksia päätöksentekoprosesseihin, jotta lopputuloksista tulee halutunlaisia.”
Mielenosoitusten jälkeen toiveet muutoksesta kanavoituivat jo aiemmin perustettuun Uniunea Salvați Romania -puolueeseen eli USR:ään. Nimi tarkoittaa Pelastetaan Romania -liittoumaa.
Puolueen suosio oli odottamaton, arvioi Itä-Euroopan demokratiakehityksestä Helsingin yliopistossa väitellyt Laura Sibinescu.
”He tulivat parlamenttiin valtavan innostuksen saattelemina. Ajateltiin, että vihdoin saamme jotain demokraattisempaa”.
USR ei kuitenkaan saanut juuri aikaan konkreettisia muutoksia. Sibinescun mukaan puolueeseen petyttiin osittain siksi, ettei haluttuja muutoksia yksilöity riittävän tarkasti.
Puolueen ongelmana oli myös se, että se puhutteli vain koulutettuja kaupunkilaisia vaikka esitti olevansa laajempi oppositiopuolue.
USR ei ole ainoa Romaniassa huomiota kerännyt uusi puolue. Äärioikeistopuolue AUR sai yllättävän vaalivoiton vuoden 2020 parlamenttivaaleissa erityisesti ulkomailla asuvien romanialaisten äänillä. Puolueen suosio on sittemmin laantunut.
”Romaniassa ei ole sellaista poliittista oppositiota, joka pystyisi pysymään pystyssä”, Sibinescu sanoo.