Hra Gaza
Timo R. Stewart tuo selkoa Lähi-idän kriisiin. Hänestä Israelin ja Palestiinan konflikti ei edes ole erityisen mutkikas.
Hamas hyökkäsi lokakuun seitsemäntenä päivänä Israeliin ja tappoi 1 200 ihmistä. Israel iski kostoksi Gazaan ja surmasi 14 000 ihmistä ennen marraskuun loppupuolen tulitaukoa. Kuvat ja videot veritöistä leviävät ympäri maailmaa ja herättävät surua, ahdistusta ja vihaa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart puhuu ”tuskan suonsilmäkkeestä”. Hän on joutunut pidättelemään itseään uppoamasta siihen.
”Tuntuu vaikealta katsoa kauheuksia, joita palestiinalaiset ja israelilaiset tekevät toisilleen.”
Stewart tuntee alueen perin pohjin, koska on tutkinut Lähi-itää vuosikaudet ja asunut Tel Avivissa ja Itä-Jerusalemissa.
”Uutiskuvien kasvot ja maisemat näyttävät tutuilta. Voin melkein haistaa, miltä ilma ympärillä tuoksuu. Tutkijana en kuitenkaan voi antaa tunteille valtaa, koska muuten en pystyisi tekemään työtäni.”
Stewart myöntää käyttäneensä lähes koko valveillaoloaikansa Gazan tapahtumien seuraamiseen ja analysointiin. Tietolähteet vaihtelevat paikallisista uutismedioista ja podcasteista kansainvälisten järjestöjen raportteihin. Lisäksi Stewartilla on alueella henkilökohtaisia kontakteja.
”Roolini ei ole kilpailla uutismedioiden kanssa. Minun ei tarvitse tietää asioista ensimmäisenä. Etuni on siinä, että tutkijana pystyn asettamaan tapahtumat kontekstiin.”
Tuntia ennen haastattelua Stewart lähettää tekstiviestin, jossa pahoittelee myöhästyvänsä. Hän on antamassa uutiskommentteja konfliktin tuoreista käänteistä.
Gazan sota teki Stewartista television ajankohtaisohjelmien vakiovieraan. Ainakaan toistaiseksi ihmiset eivät pysäyttele häntä kadulla.
”Suomalaiskansallisessa pidättyväisyydessä on hyvät puolensa”, Stewart sanoo.
Hän pitää puolivirallista ilmiön tulkitsijan rooliaan pikemminkin etuoikeutena kuin riesana. Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden tehtäviin kuuluu tieteellisen tutkimuksen lisäksi tiedon tuottaminen poliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun.
”Osa työstäni on auttaa parantamaan julkista keskustelua Suomessa. Pidän sitä tärkeänä ja arvokkaana pyrkimyksenä.”
Stewart kertoo nauttivansa väittelyistä. Eräs hänen lempipuuhistaan on ruotia kiintoisia aiheita ystävien kanssa. Usko parhaan argumentin voimaan saa Stewartilla valistushenkisen idealismin sävyjä. Hän korostaa, että avoin yhteiskunta ei voi toimia ilman korkeatasoista debattia.
”Tiede perustuu siihen, että esitetään argumentteja ja koetellaan niitä. Samoin pitäisi olla politiikassa, mutta se vaatii sitä, että keskustelu on tietopohjaista ja että osapuolet kuuntelevat toisiaan ja tarvittaessa muuttavat näkökantojaan.”
Paha kyllä ideaalinen puhetilanne toteutuu heikoimmin silloin, kun sitä eniten kaivattaisiin.
Lähi-idän tapahtumat herättävät suuria tunteita myös suomalaisissa. Stewart luonnehtii viestipalvelu X:ssä käytäviä keskusteluja raskaiksi, koska kommentit pyörivät sen ympärillä, kuka on israelilaisten ja kuka palestiinalaisten puolella.
Tällainen vastakkainasettelu on haitallinen tapa lähestyä vieraiden maiden konflikteja.
”Jos ei ole suoraa henkilökohtaista sidettä tapahtumiin, kannattaisi pyrkiä ymmärtämään konfliktin taustoja. Viholliskuviin lukkiutuminen vain laajentaa konfliktia alueille, joille se ei kuulu.”
Poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Stewart tutki kristillistä sionismia. Väitöskirjan pohjalta hän laati teoksen Luvatun maan lumo, joka oli vuonna 2022 tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas.
Kristillinen sionismi selittää osaltaan sitä, miksi Israelilla riittää suomalaisessa keskustelussa puolustajia oikeiston suunnalla. Herätyskristityt näkevät Israelin valtion Jumalan suunnitelmana, jonka Raamattu on ilmoittanut.
Vasemmisto puolestaan kallistuu Palestiinan suuntaan. Se näkee Israelin alistavana miehittäjävaltiona ja Yhdysvaltain voimapolitiikan liittolaisena. Näin ei ole aina ollut.
Sosiaalidemokraatit suhtautuivat myönteisesti Israelin perustamiseen vuonna 1948 ja pitivät tiiviitä suhteita maan työväenpuolueeseen. Johtaviin demaripoliitikkoihin kuulunut K. A. Fagerholm johti Suomi–Israel-yhdistysten liittoa.
