Apuna vaikeuksissa

Huijaus paljastui parissa päivässä.

Vähävaraisia perheitä avustava Apuna ry jakoi hel­mikuun lopussa tunteisiin vetoavaa Pekan tarinaa. Sen mukaan koulupojan isä oli tehnyt itsemurhan ja poika yrittänyt samaa, päätyen pyörätuoliin.

”Pekan” kokemaa kiusaamista kuvattiin groteskein kääntein: pojan uudet silmälasit oli rikottu ja hänen takilleen virtsattu.

Apunaa pyörittävät vapaaehtoiset jakoivat tarinaa järjestön suljetussa Facebook-ryhmässä. Siellä järjestö yhdistää apua tarvitsevia ja auttamishaluisia. Itse Apuna ei voi kerätä rahaa, koska sillä ei ole voimassa olevaa rahankeräyslupaa.

Apuna ry:n perustaja Heidi Jaari paheksui aluksi median kohdistamia epäilyksiä ja syytti toimittajia ”poliisina leikkimisestä”.

Tiedotusvälineet selvittävät parissa päivässä, ettei rahankeräämiseksi kehitetty tarina pitänyt paikkaansa.

Jaari välitti Helsingin Sanomille viestin, jossa ”Pekan äiti” myönsi sepittäneensä tarinan. Kohta Iltalehti uutisoi: ”’Pekka’ ei ole nuori poika, vaan vaimonsa hakannut keski-ikäinen rattijuoppo.”

Jaarin mukaan myös Apuna joutui huijatuksi. Nyt Hämeen poliisi tutkii rahanhankintaa Pekan tarinan avulla petoksena. Poliisin mukaan yli 300 ihmistä lahjoitti Apunan välittämien yhteystietojen avulla yhteensä yli 14 500 euroa.

Vastikkeettomaan rahankeräykseen tarvitaan aina lupa, jonka myöntää Poliisihallitus.

Vuonna 2017 perustetun Apuna ry:n keräys­lupa oli voimassa marraskuusta 2017 helmikuuhun 2022. Sen jälkeen järjestö sai vielä 10 000 euron pienkeräysluvan.

Apunan Poliisihallitukselle toimittamasta kirjanpidosta käy ilmi, että järjestö on kerännyt avustuksina yhteensä lähes 1,4 miljoonaa euroa. Järjestön mukaan suurin osa avustusrahasta on käytetty vähävaraisille jaettavaan ruokaan. Rahankeräys­lupahakemuksissaan Apuna on kertonut maksaneensa myös erääntyneitä sähkölaskuja ja puhelinlaskuja sekä hautajaismenoja. Yhdistys kertoi käyttäneensä rahaa myös lasten harrastusten tukemiseen, syntymäpäiväjuhliin ja joululahjojen hankintaan. Järjestö on jakanut myös vaatteita.

Osa rahasta on mennyt toiminnan pyörittämiseen: matka- ja kuljetuskustannuksiin sekä Itä-Helsingissä sijaitsevan toimitilan vuokraan.

Apua tarvitsevat perheet ovat ottaneet Apunaan yhteyttä viestitse ja kertoneet tilanteistaan. Tietojen perusteella järjestössä on päätetty, ketä autetaan ja miten.

Apunan toimintaa ovat pyörittäneet Heidi Jaari ja vuonna 1956 syntynyt nainen. Jaari kertoo SK:lle tehneensä avustustyötä korona-aikana myös täysipäiväisesti, mutta muutoin päivätyönsä ohella. Jaarin mukaan yhdistykseen saamien viestien lukeminen ja lähettäjille vastaaminen on ollut pääosin yhdistyksen toisen pyörittäjän vastuulla. Jaari pystyy seuraamaan kollegansa ja perheiden välistä viestinvaihtoa.

”Teemme molemmat tätä täysin vapaaehtoisesti”, hän sanoo.

Jaarin mukaan järjestö on vaatinut avuntarpeesta näytöksi Kelan sivuilta otettuja kuvia, joista ilmenevät perheelle maksetut tuet. Pekan tapauksessa näin ei toimittu.

Apunan menetettyä rahankeräyslupansa järjestö julkaisi perheiden lähettämiä ilmoituksia suljetussa Facebook-ryhmässä. Auttamishaluisille jaettiin perheiden tarinoiden lisäksi näiden puhelinnumerot, ja rahaa saattoi lähettää Mobilepay-sovelluksella.

Tarinoiden todenperäisyydestä auttajilla oli takeena kertojien sana ja Apunan arvio.

Kahden ihmisen vapaaehtoistyöllä pyörivä, satojatuhansia euroja jakava yhdistys on itsessään hyvä tarina. Ennen Pekka-huijausta Apuna sai paljon positiivista julkisuutta.

Jaari toisti samaa viestiä: hyvinvointivaltio ei toimi, ja Apuna on vähävaraisten viimeinen turva. Marraskuussa 2021 hän kommentoi Ylelle: ”Hyvinvointivaltiossa ei pitäisi olla niin, että avustusjärjestöt huolehtivat ihmisten välttämättömistä menoista, kuten ruuasta ja lääkkeistä.”

Maaliskuussa 2020 hän kertoi Iltalehdelle, että järjestö ostaa lapsille adhd-lääkkeitä ja aikuisille ”insuliinia, jota ilman kukaan ei elä, mutta johon Kelalta ei saa maksusitoumusta”. Väite on erikoinen: Kela korvaa merkittävän osan useimpien adhd-lääkkeiden ja kaikkien insuliinien ostokuluista korvausoikeuden saaneille. 70 euron omavastuuosuuden täytyttyä aikuinen maksaa insuliinista 4,5 euroa per ostokerta.

Avustettavien valitseminen ja avustettavien tavaroiden jakaminen on työlästä.

Pelastakaa Lapset ry jakoi vuonna 2024 taloudellista apua 1,5 miljoonan euron edestä noin 60 paikallisyhdistyksessä ympäri Suomea. Tästä ruoka-avun osuus oli noin 551 000 euroa, järjestön lapsiperheköyhyyden erityisasiantuntija Aino Sarkia kertoo.

Pelastakaa Lapset ry:ssä ruoka-apua organisoi yksi täyspäiväinen työntekijä. Paikallisyhdistykset jakavat ruoka-apua lahjakortteina useimmiten yhteistyötahojen, kuten sosiaa­litoimen ja seurakunnan kautta. Yhdistyksen aluetoimistot jakavat ruokalahjakortteja oman toimintansa piirissä oleville lapsiperheille.

Viikossa kymmenien ihmisten verkosto jakaa siis keskimäärin 10 500 euron edestä ruokaa ruokalahjakortteina. Työntekijät eivät tilaa ja pakkaa ruokaa tai kuljeta sitä ihmisten ovelle.

Apuna jakaa kertomansa mukaan avustuksia ainutlaatuisen tehokkaasti. Toiminnan huippu ajoittui koronavuosiin. Apuna raportoi jakaneensa vuonna 2020 apua 347 000 euron ja seuraavana vuonna 485 000 euron edestä. Huippuvuonnaan se olisi siis jakanut apua keskimäärin 9 000 euron edestä viikoittain.

Apunan Poliisihallitukselle tekemän ilmoituksen mukaan helmikuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä puolet sen avustusbudjetista jaettiin ruokana.

”Silloin kun meillä oli rahankeruulupa, niin yleensä on hankittu ruokakasseja tai ruokalahjakortteja”, Jaari sanoo.

Hän kertoo, että koronasulkujen aikana ruokaa jaettiin ihmisille suoraan kotiin. Perhekohtaiselle avulle ei ole ollut ylärajaa. ”Ruokakassit ovat olleet 50−100 euroa.”

Jaari sanoo, että korona-aikana Apunalla oli ”melkein 200 ihmistä ruoan­jakelussa”.

”Hyllyttämässä kamaa, pakkaamassa ruokia, kuljettamassa sitä ihmisten kotiin.”

Järjestöä avustanut nainen kertoo viettäneensä pandemian aikana ”pitkiä päiviä” pakkaamassa ruokaa kasseihin Apunan toimitiloissa. ”Pakkausporukan Whatsapp-ryhmässä oli noin kaksikymmentä ihmistä, ruokaa kuljettavilla ihmisillä oli oma ryhmänsä”, hän kertoo.

Vain Jaarilla ja vuonna 1956 syntyneellä vapaaehtoistyöntekijällä on oikeus käyttää yhdistyksen rahankeräystä varten perustettua tiliä. Aiemmin Jaari on kertonut poliisikuulusteluissa, että rahankeräysluvilla saatujen varojen käytöstä päättivät hän ja Apunan ainoa avustustyöntekijä. ”Katsoimme (- -) yhdessä, että se raha menee tarvitsijoille tasaisesti, ettei kukaan saa enemmän kuin toinen ja määrät ovat inhimilliset.”

Tammikuussa 2024 Helsingin poliisi sai valmiiksi esitutkinnan Apunan epäillystä rahankeräysrikoksesta. Tutkinnan syynä oli pienkeräysluvan enimmäismäärän räikeä ylitys: lupa oli 10 000 eurolle, mutta yhdistys oli kerännyt yli 238 000 euroa.

Rahankeräyksen järjestäjä on vastuussa rahamäärän seuraamisesta. Poliisikuulusteluissa Apunan pyörittäjät ovat kertoneet, että rahaa oli tullut vanhoilta lahjoittajilta ja ”isoina könttäsummina eri firmoilta”, joilla oli yhdistyksen tilinumero ennestään.

”[Rahankeräysluvan umpeuduttua] poistimme kaikkialta kaikki rahankeräyspyynnöt, mutta perheilmoitukset jäivät”, Jaari kertoi poliisille.

Niillä hän viittasi suljetussa Faebook-ryhmässä jaettuihin ilmoituksiin, joissa kerrottiin perheiden avuntarpeesta. Tarkoitus oli yhdistää avun tarvitsijoita ja auttamishaluisia. ”Kun emme voi kerätä rahaa, niin kerromme, että perhe tarvitsee esimerkiksi ruokaa tai vaatteita”, Jaari sanoi.

Pekan tapaus osoitti, että ilmoituksilla ohjailtiin myös rahalahjoituksia. Apunan pyörittäjät eivät mieltäneen auttajien ja avustettavien välisen avustusliikenteen koordinoimista rahankeräämisenä. Esitutkintaa varten lausunnon antanut Poliisihallitus määrittelee myös avustus- ja tukipyyntöjen julkaisemisen rahankeräämiseksi.

Syyttäjä päätti helmikuussa 2025 olla syyttämättä Apunan vastuuhenkilöitä rahankeräysrikoksista. Syyttäjä viittasi muun muassa Poliisihallituksen lausuntoon. Se oli selvittänyt Apunan rahankäyttöä myös tiliotteista.

”Sitä, mitä varoilla on ostettu tai mihin tarkoituksiin rahaa on annettu tai mihin toimintaan jonkin kulun maksaminen on liittynyt, ei ole pelkkien tiliotteiden perusteella mahdollista arvioida kuin hyvin rajoitetusti”, lausunnossa sanotaan.

Poliisihallitus selvitti Apunan rahankäyttöä myös 2023. Syynä olivat järjestön rahankäytön järjestämisestä tehdyt yhteydenotot, Poliisihallituksen arpajaishallinnon ryhmäpäällikkö Pauliina Päivinen kertoo.

Selvityksen mukaan suurin osa lahjoitusrahoista vaikutti menevän siihen tarkoitukseen, mihin keräyslupa oli saatu. Apunan antamaa selvitystä Poliisihallitus piti paikoin epäluotettavana. Huomiota kiinnitti esimerkiksi yhdistyksen varoilla ostettu 2 500 euron arvoinen auto, jonka Apunan vapaaehtoinen työntekijä lunasti itselleen.

Poliisihallitus kiinnitti huomiota myös joidenkin perheiden saamiin avustussummiin. Yhdelle perheelle oli maksettu viiden kuukauden aikana 5 240 euroa ja toiselle kymmenen kuukauden aikana 4 236 euroa, suorina tilisiirtoina.

Maaliskuun lopussa Jaari sanoi SK:lle, että Apuna olisi jakanut ihmisille aina ai­noastaan ”konkreettista apua”.

”Kun meillä oli rahankeruulupa, emme koskaan tehneet rahansiirtoja ihmisille.”

Poliisihallitukselle Apunan edustajat sen sijaan kertoivat tehneensä tilisiirtoja ja kuvailivat niitä ”nopeimmaksi tavaksi antaa apua”.

Poliisihallitus arvioi, että yhdistys oli toiminut ”selkeästi vastoin rahankeräyksen järjestämisestä annettuja sääntöjä”.

”Se, että asian selvittäminen on päätetty sulkea toimenpiteettömänä, ei tarkoita, että yhdistyksen menettely rahankeräyksen järjestämisessä olisi ollut hyväksyttävää”, Poliisihallitus toteaa lausunnossaan. 

Heidi Jaari ei haluaisi kommentoida tilisiirtoja koskevan kommenttinsa ja yhdistyksen Poliisihallitukselle kertomien tietojen välistä ristiriitaa.

”No okei, voi olla. Tiedätsä, kymmenen vuoden aikana… ehkä joskus, mutta normaali käytäntö se ei ole”, Jaari sanoo viitaten rahan siirtämiseen avustettavien tilille.

Järjestöllä ei käytännössä ole nyt toimintaa. Jaari puhuu edelleen järjestöstään monen ihmisen viimeisenä mahdollisuutena.

”Siinä vaiheessa, kun sossu ei auta, Diakonissalaitokselta ei saa apua ja leipäjonossa ei riitä ruoka, ihmiset ottavat yhteyttä meihin.”

Kysymykset närkästyttävät Jaaria. ”Tiedän itse, mitä olen tehnyt. Ei minun tarvitse todistaa kenellekään näitä asioita. Jos joku sitä epäilee, niin hävetköön.” 

Rahankeräyslupatutkinnan aikana Apuna ei käytännössä ole voinut saada uutta rahankeräyslupaa. Nyt se olisi mahdollista. Haetteko vielä rahankeräyslupaa?

”En vastaa tuohon.”