Turvallisuus ensin
Pariisin olympialaiset alkavat korkeimman terroriuhan alla. Ennennäkemätön spektaakkeli vaatii jättimäisiä turvatoimia, jotka jakavat ranskalaisten mielipiteitä.
8
MIN
Viideltä iltapäivällä keltaliivinen turvamies siirtää metalliaidan sivuun Pont au Change -sillan kupeessa Pariisin keskustassa. Ihmiset alkavat valua ramppia pitkin kohti Seinen rantaa, joka on ollut yleisöltä kiinni koko päivän.
Osa panee juoksuksi, toiset suuntaavat terassille. Jotkut ovat tulleet vain ihmettelemään muuttunutta maisemaa.
Kaksi viikkoa ennen Pariisin olympialaisia Seinen ympärille on ilmestynyt punaisia katsomoita silloille, hopeanharmaita penkkirivejä joen rannalle ja 44 000 aitaa, joiden väleissä pariisilaiset sukkuloivat marmattaen kuin olisivat vankilassa kotikaupungissaan. Poliisipartioita tulee vastaan kaikkialla, ja vartijoita istuu joka kadun ja sillan kulmassa. Tänne Seinen varrelle 320 000 katsojan on tarkoitus kerääntyä olympialaisten avajaisiin perjantaina 26. heinäkuuta. Lisäksi Seinen varren rakennuksissa arviolta 200 000 ihmistä tulee seuraamaan, kun delegaatiot lipuvat veneissään Seinellä Austerlitzin sillalta Eiffel-tornille.
Kokonaisuudessaan Pariisin olympialaisiin odotetaan noin 15 miljoonaa kävijää.
Kyberturvallisuuden ja tietojenkäsittelytieteen opiskelija Jérémie, 19, seisoo musta pikeepaita päällä aidatun viisirivisen katsomon edessä Seinen rannalla ja juttelee uteliaille. Hän on yksi 6 500 vartijasta, jotka rekrytoitiin vuoden alussa pikapikaa yksityiseltä sektorilta olympialaisia varten.
Koulutus kesti vajaan kuukauden, ja valtio maksoi siitä hänelle tuhat euroa. Nyt Jérémie vahtii aamukahdeksasta iltakahdeksaan yhtä reilun parinkymmenen metrin pätkää Seinen rannalla. Kisojen ajaksi hän siirtyy Stade de France -stadionille yövartijaksi.
”Pari kertaa joku on kuulemma heittänyt yöllä tyhjiä viinipulloja katsomoihin, mutta muuten täällä on rauhallista”, hän sanoo ja tervehtii ohikulkevaa poliisipartiota.
Idea oli hullu, ja presidentti Emmanuel Macron innostui siitä heti. Olympiakomitean johtaja Tony Estanguet ehdotti, että Pariisin olympialaisten avajaisseremonia järjestettäisiin Seinen varrella, ja sen puolesta äänestettiin vuonna 2021. Vain yksi äänesti vastaan.
”Päätös oli aivan järjetön. Se tehtiin ilman, että oli kuultu turvallisuusalan asiantuntijoita tai tuotettu yhtäkään riskianalyysiä tapahtumapaikan haasteista ensin”, sanoo France Télévisions -kanavan tutkiva journalisti Thierry Vildary.
”Tarkasta budjetista ei ollut tietoakaan, ei silloin eikä nyt. Meidän pitäisi puhua jo urheilusta mutta puhumme yhä vain avajaisista ja turvallisuudesta, koska olemme täysin tuntemattoman edessä ja maan eliitti elää toisessa todellisuudessa kuin muut.”
Vildary on kirjoittanut yhdessä Pariisin olympiakomiteassa työskennelleen Sébastien Chesbeufin ja toimittaja Jean-François Lavillen kanssa kirjan, joka kertoo Pariisin olympialaisten järjestelyjen ongelmista. Huomio on erityisesti avajaisseremoniassa, joka on kisojen suurin turvallisuushaaste.
Se on ennennäkemätön ulkoilmatapahtuma kuuden kilometrin alueella, joka vastaanoin neljää olympiastadionia.
Kun terroristit tekivät iskun Stade de France -stadionin lähellä Pariisissa marraskuussa 2015, he eivät päässeet stadionille sisään, Vildary muistuttaa. Stadioneilla on jo olemassa lukemattomia turvatoimia sekä kokemusta turvallisuudesta.
”Miten he aikovat nyt saada kaikki pommikoirat paikalle, tarkastaa sadattuhannet osallistujat ilman läpivalaisulaitteita, välttää ihmisten pakkautumisen jonoihin ja syynätä joka ikisen ikkunan ja parvekkeen jättimäiseltä alueelta yhden iltapäivän aikana? Se on yhdistelmä, jota on vaikea hallita.”
Pariisin olympialaisten turvatoimiin osallistuu päivittäin noin 50 000 ja kaikkiaan lähes 100 000 ihmistä, sanoo Sciences Po -korkeakoulun tutkija Guillaume Farde. Hän on erikoistunut kansalliseen turvallisuuteen ja kirjoittanut aiheesta myös kirjoja.
”Ranskan sisäministeriö on sitonut sata prosenttia resursseistaan ja valmistellut järeän turvallisuusjärjestelmän käyttöönottoa jo kuukausia. Sen vuosia kestänyt suunnittelu on ollut Pariisin olympialaisten suurin haaste”, Farde sanoo. Hän luottaa siihen, että nyt kaikki on hallinnassa.
Ranskan kansallinen hälytystaso on ollut korkein mahdollinen viime lokakuusta asti. Tammikuussa sitä pudotettiin pykälällä, mutta maaliskuussa Moskovan terrori-iskun jälkeen se nostettiin takaisin korkeimmaksi.
”Riskittömyyttä ei ole olemassa, mutta sen takia ei kannata luopua suunnitelmista. Niin ei tehty tammikuussa 2015, kun Pariisissa järjestettiin iso mielenosoitus, eikä jalkapallon Euro 2016 -turnauksen yhteydessä, vaikka terroriuhka oli äärimmäinen”, Farde sanoo.
Pariisissa huolta herättää erityisesti lennokki-iskujen uhka ulkoilmatapahtumissa, joita on poikkeuksellisen paljon. Hevosratsastuskilpailut pidetään Versailles’ssa, rantalentopalloa pelataan Champ-de-Mars- puistossa Eiffel-tornin kupeessa ja Esplanade des Invalides isännöi jousiammuntakisoja. Vielä huhtikuussa ranskalainen Parade-lennokkitorjuntajärjestelmä epäonnistui testeissään ja sen teho todettiin riittämättömäksi.
”Huippuosaamisen ja vaatimusten taso pakottavat havaitsemaan pienimmätkin puutteet. On rauhoittavaa, että ne huomataan kuukausia ennen kisoja”, Farde sanoo.
Ranskan sisäministeriö teki kevään ja kesän aikana 770 000 turvallisuusuhkatutkintaa, joiden perusteella yli 3 500 henkilöltä evättiin pääsy olympialaisiin. 130 henkilöllä oli terrorismiin viittaava merkintä, kuudellatoista viitteitä islamilaisesta radikalismista ja useilla lähipiirissä islamistisia, äärioikeistolaisia tai -vasemmistolaisia henkilöitä.
Myös urheilijoille, valmentajille, kisoja seuraaville toimittajille, vapaaehtoisille ja avajaisten lähellä asuville pariisilaisille tehdään ennakkoturvallisuustutkinta.
Ranska on tehostanut terrorismin vastaisia toimiaan vuoden 2015 iskujen jälkeen rekrytoimalla lisää henkilöstöä, uudistamalla tiedustelupalveluja ja hyväksymällä erityislakeja. Ne mahdollistavat muun muassa uusia tiedonsaantitekniikoita, massatapahtumien tiukemman valvonnan ja mielenosoittamisen kieltämisen.
”Ranskassa estetään nykyään keskimäärin kaksi terrori-iskua kolmessa kuukaudessa. Viimeksi toukokuun lopussa Saint-Étiennessä radikalisoitunut nuori mies suunnitteli tappavansa veitsellä kisaturisteja stadionin kupeessa”, Farde sanoo.
Toukokuussa ranskalaisessa sosiaalisessa mediassa kiersi erikoinen viesti. Se kehotti kaikkia kakkaamaan Seineen 23. kesäkuuta, juuri ennen kuin Pariisin kaupunginjohtaja Anne Hidalgo oli luvannut uida joessa osoittaakseen sen puhtauden.
Farde ennakoi kaikenlaisen häirinnän ja protestien lisääntyvän kisojen aikana.
”Jotkut aktivistit saattavat esimerkiksi häiritä avajaisia ja muita tapahtumia lähettääkseen poliittisen viestin. Myös rikollisuuden kuten huijausten, varkauksien ja parituksen määrä kasvaa, kun miljoonia turisteja saapuu Pariisiin.”
Lisäksi Venäjän masinoimat kyberhyökkäykset, disinformaatio, sabotaasi ja jopa iskut voivat heikentää turvallisuutta.
”Rikollinen, terroristi tai jopa valtio voi hakkeroida lipunmyyntisivuston ja vaatia lunnaita tai häiritä digitaalisia ajastimia kisoissa ja vaikeuttaa järjestäjien toimintaa.”
Farde nostaa esimerkiksi kiihkeän keskustelun Pariisin ludeongelmasta. Se sai alkunsa viime kesänä, kun Ranskan terveysturvavirasto Anses ilmoitti luteita löytyneen 11 prosentista ranskalaiskodeista vuosina 2017–2022. Syksyllä paniikki levisi sosiaalisessa mediassa, ja asia nousi otsikoihin myös Suomessa.
”Se oli venäläisten keinotekoisesti sosiaalisessa mediassa paisuttelema asia. Sen tarkoitus oli pyrkiä horjuttamaan ranskalaishotellien tilannetta varaussesongin huipulla”, Farde sanoo.
Keväällä myös Ranskan hallitus ilmoitti Venäjän lietsovan ongelmaa.
Ranskan ennenaikaisten parlamenttivaalien jälkeinen poliittinen pattitilanne voi sekin heikentää turvallisuutta. Vielä on epävarmaa, vaihtuuko Ranskassa hallitus ennen olympialaisia vai vasta niiden jälkeen. Onko Pariisissa odotettavissa lakkoja, mielenosoituksia ja mellakoita?
”Niin olisi voinut käydä, jos äärioikeisto olisi voittanut parlamenttivaalit. Vasemmiston voitto poisti riskin”, Farde uskoo.
”Yksityisen alan vartijoiden kausityöluonteen vuoksi lakot tuskin aiheuttavat päänvaivaa. Ennen kaikkea on olemassa vaara, että he eivät vain tule töihin. Siksi sisäministeriö on valmistautunut ja turvautunut asevoimiin paikatakseen heikkouksia.”
Pariisissa poliisi ja kansalaiset ovat ottaneet väkivaltaisesti yhteen viime vuosina, kuten viime kesänä sen jälkeen, kun poliisi ampui 17-vuotiaan Nahel-pojan autoonsa. Farde ei ole nyt huolissaan. Suuri osa pariisilaisista lomailee elokuussa.
”Huhtikuussa julkaisemani luottamusbarometrin mukaan yli 70 prosenttia ranskalaisista luottaa poliisiin. Se on melkein yhtä paljon kuin Saksassa.”
Farden mukaan ranskalaiset eivät ylipäätään vaikuta olevan huolissaan olympialaisista. ”Enemmän heitä huolettaa arkirikollisuus kuten huumekauppa ja murrot.”
Thierry Vildary ei ole yhtä optimisti.
”Kun Ranskan koko turvajärjestelmää on vahvistettu pääkaupungissa, sen ulkopuolella turvallisuus väistämättä heikentyy. Sillä voi olla seurauksia”, hän sanoo.
Tilanne on jo nyt monella paikkakunnalla räjähdysherkkä, kun Pariisi on katuja siistiäkseen lähettänyt busseittain kodittomia, siirtolaisia ja pakolaisia pikku pitäjiin tyhjän päälle. Monissa Pariisin näköalattomissa lähiöissä suhtaudutaan olympialaisiin lähinnä eliittiä hyödyttävänä ja kansalaisia köyhdyttävänä tapahtumana. Suurelle osalle ne ovat täysin tavoittamattomissa 2 700 euron avajaislippuineen ja kalliine kisapasseineen. Monia harmittaa myös julkisen liikenteen lippuhintojen tuplaantuminen.
Tyytymättömyys näkyy lähiöiden betoniseiniin sutatuissa viesteissä kuten Cassez les JO eli Hajottakaa olympialaiset.
”Kisat järjestetään yhteiskunnallisesti järkyttyneessä maassa, jossa tapahtuu päivittäin antisemitistisiä ja rasistisia tekoja. Avajaiset ovat tyyppiesimerkki päättäjien asenteesta, joka on irti todellisuudesta”, Vildary sanoo.
”Pelkästään 320 000 ihmisen tutkiminen Seinellä vastaa ajassa Charles-de-Gaullen lentokentän turvatarkastuksia aamuviiden ja puolenyön välillä. Riittää, että joku tekee jonossa tai metro- tai lähijuna-asemalla pienen veitsi-iskun, joka saa aikaan paniikin ja vaarallista massaliikehdintää.”
Olympialaisten lopullinen hintalappu ei ole tiedossa, mutta Vildaryn mukaan ne voivat käydä odottamattoman kalliiksi. Entä jos avajaiset joudutaan siirtämään liian suuren turvallisuusuhan vuoksi toisaalle, hän kysyy. Siirto maksaisi järjestäjille arviolta 255 miljoonaa euroa. Nyt avajaisten hinnaksi on arveltu 120–130 miljoonaa euroa.
Viime hetken muutoksia avajaisiin tuskin toivoo kukaan, ei myöskään Vildary itse. Suunnitelmien toteutumisen varaan laskee myös ranskalainen luksuskonserni LVMH, joka on olympialaisten ensisijainen yhteistyökumppani. Konserni omistaa muun muassa Louis Vuitton -brändin.
”Sanotaan, että ranskalaiset huutavat ja valittavat koko ajan kaikesta, mutta meillä on myös uskomaton taipumus viime hetkellä keskittyä ja saada asiat hoidettua. Se on vähän kuin meidän brändimme.”