Pakotteet murskaksi

EU:n vientikiellon alaisia kaivosteknologiayhtiö Metson tuotteita tai niihin sopivia osia on toimitettu Venäjälle noin 130 miljoonan euron arvosta, kertovat Suomen Kuvalehden tutkimat tullitiedot. Merkittävää osaa kaupoista näyttäisivät järjestelleen yritykset, joiden taustalla vaikuttaa Helsingissä asuva venäläistaustainen sisaruspari.

SK selvitti vientitietoja amerikkalaisen Import Geniuksen välittämästä Venäjän tullidatasta vuoden 2024 alusta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun. Sinä aikana tapahtui yhteensä 60 sellaista EU:n pakotelistatun tavaran toimitusta, jonka kohteeksi oli nimetty Metson tuote tai siihen sopiva varaosa. Tullitietojen kirjaukset perustuvat viejän tai tuojan ilmoitukseen.

Tarkastelussa huomioitiin vain ne tuotteet, joiden arvoksi ilmoitettiin viranomaisille vähintään 10 000 dollaria eli karkeasti 9 000 euroa. Yhdessäkään tapauksessa tavaroita ei toimittanut Metso itse, vaan asial­la oli muun muassa kiinalaisia, kazakstanilaisia ja turkkilaisia yhtiöitä.

Rahassa mitattuna suurin pakotetavaroiden viejä oli Kazakstaniin rekisteröity Finsad Group. Se toimitti vientikiellon piiriin kuuluvia kaivosteollisuudessa tarvittavien murskainten osia Venäjälle noin 85 miljoonalla eurolla. Yhtiön omistajiin lukeutuvat sisarukset Dmitri Solovjev ja Irina Solov­jeva, jotka ovat Suomen kansalaisia.

Venäjä on surmannut talvella 2022 aloittamansa suurhyökkäyksen jälkeen arviolta yli 100 000 ukrainalaista.

EU on pyrkinyt hillitsemään hyökkääjän sotamenestystä asettamalla niin Venäjän valtiota kuin sen yrityksiä ja kansalaisia vastaan pakotteita. Kiellettyä on muun muassa viedä Venäjälle pakoteasetuksessa määriteltyjä tuotteita, jotka edistävät maan ”teollisten valmiuksien kehittämistä”. Listaa on täydennetty useassa eri vaiheessa.

Kaivosteollisuus on merkittävää Venäjän sotakoneistolle, sillä aseiden ja ammusten valmistaminen vaatii paljon metallia. Malmien kaivamiseen ja jalostamiseen metalliksi Venäjä tarvitsee läntistä teknologiaa.

Joulukuussa 2023 EU:n pakoteasetuksen vientikieltolistalle lisättiin koneet ja laitteet, joilla murskataan tai jauhetaan kiveä ja malmeja. Kielto koski myös niiden osia.

Jos viennistä oli sovittu ennen kiellon voimaantuloa, sen sai tehdä laillisesti siirtymäajan puitteissa. Kaivoksilla tarvittavien murskainten viennistä tuli lopullisesti kiellettyä maaliskuussa 2024 ja niiden osien viennistä kolme kuukautta myöhemmin.

Venäjän osuus Metson liikevaihdosta oli vuonna 2021 noin 10 prosenttia eli karkeasti 400 miljoonaa euroa.

Maaliskuussa 2022, reilu viikko hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, yhtiö kertoi keskeyttävänsä toimitukset Venäjälle ”toistaiseksi”. Samalla yhtiö huomautti, että laite­myyntiprojektit ovat pitkiä ja että toimitukset jakautuvat usealle vuodelle.

Keväällä Metso alkoi ajaa alas liiketoimintaansa ja asiakassopimuksiaan Venäjällä. Osa sovituista toimituksista kuitenkin hoidettiin. Vuoden kolmen viimeisen neljänneksen aikana yhtiö vei pakotteiden ulkopuolelle jääneille venäläisyhtiöille tavaraa 124 miljoonan euron arvosta.

Huhtikuussa 2023 yhtiö ilmoitti, että sen liiketoiminta Venäjällä oli lopetettu. Myöhemmin Aamulehti paljasti, että vielä heinäkuussa 2023 Metson valmistamia tuotteita tullattiin venäläisen oligarkin hallitsemalle yhtiölle miljoonien eurojen arvosta. Välikätenä oli toiminut sveitsiläisyhtiö, jolla on kytköksiä Vladimir Putinin lähipiiriin.

Toimitusjohtaja Pekka Vauramon mukaan Metsolta ei ollut lähtenyt toimituksia Venäjälle vetäytymisilmoituksen jälkeen.

Asiakkaat ovat saattaneet varastoida aikaisemmin ostamiaan Metson tuotteita pitkäksikin ajaksi ennen niiden toimittamista määränpäähänsä, hän sanoi Aamulehdelle.

Metson tuotteiden kulkeutuminen Venäjälle ei näyttäisi päättyneen kesään 2023. Tullitietojen mukaan niitä on viety sinne vielä vuonna 2025. SK:n tarkastelemalla viidentoista kuukauden jaksolla Venäjälle tullattiin Metson tuotteita tai niihin sopivia osia noin 190 miljoonan euron arvosta.

Osan tuotteista valmistajaksi oli merkitty muu yhtiö kuin Metso. Huomattavan monen toimituksen kohdalla tavaran tuotemerkkiä ei mainittu lainkaan, mutta tuotteen kerrottiin sopivan yhteen Metson laitteen kanssa.

EU:n vientikiellon piiriin kuuluvaa tavaraa sisältyi kokonaisuuteen noin 130 miljoonalla eurolla. Tästä 35 miljoonaa euroa koostui vienneistä, joissa tuotteen tavaramerkiksi oli ilmoitettu Metso.

Helsinkiläinen Finsad Group Oy kuvailee verkkosivullaan itseään näin: ”Pienenä, kaivos- ja raskaan teollisuuden aloja palvelevana perheyrityksenä alkanut toiminta on kasvanut dynaamiseksi, maail­manlaajuiseksi ryhmäksi yrityksiä. Siihen kuuluu kaksi huippumodernia tuotantolaitosta sekä ammattilaistiimi, joka on sitoutunut ylittämään asiakkaiden odotukset joka ikinen päivä.”

Sitä ei kerrota, missä yritysryhmä toimii. Toisin oli vielä huhtikuussa 2024, jolloin yhtiö ilmoitti nettisivullaan, että sillä on toimistot Valko-Venäjän Gatovossa ja Kazakstanin Almatyssa. Julkaisu on tallennettu verkkoarkisto Internet Archiveen.

Vuonna 2019 Finsad kertoi netissä myös Venäjän-toimistoistaan, ilmenee yhtiön Instagram-tililtä.

Yhtiön perustivat Dmitri Solovjev ja hänen isänsä vuonna 2004. Perhe oli tullut kuusi vuotta aiemmin Venäjän Karjalasta Suomeen paluumuuttajina, eli heillä on suomalaisia sukujuuria. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään isä oli työskennellyt suomalaisessa metsäalan yrityksessä.

Aluksi Finsad vei Venäjälle tukkeja ja sahatavaraa, mutta jo pari vuotta myöhemmin strategiaa muutettiin. Yhtiö alkoi toimittaa rakennuksilla ja kivilouhoksilla tarvittavia koneita itärajan toiselle puolelle.

Vuoden 2013 tilinpäätöksessä mainitaan Venäjällä ja Kazakstanissa toimivat lähipiiriyhtiöt, kolme vuotta myöhemmin samalle listalle on lisätty valkovenäläinen yhtiö.

Yhtiön liikevaihto heittelehti viime vuosi­kymmenellä: matalimmillaan se oli alle miljoona euroa, korkeimmillaan hieman alle viisi miljoonaa euroa. Lihavimmat vuodet ovat osuneet Ukrainan sodan ajalle. Vuonna 2023 myynti ylitti seitsemän miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna kahdeksan miljoonaa euroa, mutta putosi viime vuonna sotaa edeltäneelle viiden miljoonan euron tasolle.

Viimeisimmän julkisen tiedon mukaan Finsad Group Oy:n omistaa holding­yhtiö, josta Dmitri Solovjev ja Irina Solovjeva omistavat kumpikin 33 prosenttia. Loput osakkeet kuuluvat heidän vanhemmilleen. Kaupparekisterin mukaan Dmitri Solovjev on toiminut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2014. Hallituksen jäsen Irina Solovjeva ilmoittaa sosiaalisessa mediassa olevansa yhtiön talousjohtaja.

Viime vuosina veljen ansiotulot ovat olleet korkeimmillaan 193 000 euroa ja sisaren 173 000 euroa. Summat ovat liki kaksi kertaa niin suuria kuin ennen sotaa.

Alkuvuonna 2024 Finsad Group Oy vei Metson laitteisiin sopivia osia Venäjälle noin 37 miljoonan euron arvosta, kertovat tullitiedot. Viennit vaikuttaisivat olleen laillisia. Kaikkien toimitusten vastaanottajaksi ilmoitettiin pietarilainen Finsad Grup.

Dmitri Solovjev omisti venäläisyrityksestä ainakin tähän vuoteen asti 40 prosenttia. Loput osakkeista jakautuivat tasan hänen äitinsä ja sisarensa kesken, ilmenee venäläisestä yritystietopalvelusta.

Tänä vuonna Finsad Grup on vaihtanut nimeä ja siihen on sulautettu samojen omistajien hallitsema toinen venäläinen yhtiö.

Suomen Finsadin toimitukset Venäjän Finsadille katkesivat kesäkuussa 2024, kertovat tullitiedot. Sen jälkeen Kazakstanin Finsad alkoi viedä pietarilaisyhtiölle Metson murskaimiin sopivia osia.

Heinäkuussa Venäjälle vietiin esimerkiksi Metson kartiomurskaimen kulhoon asennettava varaosa. Murskaimeen sopiva teräsakseli toimitettiin tammikuussa 2025.

Yli 10 miljoonan dollarin arvoisia kartiomurskainten varaosien toimituksia kertyi kaikkiaan viisi, viimeisin niistä maaliskuussa 2025. Jokaisessa tapauksessa tavara toimitettiin Kiinaan Hunanin maakunnan pääkaupunkiin Changshaan, josta ostajan nimeämän rahdinkuljettajan tuli hakea se.

Kaikkien Kazakstanin Finsadin Venäjän Finsadille viemien tuotteiden alkuperä­maaksi merkittiin Kiina. Niiden tuotemerkki ei ilmene tullidatasta.

Vaikka yhtiöiden välisen kaupan arvo oli yhdeksän kuukauden aikana noin 85 miljoonaa euroa, Venäjän Finsadin liikevaihto oli noina vuosina vain muutamia miljoonia.

Kazakstanin Finsad Group toimii maan suurimmassa kaupungissa Almatyssa. Yhtiön omistavat Tahir Hasenev, Dmitri Solovjev ja Irina Solovjeva, ilmenee yhdysvaltalaisen Statsnet-palvelun välittämistä Kazakstanin yritysrekisterin tiedoista.

SK pyysi haastattelua kummaltakin sisarukselta. Dmitri Solovjev ei vastannut haastattelupyyntöön. Irina Solovjeva vastasi puhelimessa muutamaan kysymykseen hyvin tiiviisti. Finsad ei ole hänen mukaansa ”varmaan neljään vuoteen” ollut ”mitenkään yhteydessä” Metson tuotteiden tai niihin sopivien varaosien viemiseen Venäjälle.

Lyhyeksi jääneen puhelun lopussa Solovjeva kieltäytyi vastaamasta lisäkysymyksiin edes kirjallisesti.

EU:n pakoteasetuksen mukaan kaivosteollisuudessa käytettävien murskainten osien vieminen Venäjälle on ollut yksiselitteisesti kiellettyä 20. kesäkuuta 2024 jälkeen. Kielto koskee kaikkia EU-kansalaisia ja unionissa toimivia yrityksiä riippumatta siitä, mistä pakotetavarat toimitetaan Venäjälle.

SK:n tiedossa ei ole, kuinka suuren osan Dmitri Solovjev ja Irina Solovjeva omistavat kazakstanilaisesta Finsad Groupista. Ei siis ole varmuutta siitä, käyttävätkö he määräys­valtaa yrityksessä, joka on tullitietojen mukaan vienyt pakotetavaraa.

On myös periaatteessa mahdollista, että Kazakstanin Finsad olisi vanhan sopimuksen perusteella toimittanut murskainten osia vientikiellon siirtymäaikana Kiinaan, josta Venäjän Finsad on kuljettanut ja tullannut tavaran Venäjälle vasta myöhemmin.

”Ulkomaisenkin yrityksen päättäjänä toimiva EU-kansalainen on vastuussa siitä, että yhtiö noudattaa pakotteita. Jos tavarat on kuitenkin jo luovutettu edelleen ennen niihin kohdistuvien pakotteiden voimaantuloa, ei vastuuhenkilön välttämättä voi katsoa toimineen vientirajoitteiden vastaisesti”, arvioi pakotejuristi Aleksi Pursiainen SK:lle.

Toisaalta EU-kansalainen voi hänen mukaansa rikkoa pakoteasetusta myös esimerkiksi ostaessaan vientikiellon alaista tavaraa venäläisen yrityksen edustajana. Pursiainen korostaa puhuvansa yleisellä tasolla.

”Kiellettyä on myös järjestellä pakotetavaran myyntiä venäläiseltä yhtiöltä toiselle.”

Lisäksi pakoteasetus on vaatinut kesäkuusta 2024 alkaen EU-kansalaisia ”kaikin tavoin varmistamaan”, etteivät heidän unio­nin ulkopuolelle rekisteröidyt yhtiönsä kierrä pakotteita.

Jos Finsadin tapauksessa olisi rikottu EU:n vientikieltoa, tapaus olisi historiallisen iso. Toistaiseksi ankarin rangaistus, 3 vuotta ja 8 kuukautta vankeutta, Venäjä-pakotteiden kiertämisestä on langetettu kuljetusyrittäjä Risto Riihimäelle. Käräjäoikeus katsoi hänen vieneen raskasta kalustoa Venäjälle 17,5 miljoonan euron arvosta. Tuomio ei ole lainvoimainen.