Kuolemanpartio kävi täällä
Tukholmalainen Dödspatrullen-rikollisorganisaatio vuokrasi tavallisia asuntoja Helsingistä ja Espoosta huumevarastoiksi. Kumppaneikseen jengi valitsi maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka eivät olleet ennen tehneet vakavia rikoksia. Poliisin mukaan yhteistyö osoittaa, että suomalainen järjestäytynyt rikollisuus on muutostilassa. Huumekauppiaille Suomi on houkutteleva markkina.
14
MIN
Itä-Helsingin Kurkimäessä asunut mies aloitti autoalan opinnot syksyllä 2018.
Hän oli Suomen kansalainen, jolla on maahanmuuttajatausta. Koulun alkaessa hän oli 16-vuotias, syntynyt vuonna 2002.
Opiskelu Helsingin ammattiopistossa ei edistynyt, ja runsaan vuoden kuluttua koulu katsoi hänen lopettaneen. Sen jälkeen kurkimäkeläinen ajoi taksia.
Ensimmäisen tuomionsa hän sai syyskuussa 2021. Liikennesakon ylinopeudesta. Mies ajoi Kivikossa, Kurkimäen naapurissa, 104 kilometrin tuntinopeutta tiellä, jolla suurin sallittu nopeus oli 80.
Kaahaamisesta tuomittiin kuusitoista kuuden euron päiväsakkoa. Sakkosumma määräytyi minimitulojen mukaan.
Vauhti kiihtyi.
Lokakuu 2021: 131 km/h satasen alueella.
Toukokuu 2022: 147 km/h kahdeksankympin alueella, rangaistus sata kuuden euron päiväsakkoa.
20. huhtikuuta 2023 kurkimäkeläismies ajoi taksinsa Espoon Ämmässuolle. Kello oli puoli kuusi aamulla, kyydissä vuonna 1999 syntynyt somalitaustainen britti.
Kaatopaikasta tunnetussa kaupunginosassa miehet tapasivat serbialaisen rekkakuskin ja saivat tältä kolme jätesäkkiä. Miehet eivät tienneet, että poliisi seurasi heitä. Oli seurannut jo pitkään.
Kun taksi lähti liikkeelle, kaikki miehet pidätettiin. Säkeistä takavarikoitiin yhteensä 31,49 kiloa marihuanaa.
Kuulusteluissa kurkimäkeläinen vakuutti, ettei tuntenut brittimiestä ja oli paikalla sattumalta.
”Minulla oli normaali asiakas, jonka aikeista en voi tietää mitään. Olen periaatteessa sivullinen asiassa. Kiistän syyllistyneeni rikokseen”, hän sanoi poliisille.
Marraskuussa 2023 kurkimäkeläiselle ja 26:lle muulle epäillylle luettiin syytteet Helsingin käräjäoikeudessa huomattavan suuressa huumejutussa. Ulkomailta johdetussa salakuljetus-, myynti- ja rahanpesuorganisaatiossa oli Ruotsin, Norjan, Britannian, Irakin, Serbian, Kosovon, Ukrainan, Turkin ja Somalian kansalaisia.
Neljäätoista epäiltyä pidetään järjestäytyneen rikollisryhmän jäseninä, mikä koventaa tuomioita. Kurkimäkeläinen on heistä ainoa Suomen kansalainen. Yhteensä Suomen kansalaisia on yhdeksän. Kaikilla huumevyyhdin suomalaisilla syytetyillä on maahanmuuttajatausta. Myös osa syytetyistä muiden maiden kansalaisista asui Suomessa.
Syyttäjän mukaan ryhmä toi joulukuun 2022 ja huhtikuun 2023 välillä Suomeen vähintään kuusitoista kiloa kokaiinia, 97 kiloa amfetamiinia, 244 kiloa marihuanaa ja hasista sekä 145 000 ekstaasitablettia, yli miljoona Ksalol-tablettia ja 9 700 opioidipohjaista OxyContin-särkylääketablettia.
Aineiden arvoksi määriteltiin noin 3,7 miljoonaa euroa.
Kurkimäkeläismiestä syytetään kahdeksasta törkeästä huumausainerikoksesta ja vaarallisen esineen hallussapidosta. Syyttäjä vaatii hänelle kymmenen vuoden vankeutta.
Helsingin käräjäoikeus arvioi antavansa tuomiot toukokuun lopussa.
Kurkimäkeläismiehen rikosrekisterissä ylinopeussakkoja seurasivat siis syytteet törkeistä huumausainerikoksista ja järjestäytyneessä rikollisryhmässä toimimisesta.
On poikkeuksellista, että ensimmäiset merkittävät rikossyytteet tulevat törkeistä huumausainerikoksista.
Järjestäytynyt rikollisuus on pitkään samaistettu erilaisiin liivijengeihin.
Niitä alkoi rantautua Suomeen 1990-luvulla. Ensin kansainvälisesti toimivat moottoripyöräjengit, Helvetin enkelit ja Bandidos. Sitten suomalaisten ammattirikollisten viritelmät, kuten Natural Born Killers ja MORE, joilla ei ollut tekemistä moottoripyörien kanssa. Jengien jäsenyys osoitettiin liiveillä, joiden saamiseksi piti nähdä vaivaa. Moottoripyöräjengiin pääsyä edelsivät kokelaskausi hangaround- ja prospect-jäsenenä. Täysjäsenyys vaati aikaa ja näyttöjä.
Rikostarkastaja Kimmo Sainiosta järjestäytynyt rikollisuus on Suomessa mielletty liian vahvasti vain liivijengien toiminnaksi.
”Nykyään on paljon ryhmiä, jotka eivät muistuta jengejä vaan organisaatioita. Niillä ei ole tunnuksia. Kumppanit valitaan sen mukaan, kenellä on tarvittavia paikallisia yhteyksiä. Liivijengeihin verrattuna nämä ovat löyhiä porukoita, joissa ihmiset vaihtuvat usein.”
Sainio johtaa Helsingin poliisin ammattimaiseen rikollisuuteen keskittynyttä yksikköä.
”Tapaus yhdistyy vahvasti ruotsalaisen järjestäytyneen rikollisuuden rakenteisiin.”
Kiinni jääneen huumeverkoston neljällä ruotsalaismiehellä on tiiviit yhteydet Dödspatrullen-jengiin.
Tukholmalaisessa Rinkebyn lähiössä perustetulla ”kuolemanpartiolla” on erittäin väkivaltainen maine. Dödspatrullen syntyi vuonna 2015 lähiönuorten kiistasta, joka koski valuutanvaihtoliikkeen ryöstöä.
Rikoksen suunnitteluun osallistunut mutta keikalta pois jätetty 16-vuotias pettyi. Katkeruus johti epäselvään ampumistilanteeseen, jossa ryöstöön osallistunut 19-vuotias sai surmansa. Pian 16-vuotias murhattiin kostoksi.
Entisten kaverusten murhista alkoi koston kierre, jonka osapuolet muodostivat jengit, Dödspatrullenin ja Shottazin. Niiden välisissä välienselvittelyissä on kuollut jo kymmenkunta nuorta miestä, joista valtaosalla on somalitausta.
Vanhoihin kiistoihin ja kunniaan kytkeytyvän väkivallan lisäksi Tukholmassa on taisteltu huumekaupan reviireistä. Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston Europolin mukaan Dödspatrullenin kuljetusverkosto ulottuu Ruotsiin, Marokkoon ja Espanjaan.
Rinkebyläisjengi tekee tilauksesta myös murhia. Europolin arvion mukaan Dödspatrullenin jäsenet ovat vuodesta 2016 lähtien tappaneet Ruotsissa ja Espanjassa ainakin viisitoista ihmistä ja myös kiduttaneet osaa uhreista. Väkivaltaa Dödspatrullenilta ovat tilanneet esimerkiksi kolumbialaiset huumekartellit, ja se on kohdistunut kilpaileviin huumekauppiaisiin.
Suomessa on pelätty katujengien seuraavan Ruotsin kehitystä.
Syksyllä 2021 Helsingin poliisi tiedotti estäneensä kahden pääkaupunkiseudun jengin yhteenoton ravintola Kaivohuoneella. Siitä jaettiin pitkiä tuomioita muun muassa tapon yrityksestä sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelusta.
Poliisin silmissä silkasta maineesta tappelevilla katujengeillä ja kansainvälisellä huumeorganisaatiolla on selvä ero.
”Dödspatrulleniin kytkeytyvässä tapauksessa en enää puhuisi jengirikollisuudesta vaan järjestäytyneestä rikollisuudesta”, Kimmo Sainio sanoo.
Esitutkintapöytäkirjaan on piirretty kiinni jääneen huumeliigan organisaatiokaavio.
Kuljetusryhmä ajoi huumeita Suomeen rekan puoliperävaunussa Tornion kautta. Suomessa keskijohdon operaattorit ottivat aineet vastaan. Välivarastoja perustettiin Hämeenlinnaan, Nurmijärvelle ja Espooseen.
Niistä huumeita levitettiin pääosin pääkaupunkiseudulle, mutta myös esimerkiksi Turkuun, Tampereelle ja Kirkkonummelle. Huumeiden jakelua varten Helsingistä ja Espoosta vuokrattiin lyhyiksi ajoiksi asuntoja.
Operaattoreilta huumeet kulkeutuivat niitä suuria määriä ostaneille asiakkaille, jotka olivat käytännössä alemman portaan jälleenmyyjiä. Heilläkin oli omia jälleenmyyjiä.
Huumeita päätyi esimerkiksi useista huumausainerikoksista syytetyn kosovolaismiehen oululaiselle tuttavalle, ammattikoulussa opiskelleelle miehelle. Opiskelija myi aineita edelleen verkkopalstoilla.
”Hox oululaiset, ny olis tarjol sydän essoja uudenvuoden viettoon 1/20. Löytyy bulkkinakin 1/6, 100min. Isommista voiaa höpistä yv”, opiskelija kirjoitti myynti-ilmoituksessa.
Aineita siirreltiin usein taksilla, huumekaupasta saatua rahaa pois Suomesta rekkojen kyydissä. Poliisin mukaan raha päätyi Turkkiin. Siellä majailee ruotsalaisen Foxtrot-jengin johtaja, Kurdikettuna tunnettu Rawa Majid, joka on myös Turkin kansalainen. Ruotsin poliisin arvion mukaan Dödspatrullen ostaa huumeita Foxtrotilta. Se on tukkukauppa, Dödspatrullen jälleenmyyjä.
Rikollisena kokematon kurkimäkeläismies oli ainoa operaattoritason suomalainen. Hän toimi huumeorganisaation ytimessä: oli vastaanottamassa maahantuotuja huume-eriä, organisoi niiden jakelua ja käsitteli suuria määriä rahaa. Hän piti tiiviisti yhteyttä kuolemanpartion jäseniin, jotka toimivat niinikään keskijohdon operaattoreina.
Tukholman poliisin mukaan neljällä ruotsalaisepäillyllä on tiivis yhteys jengiin.
Pikaviestipalveluissa nimimerkkiä ”jj kk” käyttänyt mies kuuluu Dödspatrullenin väkivaltaiseen sisäpiiriin. Toinen nimimerkki ”Joker” on kuulunut jengiin sen perustamisvuodesta asti. Hän on ollut tiiviisti tekemisissä Dödspatrullenin neljän johtohahmon kanssa. ”Twofacen” Tukholman poliisi on tarkastanut jengin nuoremman polven jäsenten seurassa. ”Guap” on tavannut Dödspatrullenin jäseniä päivittäin.
Guapin ja jj kk:n kämmenen sivuun on tatuoitu ”SK”. Lyhenne tulee sanoista ”Shottaz killer” ja viittaa vihollisjengin jäsenen tappamiseen. Vastaavia tatuointeja on murhista tuomituilla Dödspatrullenin jäsenillä.
Kuulusteluissa nelikko on kiistänyt jengiyhteyden ja vastannut useimmiten ”en kommentoi”.
Ruotsalaiset kävivät Suomessa kuin komennusmiehet. Twoface ja Joker tekivät vain muutaman päivän piipahduksia. Guap viipyi Suomessa runsaat kolme viikkoa, jj kk lähes kolme kuukautta.
Henkilö, jonka poliisi on määritellyt johtajaksi, käytti nimimerkkejä ”Pepsi” ja ”Mbappe” tai aurinkolasipäistä emojia. Hänen henkilöllisyyttään ei ole saatu selville. Kakkospomon paikalla ollut somalitaustainen brittimies käytti nimimerkkejä ”Cuz”, ”Smoke4you” ja ”MrDryGuy”.
Kahdella ylimmällä johtajalla oli yhteinen viestiryhmä nimimerkin ”Kurdish Fox 1%” kanssa. Nimi viittaa kurdikettuun. ”Cuz” on britti, joka pidätettiin Ämmässuolla kurkimäkeläismiehen taksista.
Tutkintamateriaaliin liitetyssä kuvassa vuonna 2002 syntynyt maahanmuuttajataustainen helsinkiläismies istuu auton takapenkillä. Toisessa kädessä on paksu setelitukko, toisella hän näyttää voitonmerkkiä.
Miestä syytetään seitsemästä törkeästä huumausainerikoksesta. Syyttäjä vaatii hänelle yhdeksän vuoden vankeutta. Suomalaisepäillyistä hänellä ja kurkimäkeläisellä on selvästi raskaimmat syytteet. Muita suomalaisia epäillään 1−3 rikoksesta.
Vuonna 2002 syntynyt mies käytti muun muassa nimimerkkiä ”Mikael Arteta”, joka viitannee jalkapallojoukkue Arsenalin valmentajaan, Mikel Artetaan.
Sosiaalisen median profiiliensa perusteella nimimerkki Mikael Artetan laji on koripallo. Yhdessä vanhassa kuvassa tumma pikkupoika on pelipaita päällä koripallopelissä. Mies ilmoittaa opiskelleensa urheilulinjastaan tunnetussa Mäkelänrinteen lukiossa.
Arteta piti suoraan yhteyttä Dödspatrulleniin linkitettyihin ruotsalaisiin. 29. maaliskuuta 2023 hän puhui puhelimessa rinkebyläisjengin johtajat tuntevan Jokerin kanssa. Aihe oli sama kuin edellisinä päivinä: Artetalta oli kadonnut huumeita, poliisin tulkinnan mukaan 300 Ksalol-pakkausta.
”Hala”, Arteta tervehti somaliksi ja tarjosi sitten selityksen.
”Bro, tiedätkö, kun kaverini sai sen kaman, se oli taas 500 vajuri. Ja mitä hän sanoi? Hän sanoi, että anna käteinen rahani takaisin.”
”Tyhjästä kaveri sai 500 vajuri ja hän sai sen käteisen takaisin.”
Arteta puhui kuin ei ymmärtäisi olevansa tekemisissä väkivaltaisten ammattirikollisten kanssa.
Joker ei niellyt selitystä.
”Juttu on se, että kaksi tyyppiä tarkisti sen ennen kuin antoivat sinulle”, ruotsalainen sanoi.
Ja jatkoi:
”On ollut paljon tällaista juttua…”
”Tarkoitan, että jos valehtelee, ettei ole jotain mutta sitten on. Niin kuin sinun sanasi ei painaisi mitään. Ymmärrätkö?”
Helsinkiläismies vakuuttelee ymmärtävänsä: ”Se maksetaan sitten jotenkin takaisin.”
Ruotsalaistoimittaja Diamant Salihu on tutkinut tukholmalaisia jengejä pitkään. Hänen kirjansa Kunnes kaikki kuolevat (Johnny Kniga, 2022) piirtää surullisen kuvan Rinkebystä ja muista Tukholman lähiöistä, joissa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.
Ruotsissa varttuneet nuoret asuvat ahtaasti ja näkevät vanhempiensa tekevän raskaita ja heikosti palkattuja töitä. Kontrastin tarjoavat kalliisiin vaatteisiin pukeutuneet ja sosiaalisessa mediassa elintasoaan esittelevät jengiläiset, jotka ovat rikastuneet huumekaupalla.
Salihun kuvaamat ihmiset kokevat, etteivät pääse ruotsalaisen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, vaikka tekisivät mitä. Huumekauppa näyttää mahdollisuudelta nostaa elintasoa ja statusta. Asetelma työntää yhä uusia nuoria jengien liepeille.
Salihusta ei ole lainkaan erikoista, että Dödspatrullenin suomalaiset yhteistyökumppanit ovat rikollisina varsin kokemattomia nuoria.
”Jengien rekrytointilogiikassa parikymppiset ovat oikeastaan aika vanhoja. Ruotsissa jengit haalivat teini-ikäisiä avustajia, jopa 13-vuotiaita. Yhä enemmän rekrytoidaan tyttöjä”, Salihu kertoo puhelimessa.
Nuorille sälytetään väkivaltarikoksia, joita aikuiset jengiläiset eivät itse halua tehdä elinkautisen rangaistuksen pelossa. Teini-ikäinen tappaja istuu neljä vuotta nuorille tarkoitetussa laitoksessa ja vapautuu muiden rikollisten arvostamana tekijänä.
Dödspatrullen on kärsinyt viime vuosina huomattavia tappioita. Kaikki jengin neljä johtajaa ovat vankilassa.
Mohamed Ali istuu Tanskassa elinkautista tuomiota kahdesta murhasta. Dahir Ahmed ja Mustafa Mohamed saivat vuonna 2017 kahdeksan vuoden huumetuomion. Zakaria Amin Sheik Ahmed sai huumetuomion Espanjassa.
Uusin takaisku tuli maaliskuussa 2024, kun poliisi löysi lisätodisteita Upsalassa vuonna 2017 tehdystä palkkamurhasta. Teosta syytetään Mustafa Mohamedia ja Zakaria Amin Sheik Ahmedia.
Onnistuneet poliisioperaatiot ja kilpailijoiden paine ovat heikentäneet Dödspatrullenin asemaa ruotsalaisessa jengihierarkiassa.
”Dödspatrullen on hajanainen, eikä sillä ole selkeää johtoa. Ruotsissa toimii paljon vaarallisempiakin jengejä. Dödspatrullenin vaarallinen maine on silti yhä olemassa, ja muut käyttävät jengin jäljellä olevia jäseniä alihankkijoina, joilta tilataan väkivallantekoja”, Salihu sanoo.
Valtaosalla Dödspatrullenin jäsenistä on somalialainen sukutausta. Diamant Salihusta Rinkebyssä yhdessä vietetty lapsuus sitoo jengin jäseniä Ruotsissa vahvemmin kuin etniset yhteydet. Suomeen tultaessa etninen tausta näyttää painaneen yhteistyökumppaneiden valinnassa.
Kolmella Dödspatrulleniin kytkeytyvällä ruotsalaissyytetyllä on somalitausta. Niin on myös monella muulla huumevyyhdin epäillyllä.
Twoface selitti kuulusteluissa Suomeen tulemisen syyksi täällä asuvat ystävät ja serkut: ”Halusin aloittaa uudestaan Suomessa ja tulin serkkujeni luokse Suomeen.”
Ruotsalainen kertoo hankkineensa Suomesta osoitteen, ajokortin ja pankkitilin.
Yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta epäilty Helsingissä asuva Somalian kansalainen kertoi yhteisen taustan vaikuttaneen muihin epäiltyihin tutustumiseen. Tuttu mies oli tarjonnut hänelle ”diiliä”.
”Tunnen hänet Itiksestä, koska olemme samasta kulttuurista”, mies kertoi poliisikuulustelussa.
Kun Somalian kansalainen vieraili kaverin asunnolla, hänet esiteltiin yhä uusille tuttaville. Yksi heistä oli Ruotsista.
”Hän on hiljainen kaveri, puhui aika huonosti somalia, niin puhuimme englantia. Hän sanoi minulle, ettei minun tulisi käyttää kokaiinia. Vastasin siihen, ettei se ole hänen asiansa. Me emme oikein pidä toisistamme”, Somalian kansalainen kertoi poliisille.
Helsingissä asuva somalialainen kiistää myyneensä huumeita. Ruotsalaisepäiltyjen lisäksi myös Helsingissä asuvalla norjalaisella oli somalitausta: hän kertoi poliisille puhuvansa toisena äidinkielenään somalia. Somalinkielinen slangi vilisi huumeista pikaviestipalveluissa käydyissä keskusteluissa.
”Laqh” viittaa rahaan, ”nacas” tomppeliin. ”Sanka” tarkoittaa nenää, mutta viittaa poliisin mukaan kokaiiniin.
Rikostarkastaja Kimmo Sainio puhuu yleisellä tasolla lojaliteetin merkityksestä rikollisorganisaatiolle.
”Se voi perustua liiveihin, siihen, että ollaan samasta kylästä tai jaetaan sama kulttuuri. Jostain se luottamus omaan porukkaan tulee”, Sainio sanoo.
Kansainvälinen huumevyyhti alkoi paljastua syksyn 2022 aikana. Ruotsin poliisi vinkkasi suomalaisille kollegoille, että väkivaltaiset ruotsalaisjengit levittäytyvät Suomen huumemarkkinoille. Suomessa poliisi tarkisti matkustustietoja ja havaitsi ruotsalaisvieraiden viettävän aikaa täkäläisiin katujengeihin liitettyjen henkilöiden seurassa.
”Esitutkinnassa selvisi nopeasti, että kyseessä oli johdettu toiminta, jonka tarkoituksena oli ottaa Suomen huumemarkkinoita haltuun”, sanoo tutkintaa johtanut rikoskomisario Marko Heinonen keskusrikospoliisista.
Vaikka Dödspatrullenin voima Ruotsissa on hiipunut, Suomen alamaailmassa jengin väkivaltaisella maineella on painoarvoa.
”Tiedustelutiedon mukaan tietyt suomalaiset toimijat ovat kunnioittaneet Dödspatrullenia sen vahvan maineen takia. Jengi on myös selkeästi käyttänyt täällä mainetta hyväkseen, ja sen luoma pelote on saanut maksuasiat toimimaan. On tiedetty, että jos velat eivät hoidu, niin Ruotsista varmaan tulee ihmisiä asiaa sitten hoitamaan”, Heinonen kertoo.
Vaikka suomalaisten katujengien toiminta poikkeaa selvästi ruotsalaisjengeistä, käräjäoikeuden käsittelemän huumevyyhdin perusteella ne näyttäytyvät tulijoille mahdollisina yhteistyökumppaneina.
Ylen tietojen mukaan Dödspatrullen on luonut Suomessa yhteyksiä Vuosaareen yhdistettyyn RK-98-jengiin ja ”espoolaisiin jengeihin”.
Poliisi on tunnistanut kaikkiaan kymmenkunta suomalaisjengiä, joissa arvioidaan olevan noin 150 jäsentä. Dödspatrullen-tapaukseen yhdistetty vuosaarelaisjengi RK-98 ei ole profiloitunut julkisilla kiistoilla.
Heinäkuussa 2023 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kahdeksantoista vuosaarelaisjengin jäseneksi katsottua miestä eri pituisiin vankeusrangaistuksiin. Tuomioita kovennettiin, koska rikokset katsottiin tehdyksi osana järjestäytynyttä rikollisryhmää.
Jengin johtajana pidetty Abdinashir Mohamud Ali sai yhdeksän vuoden tuomion muun muassa törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä ryöstöstä.
Viisitoista tuomittua valitti rangaistuksistaan ja asiaa käsitellään parhaillaan Helsingin hovioikeudessa.
”Huumekauppa kiinnostaa selvästi myös suomalaisia katujengejä”, Heinonen sanoo.
Huumekauppiaan silmin Suomi on houkutteleva maa.
”Maayhteyden takia Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan on tuotu Manner-Euroopasta huumeita jo niin pitkään, että markkinat ovat täynnä. Suomessa ne kasvavat yhä”, Kimmo Sainio sanoo.
Hän kertoo, että Suomessa kokaiinista maksetaan Euroopan korkeinta hintaa: keskimäärin 150 euroa grammalta. Hinta ei ole toistaiseksi laskenut, vaikka eliittihuumeena tunnettua jauhetta on jätevesitutkimuksien mukaan virrannut maahan yhä enemmän.
”Verkkokauppamahdollisuudet ja yleisten huumeasenteiden höllentyminen helpottavat aineiden myymistä.”
Markkinoilla on myös tilaa. Onnistuneet poliisioperaatiot ovat vieneet vankilaan paljon kokeneita huumerikollisia.
”Anom-palvelusta lähteneessä Greenlight-operaatiossa lähti melkein 200 tekijää, jotka ovat toimineet Suomessa vuosia eri tavoilla. Samalla suomalainen huumausainemarkkina aukeni ja kansainvälisiä toimijoita alkoi tulla tänne”, Sainio sanoo.
Huumekauppa on ollut pitkään järjestäytyneen rikollisuuden keskeistä liiketoimintaa. Sainiosta perinteiset järjestäytyneen rikollisuuden toimijat eivät ole toistaiseksi noteeranneet katujengejä, vaikka oikeus on niputtanut ne samaan sarjaan.
”Katujengitoiminta on pienimuotoista ja alueellista, useimmiten nuorten aikuisten ja vielä alaikäisten ihmisten rikollisuutta. On suuri riski, että se vakavoituu, mutta ei ole merkkiä siitä, että jengit olisivat joutuneet hankauksiin perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Katujengien huumekauppa on myös niin pienimuotoista, ettei se ole vielä riski vanhoille toimijoille.”
Uusien kansainvälisten huumeorganisaatioiden pyrkimistä Suomeen poliisi pitää väistämättömänä.
Keskusrikospoliisin Marko Heinosen mukaan maahantuonti ja ”raskaampi huumebisnes” siirtyy yhä vahvemmin ulkomaisten, tietyn kielen yhdistämien ryhmien tekemäksi.
”Perinteisille rikollisille ja näille katujengeille jää aineiden vastaanottajan ja jälleenmyyjän osa. Tämä on iso muutos”, Heinonen sanoo.
Hän sai huhtikuussa 2024 valmiiksi seuraavan suuren kansainvälisen huumetutkinnan. Dödspatrullen-tutkinnasta virinneessä tapauksessa kokaiinia lennätettiin Suomeen pienkoneella Unkarista.
Epäiltyjen joukossa on muun muassa suomalaisia ja ruotsalaisia sekä Viron ja Yhdysvaltojen kansalaisia. Poliisi takavarikoi esitutkinnan aikana kymmeniä kiloja huumeita ja yli 190 000 euroa käteistä rahaa.
Tästäkin tapauksesta löytyy jengiyhteys, mutta perinteisempään järjestäytyneen rikollisuuden toimijaan Outlaws MC:hen. Maailmalle yli 300 osastoa perustanut liivijengi on Helvetin enkeleiden ja Bandidosin ohella vanhimpia kansainvälisiä rikollisjärjestöjä, mutta Suomessa uudempi tulokas.