Kaikki­ ­pallot ­ilmaan

Diamant Salihu kirjoitti perinpohjaisen reportaasin Tukholman jengisodasta.

Teksti
Oskari Onninen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ruotsin yleisradion tutkiva toimittaja Diamant Salihu ei käytä kiertoilmauk­sia puhuessaan maan jengi­tilanteesta. Hän puhuu ongelmasta.

”Jos rehellisiä ollaan, minäkään en pysy enää perässä kaikista ampumisista.”

Salihu on sentään kirjoittanut aiheesta kirjankin. Kunnes kaikki kuolevat voitti vuosi sitten merkittäviä journalismi- ja kirjapalkintoja. Se ilmestyi suomeksi hetkellä, jolloin Ruotsin vaalit ja niiden myötä jengit p­uhuttavat myös täällä.

Hallituksen muodostamisen aloittaa maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson, ja ensi alkuun on syytä olettaa, että oikeistoblokki alkanee hallita muodossa tai toisessa.

”Minusta se on hyvin selvää, että tämä vaihtoehto johtaa rangaistuksien koventamiseen. He uskovat siihen, että Tansk­a teki ihmeen tuplaamalla tuomioi­den pituudet, jos rikos liittyy jengeihin”, Salihu sanoo.

Onko se toiminut siellä?

”Poliisien mielestä.”

Salihun kirja keskittyy Tukholman laitamilla, Rinkebyn lähiökompleksin ympäristössä vuosia jatkuneeseen konfliktii­n, jossa Shottaz- ja Dödspatrullen-­jengien nuoret tappavat toi­siaan. Piirit ovat pienet. Konfliktin eri puolille joutuneet jengiläiset ovat olleet naapureita, koulukavereita ja heidän vanhempansa perheystäviä.

Ruotsissa jengiongelmia on jo keskisuurissakin kaupungeissa, mutta Shottazin ja Dödspatrullenin konflikti on tunnetuin. Osasyy siihen on juuri Tanska.

Vuonna 2020 viisi ruotsalaista jengiläistä tuomittiin Tanskassa 16 vuoden ja elinkautisiin tuomioihin rynnäkkökiväärillä tehdystä kaksoismurhasta.

”17-vuotiaat luulivat saavansa neljä vuotta vankeutta, kuten he olisivat Ruotsissa saaneet. Se paljasti monella tavalla erot Ruotsin ja Tanskan politiikassa, mutta myös sen, miten raakaa väkivallasta oli tullut.”

Salihu alkoi perehtyä jengiytymiseen vuonna 2016 huomattuaan, että se on paljon pelkkiä ammuskeluja monimutkaisempi yhteiskunnallinen kysymys.

Hän teki kirjaa lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Päivät kuluivat SVT:n tutkivassa toimituksessa koronajuttuja penkoessa. Haastateltavia piti etsiä koputtelemalla oviin ja oltava koko ajan valmiina, jotta he eivät ehtisi muuttaa mieltään.

”Toimittajan pitää nostaa perse penkistä, eikä vain googlata ja luulla sen pohjalta ymmärtävänsä asioita.”

Kirja rakentuu sirpale­maisista kohtauksista. Kaikki liittyy kaikkeen, mutta suoria vastauksia tai ratkaisuja ei esitetä.

Jengisodalle löytää osasyit­ä esimerkiksi lähiöitä kurjistaneesta hallintouudistuksesta, nuorten neuropsykiatrisista h­äiriöistä, sodissa traumatisoituneiden vanhempien mielenterveysongelmista ja siitä, miten huonosti poliisi saa murhia selvitettyä.

”Keskustelussa on hyvin vaikea pitää kaikki pallot ilmassa samaan aikaan.”

Salihu pitää oleellisena sen näyttämistä, että huumeidenkäyttö on konfliktin moottori.

”Huumeiden kautta tästä tule­e kaikkien sosiaaliluokkien, e­i vain lähiöiden ongelma.”

Syksyllä 2021 suosittu ruotsa­laisräppäri Einár murhattiin Tukholmassa. Hänen oli ollut määrä todistaa oikeudessa toista suosittua räppäriä Yasini­a vastaan. Yasinilla on y­hteyksiä Shottaz-jengiin.

Ruotsissa on keskusteltu siitä, miten yhteyksiin pitää suhtautua ja voiko Yasinin musiikkia soittaa yleisradion kanavilla.

Salihulle räpin ja jengien yhteyden tiiviys paljastui pala palalta. Hän on taustaltaan rikostoimittaja, joka ei ollut juuri kuunnellut räppiä aiemmin.

”Instagramissa on kymmenien tuhansien seuraajien tilejä, jotka ovat kuin uutistoimistoja ja analysoivat konfliktia lyriikoiden kautta. Tajusin, että lyriikoista piti tehdä samanlainen aikajana kuin kaikesta muustakin. Biiseistä on tullut aggressiivisempia sitä mukaa kuin konfliktistakin.”

Expressen-lehden kulttuuripomo ja kärkevä keskustelija Victor Malm vastusti aiemmin moraalipanikointia rap-lyriikoista. Salihun kirja sai hänet muuttamaan mieltään. En voi enää puolustella Yasinia, hän kirjoitti.

Salihu sanoo, että hänen tehtävänsä on olla tulkki ja auttaa ymmärtämään yhteyksiä.

”Kuulijat saavat itse päättää, miten suhtautuvat. En minä voi kertoa heille, että he ovat oikeas­sa tai väärässä.” 

Diamant Salihu: Kunnes kaikki kuolevat. Suom. Tarja Lipponen. 381 s. Johnny Kniga, 2022.