Vaikea yhtälö

Kansanedustaja Timo Vornanen jätti viime syksynä eduskunnassa kirjallisen kysymyksen.

Sen avulla edustajat pyytävät hallitukselta virallisesti vastausta asioihin, joita he haluavat nostaa esille.

Vornanen kysyi maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Hän kummasteli, miksi aiheesta ei ole vielä tehty selvitystä. Tehtäisiinkö sellainen tämän hallituksen aikana?

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) vastasi, ettei selvitystä ole valmisteilla.

”Huomioiden Suomen poikkeuksellisen laadukkaat ja kattavat hallinnolliset rekisteriaineistot ei tällaisen laatiminen kuitenkaan sinänsä olisi mahdotonta”, Purra kirjoitti.

Selvitys vaatisi huomattavan aineistomäärän kokoamista ja arviointia. Se tulisi toteuttaa erillisenä tutkimushankkeena, Purra arvioi.

Paria kuukautta myöhemmin Purran johtama ministeriö käynnisti sellaisen hankkeen.

Toimeksiannon sai ”Datahuone”, joka on itsenäinen yksikkö Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Sen päätehtävä on tehdä selvityksiä ministeriöiden pyynnöstä.

Valtiovarainministeriöltä tulleen toimeksiannon aihe: maahanmuuton kustannukset ja hyödyt julkiselle taloudelle.

Hanke alkoi helmikuussa. Se kestää kaksi vuotta. Datahuone arvioi tehtävää ”haastavaksi”.

Vornasen kirjallinen kysymys ei ollut ainoa alkusysäys hankkeelle.

Valtiovarainministeriötä johtava perussuomalaiset on kauan vaatinut selvitystä aiheesta.

Ministeriöstä kerrotaan, että poliittisen johdon ohella aihe on kiinnostanut myös virkamiehiä. Finanssineuvos Jukka Mattila huomauttaa, että keskustelu aiheesta on jatkunut pitkään.

Maahanmuuton kasvu on lisännyt kiinnostusta entisestään. Ulkomailla syntyneiden osuus Suomen väestöstä ylitti viime vuonna ensi kertaa kymmenen prosentin rajan.

Tahti on kiihtynyt. Vuonna 2014 Suomeen myönnettiin 18 000 ensimmäistä oleskelulupaa. Vuonna 2024 luku oli 42 000.

Työ- ja opiskeluluvalla tulleiden määrä on tässä ajassa yli kaksinkertaistunut, perhesyistä lähes kolminkertaistunut. Suurimmissa tulijamaissa korostuvat Intia, Kaakkois-Aasia ja Kiina.

Viime vuonna myönnettiin lisäksi lähes 14 000 oleskeluoikeutta. Se tarkoittaa esimerkiksi lupia kausityöläisille tai EU-maiden kansalaisille.

Turvapaikan sai 1 500 ihmistä. Luku on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten eli se on palautunut pakolaiskriisiä edeltävään aikaan. Pakolaiskiintiö on tällä vaalikaudella 500 ihmistä vuodessa. Ukrainan sotaa paenneet ovat oma lukunsa.

Kasvanut maahanmuutto vaikuttaa muun muassa väestöennusteisiin, Mattila sanoo.

”Näistä syistä olisi tärkeää ymmärtää, millaista tämä maahanmuutto luonteeltaan on, jotta sen vaikutuksia ja siihen liittyviä seikkoja voidaan paremmin ymmärtää.”

Maahanmuuton muuttuneen luonteen ovat huomanneet myös aiheen parissa työskentelevät tutkijat.

Yksi heistä on taloustieteilijä Matti Sarvimäki. Kun Datahuone aloitti tutkimushankkeen, Sarvimäki mainittiin sen yhteyshenkilönä.

Sarvimäki kertoo joutuneensa päivittämään käsityksiään maahanmuutosta, kun opiskelemaan ja töihin tulevien määrä on kasvanut. Molemmilla perusteilla myönnettiin viime vuonna yli 10 000 oleskelulupaa.

”Ja sen taloudelliset vaikutukset ovat varmasti aika erilaisia verrattuna siihen, että vielä vuosituhannen vaihteessa Suomeen tultiin pitkään lähinnä perhesyistä”, hän sanoo.

Sarvimäen ensimmäinen yhteys VATTiin syntyi 2000-luvun alussa. Silloin laitos julkaisi hänen gradunsa. Aihe oli EU:n itälaajentuminen.

Kymmenen maata oli liittymässä unioniin. Suomi ja muut jäsenmaat arvuuttelivat, kuinka suuri muuttoaalto lähtisi liikkeelle. Nuori opiskelija arvioi muuttoliikettä ja sen vaikutusta makrotaloudelle.

Nykyisin Sarvimäki on taloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopistossa. Maahanmuutto on ollut vain yksi hänen uransa teemoista. Suuri osa hänen tutkimuksestaan käsittelee koulutusta ja työmarkkinoita.

Hän on kuitenkin yhä kirjoilla myös VATTissa johtavana tutkijana. Kun maahanmuuton kustannuksia koskeva hanke käynnistyi, häntä pyydettiin mukaan pitkän kokemuksen vuoksi.

Hankkeessa on viisi varsinaista tutkijaa ja kaksi avustavaa asiantuntijaa. Sarvimäki on heistä toinen. Hän luonnehtii roo­liaan sparraajaksi, joka pyydettiin hankkeen tueksi kokemuksensa vuoksi.

”Menin tosiaan VATTiin yli 20 vuotta sitten tekemään gradua, enkä ole kokonaan pois päässyt.”

Tutkimushankkeella on kaksi tehtävää.

Ensinnäkin se käy läpi maahanmuuton rakennetta. Ihminen voi tulla töihin. Opiskelemaan. Humanitäärisen suojelun vuoksi. Perhesyistä. Hanke esittelee, miten nämä painotukset ovat muuttuneet.

Toiseksi on itse kustannusten ja hyötyjen selvittäminen julkiselle taloudelle.

Karkeasti sanottuna selvitys vertaa maahanmuuttajien maksamia veroja siihen, kuinka paljon he saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita. Tätä on tarkoitus eritellä maahantulon syyn ja lähtömaan mukaan.

Tutkimushanke on laaja, koska huomioitavia asioita on paljon.

Tarvittavaa aineistoa kerätään eri rekistereistä. Maahanmuuttovirastosta saadaan tiedot oleskeluluvista, verottajalta verotuloista, Kelalta sosiaalituista.

Kaikista asioista tarkkoja lukuja ei ole käytettävissä. Eräs sellainen on arvonlisävero. Mikään tietokanta ei kerro suoraan, mitä tavaroita ja palveluita kukin käyttää. Vai lähettääkö tulija rahat sittenkin kotimaahan? Pitää tehdä valistunut arvio.

Oma vaikeutensa on se, että henkilö voi lähteä maasta ilmoittamatta viranomaisille. Jos tällaisia henkilöitä kummittelee rekistereissä, se vääristää tuloksia.

Vielä vaikeampaa on tulevaisuuden ennustaminen. Sarvimäki korostaa, kuinka tärkeää on ajatella vaikutuksia koko ihmisen elinkaaren ajalta, vaikka tämä olisi vasta saapunut maahan.

”Julkisen sektorin näkökulmasta olemme kaikki kustannuksia nuorina. Sitten aikuisina maksamme enemmän veroja. Ja elämän loppuosassa julkisia palveluita käytetään paljon.”

Tutkijoilta penätään usein maahanmuuton ”hintalappua”. Onko tulijoista enemmän kuluja vai tuloja?

Sellaista hanke ei tule antamaan. Sarvimäki ei pidä kysymystä mielekkäänä. Haussa on korkeintaan oikea mittaluokka tietyillä oletuksilla.

”Se on melkein takuuvarmaa, että jos joku sanoo, että vastaus on x euroa, niin tuskin on.”

Loppuraporttia odotetaan kevättalveksi 2027. Tuloksia kuitenkin kerrotaan sitä mukaa, kun niitä syntyy.

Jo tänä syksynä Datahuone julkaisi tutkimukset EU:n ulkopuolelta saapuvista opiskelijoista ja Ukrainan sotaa paenneiden työllisyydestä.

”Nämä ovat kaikki palasia, jotka menevät isompaan. Ja luulen, että palaset voivat hyvinkin olla arvokkaampia kuin se lopullinen raportti”, Sarvimäki arvelee.

Hän käyttää opiskelijoita koskevaa tutkimusta esimerkkinä. Sen mukaan EU:n ulkopuolelta tulleet opiskelevat nopeammin kuin Suomessa syntyneet.

”Se vastaa suoraan siihen keskusteluun, että tullaanko opiskelijaluvalla tekemään jotain muuta kuin opiskelemaan. Isossa kuvassa vastaus näyttäisi olevan, että ei.”

Maahanmuuton taloudellisista vaikutuksia on tehty toki aiemminkin tutkimusta. Datahuoneen hanke ei ole edes ensimmäinen valtion toimeksianto aiheesta.

Esimerkiksi VATT julkaisi jo 2014 raportin ”Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen”.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2017: ”Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista?”

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) 2024: ”Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa”.

Kaikissa niissä käytiin läpi maahanmuuttajien tuloja, työllisyyttä ja sosiaalitukia. Tulokset vaihtelevat huomattavasti maahantulon syyn perusteella.

Työn perässä tulevat voivat menestyä jopa kantaväestöä paremmin. Varsinkin erityisasiantuntijat ylittävät suomalaisten keskitulot selvästi. Kaiken lisäksi heidän koulutuksensa on usein tapahtunut muualla, joten heistä tulee suoraan nettoveronmaksajia.

Sen sijaan kansainvälistä suojelua saaneet menestyvät merkittävästi heikommin. Kymmenen vuoden maassaolon jälkeenkin heillä on puolet pienemmät tulot kuin suomalaisilla. He saavat keskimäärin 7 000 euroa vuodessa enemmän tukia kuin mitä maksavat tuloveroja, TEMin raportista selviää.

Maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen kiinnostaa myös muualla. Varsinkin humanitaarisen siirtolaisuuden laajuus on nostanut asian keskusteluun ympäri Eurooppaa.

Tanskan valtiovarainministeriö julkaisi raportin aiheesta vuonna 2021. Ruotsissa VATTia vastaava Konjunkturinstitutet julkisti omansa tänä kesänä. Toimeksianto oli tullut maan hallitukselta, jonka tukipuolueena ruotsidemokraatit on ensimmäistä kertaa. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin suomalaisten ministeriöiden raporteissa.

Suomessa jo STM:n tekemä selvitys pohjautui Sipilän hallituksen ohjelmaan. Myös silloin perussuomalaiset oli hallituksessa. Puolue kuitenkin pettyi lopputulokseen, joka ei tarjonnut maahanmuuton kustannuksista selvää vastausta.

”Esitetty tutkimuskysymys on siinä määrin haasteellinen, että eksaktien lukujen esittäminen pitkälle aikajänteelle ei ole mahdollista”, raportin tiivistelmässä todettiin.

Perussuomalaiset on itsekin laskenut maahanmuuton ”hintalappua”. Sen ajatuspaja Suomen Perusta on julkaissut laskelmia varsinkin vaalien alla. Keväällä 2015 se sai huomiota arviolla, jonka mukaan maahanmuutto tuottaa 700 miljoonan euron kulut vuodessa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on puolestaan mallintanut, että vaikutus julkiselle taloudelle on ”selvästi positiivinen”. Suomen Perusta on syyttänyt Etlaa positiivisista olettamista esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymisessä.

Pienetkin muutokset oletuksissa voivat vaikuttaa merkittävästi tuloksiin, Sarvimäki huomauttaa. Hän on itse ollut laatimassa VATTin ja TEMin raportteja.

Hän kommentoi aikanaan tuoreeltaan 700 miljoonan euron laskelmaa. Sarvimäki huomautti tuolloin julkishyödykkeiden käsitteistä. Kyse on yhteisessä käytössä olevista julkisista palveluista, jotka tuotetaan joka tapauksessa. Sellaisia ovat esimerkiksi tieverkosto ja maanpuolustus.

Sarvimäen mukaan laskelma perustui olettamalle, että jokainen uusi asukas kasvattaa julkishyödykkeiden kuluja yhtä paljon. Jos kuitenkin oletetaan, että väkiluvun kasvaessa kustannukset henkilöä kohden laskevat, myös oletettu ”hintalappu” pienenee.

”Pointtini oli, että aika pienetkin yksityiskohdat ovat todella tärkeitä, kun näitä laskelmia tehdään.”

Sen sijaan suomalaisilla yliopistoilla maahanmuuton ”hintalappua” ei ole kartoitettu. Miksi aihe ei kiinnosta akateemisia?

”Tällaisia skenaariolaskelmia tehdään, koska ne ovat hyödyllisiä suomalaiselle poliittiselle keskustelulle. Mutta niitä ei juuri julkaista kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä”, Sarvimäki sanoo.

Hänen mukaansa alan tutkijat ovat ensisijaisesti kiinnostuneita syy-seuraussuhteista: miten jokin asia vaikuttaa toiseen.

Heidän uransa on osin kiinni julkaisuista alan arvostetuissa lehdissä. Tämä ohjaa tutkijoita kysymyksiin, joissa on selvä tutkimusasetelma ja jotka ovat yleistettäviä kansainvälisesti.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö maahanmuutosta ole akateemista taloudellista tutkimusta. Esimerkiksi sitä on selvitetty, miten maahanmuutto vaikuttaa palkkoihin. Tai miten kotouttamispalvelut vaikuttavat maahanmuuttajien menestymiseen.

Jälkimmäistä kysymystä Sarvimäki itse pitää keskeisenä.

”Tässä on tärkeää ymmärtää, että maahanmuuton kustannukset ja hyödyt eivät ole vääjäämätön prosessi. Kotouttamispuolella voimme todella oleellisesti vaikuttaa niihin.”

Hän kertoo käyneensä läpi kotouttamispolitiikan vaikutuksia kahden kollegan kanssa. He kokosivat Suomea ja muita Pohjoismaita koskeneita vertaisarvioituja tutkimuksia taloustieteellisistä julkaisuista. Kooste ilmestyi Talous ja yhteiskunta -lehdessä viime vuonna.

”Ja lopputulos oli, että kun Suomi leikkaa kotoutumiskoulutuksesta, niin kaikki olemassa oleva tutkimus viittaa siihen, että se tulee veronmaksajille todella kalliiksi.”

Sarvimäki mainitsee esimerkin. Suomessa astui vuonna 1999 voimaan uusi kotouttamislaki. Se velvoitti kotouttamissuunnitelman laatimiseen pitkään työttöminä olleille maahanmuuttajille.

Seuraus: Kyseisten ihmisten vuositulot kasvoivat 2 000 eurolla. He nostivat myös vähemmän tukia. Heidän lapsensa saivat koulussa parempia arvosanoja, kouluttautuivat pidemmälle ja tienasivat kolmikymppisinä 7 000 euroa enemmän vuodessa.

”Se oli todella halpa toimenpide, joka maksoi itsensä takaisin tuosta vaan”, Sarvimäki sanoo.

Hän kummastelee, että maahanmuuton kustannuksia vaativat tahot eivät ole kiinnostuneita tällaisista tuloksista.

Orpon hallitus on uudistanut kotouttamislakia niin, että se lisää maahanmuuttajan omaa vastuuta.

Lakiesityksessä todetaan, että palveluiden supistus todennäköisesti heikentää maahanmuuttajien työllistymistä, koska tutkimusten mukaan kotoutumistoimet edistävät sitä.

Talous ei tietenkään ole ainoa tapa tarkastella maahanmuuton vaikutuksia. Datahuoneen tutkimus ei esimerkiksi perehdy kulttuurisiin tai sosiaalisiin ilmiöihin.

Hanke ei tosin kata edes kaikkia taloudellisia vaikutuksia. Toimeksianto liittyy maahanmuuton vaikutuksiin julkiselle taloudelle. Sarvimäki huomauttaa, että julkinen talous on vain osa taloutta.

”Se on merkittävä osa taloutta, mutta ei missään mielessä kaikki. Talous on paljon isompi asia kuin julkinen talous.”

Tutkimuksessa esimerkiksi maahan töihin tulleen taloudellista hyötyä mitataan maksetuilla veroilla. Sarvimäki korostaa, että työn ensisijainen arvo ei ole verotulo vaan tehty työ.

”Jos ihminen tulee lähihoitajaksi Suomeen, hänen tuomansa arvo on se, että hän hoitaa ihmistä. Tai kun meille tulee professori yliopistolle, hän opettaa opiskelijoille uusia taitoja, tekee uutta tutkimusta Suomessa ja lisää meidän kaikkien ymmärrystä.”

Kysymys kuuluu, olisiko ilman tiettyä tulijaa jokin työ jäänyt tekemättä. Ja miten se puolestaan vaikuttaisi yritysten tai julkisten palveluiden toimintaan. Sitä tutkimushanke ei selvitä.

Hanke toki tehdään kunnolla, Sarvimäki vakuuttaa.

”Mutta ei tämä ole jännittävin projekti, mitä tällä hetkellä teen.”

Mikä sitten on?

Vastaus tulee välittömästi: kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.

Se on viime vaalikaudella aloitettu kokeilu. Vuosina 2016 ja 2017 Suomessa syntyneet lapset on arvottu kahteen osaan. Yhdet kävivät esikoulua normaalisti vuoden verran, toiset kaksi.

Tarkoitus on selvittää, parantaisiko pidempi esiopetus lasten oppimisvalmiuksia. Teoriassa tutkijat voivat seurata kokeilun vaikutuksia läpi koko koulupolun – tai vaikka koko elämän.

Tämä on Suomen historian suurin yhteiskunnallinen satunnaistettu kokeilu, Sarvimäki selittää intoa äänessään. Tutkimuksessa on selkeä koeasetelma, joten tulos kiinnostaa myös kansainvälistä yleisöä, Sarvimäki ennakoi.

”Siinä suomalainen yhteiskunta näyttää voimansa, että ennen ison reformin tekemistä ollaan kiinnostuneita sen vaikutuksista. Ja että tutkijat, viranomaiset ja lainsäätäjä pystyvät yhteistyöhön.”

Loppuraportti julkaistaan tammikuun alussa.

Samoihin aikoihin myös maahanmuuttohankkeesta odotetaan tuloksia. Eräs hankkeen osista on käynyt läpi maahanmuuttajien saamia tuloja ja tulonsiirtoja. Kyseinen tutkimus on tarkoitus julkaista talven aikana. 

Oikaisu 20.11.2025 klo 15.45. Etla on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ei Elinkeinoelämän valtuuskunta, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.