Puoli miljoonaa loimaalaista

Yli puoli miljoonaa suomalaista, 530 000, kuuluu Loimaan kassan nimellä tunnetuksi tulleeseen Yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon.

Vuonna 1992 perustetusta YTK:sta on 32 vuodessa kasvanut Suomen ylivoimaisesti suurin työttömyyskassa.

Samalla kassasta on tullut uhka ammattiliitoille.

YTK ei neuvottele työntekijöiden työehtosopimuksista. Sen tehtävä, kuten muidenkin kassojen, on maksaa päivärahaa kassan jäsenelle, jos tämä jää työttömäksi. Sen kautta maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa vuosittain 700–800 miljoonaa euroa.

Suomessa ansiosidonnaisen päivärahan maksavat veronmaksajat sekä työnantajat ja työntekijät. Kassojen osuus on vain 5,5 prosenttia.

YTK perustettiin alun perin yrittäjäperheiden ja heidän työntekijöidensä työttömyysturvaksi. Nykyään kassan jäseneksi pääsee kuka tahansa palkkatyötä tekevä toimihenkilö tai työntekijä myös julkiselta sektorilta.

YTK:n jäsenet painottuvat kuitenkin yksityisen puolen työntekijöihin. YTK:n johdon mukaan naisvaltaisten julkisten alojen, kuten terveydenhuollon ja opetuksen, ammattilaiset ovat kassassa aliedustettuina.

Miehiä jäsenistä on 58 prosenttia. Iso osa jäsenistä työskentelee rakennusalalla, teollisuudessa ja kaupan alalla. Yli puolet ytk:laisista on suorittanut toisen asteen koulutuksen.

YTK ei tilastoi jäsenistönsä ammattinimikkeitä, mutta lähes 60 prosenttia jäsenistöstä luokitellaan työntekijöiksi. Asiantuntijoita ja esimiehiä on yhteensä 35 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 185 000 ihmistä. Johtajiakin kassaan kuuluu yli 20 000.

Jäsenkyselyiden mukaan keskimääräinen kuukausiansio ytk:laisilla ennen veroja on 3 000 euroa. Suomalaisten palkkojen mediaa­ni oli vuonna 2022 noin 3 400 euroa kuukaudessa.

Loimaan kassan jäseneksi pääsee 105 euron vuosimaksulla. Lisäksi jäsen voi ostaa muutamalla kympillä lakineuvontaa.

Palkasta suoraan pidätettävä noin 1,5 prosentin ay-maksu on YTK:n hintaan verrattua moninkertainen. Hinta on sitä korkeampi, mitä isommat vuosiansiot ovat.

Ay-jäsenmaksuun kuuluvat kassamaksun lisäksi liiton tarjoamat edut, lakipalvelut ja tietenkin lupaus ajaa jäsenen etua työmarkkinapöydissä.

Kun tarkastellaan pelkkää kassamaksua, YTK ei kuitenkaan ole edullisin työttömyyskassa. Suomen kolmanneksi suurimman työttömyyskassan eli A-kassan jäsenmaksu on vuodessa 96 euroa. Eroa on kaljatuopin verran.

Vieläkin edullisempia kassoja on.

Joissakin jäsenyys on sidottu ammattiin ja opiskelutaustaan. Tällainen on Lakimiesten ja lääkärien työttömyyskassa LL. Sen jäsenmaksu on vain 42 euroa. Hintaan vaikuttaa esimerkiksi se, että lääkärit ovat harvoin työttöminä.

A-kassa tekee yhteistyötä yhdentoista ammattiliiton, kuten Teollisuus- ja Rakennusliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton, kanssa.

A-kassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka kertoo, ettei heillä ole uutta tutkimustietoa siitä, miten paljon pelkästään kassan jäsenhinta vaikuttaa liittymispäätökseen.

”Aiempien jäsenkyselyidemme mukaan hinnalla on ollut vaikutusta, ja tiukassa taloustilanteessa monessa kotitaloudessa lasketaan kaikki tulot ja menot tarkasti”, Tikka arvioi.

A-kassassa oli helmikuun alussa 2024 noin 243 500 jäsentä. Heistä yli 95 prosenttia kuului johonkin ammattiliittoon. Tällöin he maksavat myös liiton jäsenmaksua. Suurimmalla osalla kassan jäsenmaksu sisältyy liittomaksuun.

Pelkästään kassaan kuuluvien jäsenten osuus on kuitenkin viime vuosina kasvanut jonkin verran myös A-kassassa. Heitä on hieman yli 10 000.

Kassojen välillä onkin nähtävissä kilpailua, sillä esimerkiksi A-kassa tuo viestinnässään esille, että kassaan voi kuulua ilman sitoutumista mihinkään ammattiliittoon.

Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Jari Elo ihmettelee, miksi YTK:hon kuuluu paljon myös korkeasti koulutettuja asiantuntijoita.

YTK-kassan jäsenmaksu on 42 euroa kalliimpi kuin korkeasti koulutetuille tarkoitettussa Koko-kassassa, jossa myös Suomen Ekonomien jäsenet on vakuutettu.

Kassaan voivat liittyä esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevät kauppatieteiden, insinöörin, arkkitehdin tai sosiaalialan tutkinnon suorittaneet. Myös alojen opiskelijat hyväksytään jäseniksi.

”Olisi mielenkiintoista tietää, miksi korkeasti koulutetut maksavat enemmän YTK-kassaan kuin mitä he maksaisivat Koko-kassassa”, Elo sanoo.

Elon mielestä ammattiliittojen pitäisi pystyä paremmin korostamaan sitä, miksi liittoon kannattaa kuulua.

”Tässä ei ole onnistuttu, jos palkansaajat valitsevat YTK-kassan. Liiton jäsenyyden arvo muodostuu monesta osa-alueesta, joista edunvalvonta ja neuvottelutoiminta ovat vain yksi, mutta tärkeä osa.”

”On totta, että pelkästään kassaan kuuluva saa samat hyödyt työehtosopimuksesta kuin liittoon kuuluva, mutta jokainen ymmärtää, että vapaamatkustaminen ei ole reilua. Se rapauttaa järjestelmää eikä ole pitkällä tähtäimellä yhdenkään palkansaajan edun mukaista”, Elo sanoo.

Suomen Ekonomeilla on lähes 60 000 jäsentä. Liiton mukaan jäsenmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 16 prosenttia.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin mielestä YTK:n jäsenmäärän kasvu kertoo työelämän pirstaloitumisesta.

Esimerkiksi kaupan alalla moni työntekijä työskentelee vain lyhyen ajan. Tällöin työntekijä ei välttämättä samastu kunnolla alaan ja työpaikkaan. Palvelualoilla työskentelee tavanomaisesti paljon nuoria ja maahanmuuttajia.

Työntekijällä voi myös olla hämärtynyt käsitys siitä, mikä on työttömyyskassan ja ammattiliiton ero. Kassat eivät puolusta esimerkiksi liittojen neuvottelemia palkankorotuksia, lomia ja taukoja.

”Valitettavasti tämä ymmärrys monelta puuttuu. Kuvitellaan myös, että työehtosopimukset ovat itsestäänselvyyksiä eikä nähdä työehtojen ja ammattiliittojen yhteyttä”, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

Parhaimmillaan PAMin jäsenmäärä on ollut 2000-luvulla noin 230 000. Huippuvuosista jäsenmäärä on laskenut 40 000:lla.

Rakennusliitossa on hieman yli 68 000 jäsentä. Liiton mukaan jäsenmäärä on laskenut vähitellen kymmenen vuoden aikana.

Osa jäsenistä on vaihtanut todennäköisesti YTK:hon. Tosin viime vuonna Rakennusliitto kertoo jäsenmääränsä nousseen lähes 2 000 jäsenellä.

Tilanne nähdään liitossa kuitenkin vaikeana.

”Ammattiliittojen rooli ei entiseen tapaan ole nuorille auennut. Hintakin on saattanut tuntua kovalta”, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen sanoo.

Rakennusliiton jäsenmaksu on vuodessa lähes kolminkertainen YTK:n jäsenmaksuun verrattuna, vaikka palkasta pidätettävästä prosenttiosuudesta luovuttiin vuonna 2022 ja siirryttiin 25 euron kuukausimaksuun.

Ojanen kuitenkin ihmettelee Suomen Ekonomien tavoin sitä, että YTK:hon liitytään, vaikka liiton yhteistyökassan (A-kassa) jäsenmaksu on edullisempi.

YTK:n vaikutus näyttääkin nakertavan Rakennusliiton perustuksia.

”Jotkut voivat ajatella, että joku muu asioista kuitenkin huolehtii, kuten tähänkin asti”, Ojanen sanoo.

”Kyynisesti voi pohtia, olisiko ay-liikkeen pitänyt pelotella enemmän uhkakuvilla ja lietsoa vastakkainasettelua.”

Onko rakennusalan työntekijöillä hämärtynyt käsitys siitä, mikä on työttömyyskassan ja ammattiliiton ero?

”YTK:sta on vuosien varrella sen verran mestoilla puhuttu, ettei asetelman pitäisi täysin epäselvä enää olla. Totta kai väärinkäsityksiäkin voi syntyä, kun YTK mainostaa esimerkiksi oikeusturvaa eikä maallikko ihan sisäistä, minkä verran todellista kuluriskiä tosipaikan tullen katetaan.”

YTK:n oikeusapupalvelu on usein suppeampi kuin ammattiliitoilla. Tämä näkyy etenkin riita-asioissa, kun työntekijän ja työnantajan näkemyseroja punnitaan oikeudessa. Moni ammattiliitto maksaa jäsenensä oikeuskulut, vaikka jäsen häviäisi riidan.

Liitot houkuttelevat työntekijöitä myös laajoilla jäseneduilla. Tarjolla on yleensä vapaa-ajan tapaturmavakuutusta ja alennuksia polttoaineista, hotelli- ja mökkiöistä, pizzabuffetista tai risteilyistä.

Myös YTK houkuttelee jäseneksi hotelliyöalennuksilla.

YTK:n kassajäsenyys on yleensä tarkoittanut sitä, ettei henkilö kuulu mihinkään ammattiliittoon, sanoo työmarkkinoita pitkään seurannut professori ja Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm.

”Suomessa on katsottu, että YTK on sellainen kassa, johon työnantajat ovat työntekijöitä jopa neuvoneet liittymään.”

Samankaltainen ”YTK-ilmiö” on Tanskassa. Siellä Krifa-niminen kristillinen ammattiliitto ei tee työehtosopimuksia ja siksi sitä kutsutaan keltaiseksi ammattiliitoksi. Se tarjoaa työttömyyskassapalveluja ja on kasvanut lähes 200 000 jäsenen suuruiseksi.

Bergholmin mielestä miesvaltainen YTK on vauhdittanut Suomessa työmarkkinakehitystä niin, että ammattiyhdistysliikkeen jäsenkunta on muuttunut selvästi naisenemmistöiseksi.

”Syynä tähän voi olla se, että monissa miesammatteissa ei synny yhtä vahvaa ammatti-identiteettiä kuin naisvaltaisilla aloilla, kuten sairaanhoitajilla ja opettajilla, joiden ammatti-identiteetti on jo opiskeluvaiheessa paljon vahvempi.”

YTK-jäsenyys tarkoittaa monelle työntekijälle todennäköisesti myös protestia ay-liikettä vastaan. Ay-liikkeen historia tunnetaan usein huonosti.

”Kyllä tämä liittyy osaksi ammattiyhdistysliikkeen kykyyn viestiä saavutuksistaan. Se ei ehkä ole ollut paras mahdollinen”, Bergholm sanoo.

”Ay-liikkeen vuosia jatkunut maltillisuus on johtanut siihen, että liittojen on vaikea näyttää jäsenille tuoreita saavutuksia.”

Maltillisuus on näkynyt muun muassa neuvotelluissa palkankorotuksissa, jotka olivat vuosikymmenen ajan pienehköt ja muutaman viime vuoden ajan jopa alle inflaatiotason.

Myös vuonna 2016 solmittu kilpailukyky­sopimus hyväksyttiin liitoissa laajalla rintamalla. Se nähtiin työntekijöiden asemaa heikentävänä sopimuksena, joka oli epäreilu etenkin julkisen sektorin naisvaltaisille työntekijöille.

Ammattiyhdistysliike on puolustanut työntekijöiden yhteisiä etuja järeästi, kun se on vastustanut Petteri Orpon (kok) hallituksen työmarkkinapolitiikkaa protesteilla, jotka ovat laajentuneet talven edetessä poliittisiksi lakoiksi.

Eri tiedotusvälineiden teettämien mielipidemittausten mukaan noin puolet suomalaisista kannattaa ay-liikkeen järjestämiä poliittisia lakkoja hallituksen työelämätoimia vastaan.

Edellisen kerran poliittinen lakko nähtiin Sipilän hallituskaudella vuonna 2018, jolloin ay-liike vastusti aktiivimallia Senaatintorilla.

Nyt Orpon hallitus on päättänyt lakiteitse muuttaa työmarkkinoiden pelisääntöjä helpottamalla irtisanomista, rajoittamalla lakko-oikeutta ja muuttamalla muun ­muassa ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi. Uudistuksia on kuvailtu huomattavasti rajummiksi kuin Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikkaa.

Suomeen halutaan myös vientivetoinen palkkamalli, jota muut alat eivät voisi käytännössä ylittää.

Lisäksi ansiopäivärahaan kaavaillaan muutoksia. Hallitus haluaa porrastaa päivärahan niin, että ensin sitä saisi hieman enemmän ja myöhemmin se asteittain laskisi.

Orpon hallituksen ja työnantajapuolen näkemys kaavailluista uudistuksista on ollut hyvin yhtenäinen. Ne ovat pitäneet ”jäykkiä työmarkkinoita” esteenä talouden ja yritysten kasvulle. Siksi Orpon hallitus on kuvaillut uudistuksia ”pakoksi”.

Ay-liike näyttääkin kamppailevan niin jäsenistä kuin koko olemassaolonsa perus­tasta.


Oikaisu 4.3.2024 kello 16.43: Suomessa ansiosidonnaisen päivärahan maksavat veronmaksajat sekä työnantajat ja työntekijät, eivät työnantaja- ja työntekijäliitot, kuten jutussa luki. Korjattu myös 7.3.2024 kello 14.55: A-kassa on jäsenmäärältään kolmanneksi suurin työttömyyskassa, ei toiseksi suurin kuten jutussa luki.