Kiky-sopimuksen lomarahojen leikkaus päättyy: Kyse 315 miljoonan euron potista – Vain seuraava hallitus voi vielä puuttua rahoihin
Jos valtionosuuslainsäädäntöä ei muuteta, kuntien valtionosuudet kasvavat kaikkiaan lähes miljardilla eurolla vuonna 2020.
Kuntaliitto on julkaissut mielenkiintoisia laskelmia kuntien valtionosuuksista vuodelle 2020.
Ennakkolaskelmien mukaan valtionosuudet kasvavat 994 miljoonaa euroa vuoden 2019 tasosta. Se tarkoittaisi keskimäärin 181 euroa enemmän rahaa jokaiselle kuntien asukkaalle. Yhteensä valtion budjetista myönnettäisiin kunnille varoja 9 377 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Kuntien valtionosuudet perustuvat nykyiseen lainsäädäntöön. Valtionosuuksien määrästä voidaan kuitenkin päättää seuraavassa hallitusohjelmassa tarkemmin. Jos valtionosuuslainsäädäntöä ei muuteta, kuntien valtionosuudet kasvavat vuonna 2020 ennakkolaskelman mukaisesti.
Peruspalvelujen valtionosuuden kasvu johtuu isolta osin siitä, että kiky-sopimuksen lomarahojen leikkaus päättyy vuoden 2019 lopussa. Lomarahojen palautuminen nostaa valtionosuutta 315 miljoonalla eurolla vuonna 2020.
Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkasi kuntatyöntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017-2019. Samalla päätettiin työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuodessa ilman palkkaa.
Työajan pidennyksestä on uumoiltu pysyvää, mutta lomarahaleikkaus on määräaikainen. Seuraavat työmarkkinaneuvottelut näyttävätkin suuntaa sille, mitä kikystä jää jäljelle ja mille aloille.
Lomarahojen palauttaminen on todennäköisesti monen mielestä hyvä asia, sillä se koettiin epätasa-arvoiseksi. Lomarahojen leikkaus koski vain julkista sektoria, ja hoitajista, keittäjistä, opettajista valtaosa on naisia. Leikkaukset koskivat noin puolta miljoonaa suomalaista.
Kesällä 2018 kunta-alan työntekijät saivat neuvoteltua työehtosopimuksiinsa lomarahaleikkausten ”kompensoinnin”, mutta summa (260 euroa) ei kattanut koko lomarahan leikkausten määrää.
Sipilän hallitus myös kevensi lomarahaleikkausten jälkeen verotusta, mutta siten, että se kosketti myös yksityistä sektoria, jonka lomarahoja ei leikattu.
Kiky näkyikin suomalaisten palkoissa niin, että puolella suomalasista tulot laskivat ja toisella puolella tulot nousivat.
Kilpailukykysopimuksen oli tarkoitus nostaa Suomen kilpailukykyä yritysten kustannuksia alentamalla.
Sipilän hallituskauden aikana työllisten määrä nousikin yli 100 000:lla. Yli puolet hyvästä työllisyyskehityksestä johtui kuitenkin suhdannetekijöistä: Suomen vienti piristyi maailmantalouden imussa vuonna 2017.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijat arvioivat marraskuussa 2018 ”karkeasti”, että kiky-sopimus johti Sipilän hallituskauden aikana 15 000–25 000 uuteen työpaikkaan.