Punavihreiden sankari

Kun eurovaalien ennakkoäänet rävähtivät sunnuntai-iltana televisioruudulle, puoluejohtaja Li Anderssonin (vas) kasvoille nousi illan suurin hämmästys.

Vasemmistoliitto ylsi eurovaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi 17,3 prosentin ääniosuudella ja kolmella meppipaikalla. Vuonna 1990 perustettu puolue ei ole koskaan saavuttanut valtakunnallisissa vaaleissa näin hyvää tulosta. Edeltäjän, Suomen kansan demokraattisen liiton (Skdl) osaltakin täytyy palata vuoteen 1979.

”Uskon, että onnistuimme näissä vaaleissa kanavoimaan sellaisten ihmisten ääniä, jotka ovat huolissaan Suomen nykyisestä suunnasta, tyytymättömiä siihen, mitä hallitus tekee ja jotka haluavat estää saman Euroopan tasolla. Liittyen vaikkapa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan tai oikeusvaltio- ja ihmisoikeuskehitykseen”, Andersson sanoi Suomen Kuvalehdelle vaali-iltana.

Anderssonin perässä mepiksi nouseva Jussi Saramo yhtyi arvioon, mutta esitti myös toisen syyn:

”Li Anderssonin henkilökohtainen karisma ja suosio”, tuore euroedustaja summasi.

Andersson sai yli 247 000 henkilökohtaista ääntä ja pesi Paavo Väyrysen aiemman ennätyksen vuodelta 1996 vajaalla 90 000 äänellä.

Puheenjohtaja sai enemmän ääniä kuin vasemmistoliitto yhteensä viime kevään eduskuntavaaleissa.

Voittoon liittyikin myös katkeransuloinen sivumaku, jonka moni puolueen vaalivalvojaisissa myönsi: Anderssonin johtajakausi päättyy ja uusi, merkittävästi tuntemattomampi puheenjohtaja saa johtaakseen kunta- ja aluevaalikampanjan ensi keväänä.

Kansanedustajat Veronika Honkasalo, Minja Koskela ja Hanna Sarkkinen vahvistavat Suomen Kuvalehdelle harkitsevansa kisaan lähtemistä. Mai Kivelä kertoo, ettei ole tehnyt vielä päätöstä. Aino-Kaisa Pekonen sen sijaan kertoo harkitsevansa Saramolta vapautuvaan ryhmänjohtajan pestiin pyrkimistä.

Puoluesihteeri Anna Mäkipää sanoo, että puolue järjestää jäsenäänestyksen puheenjohtajasta näillä näkymin lokakuussa. Uusi puoluejohtaja olisi tiedossa 19. lokakuuta.

Saramo analysoi vaalivalvojaisissa, että vasemmistoliitto sai nyt ääniä monilta sellaisilta suomalaisilta, jotka äänestivät Pekka Haavistoa (vihr) presidentinvaaleissa ja toisaalta Sdp:tä eduskuntavaaleissa pääministeriasetelman vuoksi.

Tuoreen eduskuntavaalitutkimuksen mukaan Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ovat reilun kymmenen vuoden sisällä lähentyneet toisiaan äänestäjien silmissä. Näistä puolueista on tullut myös ”harkintajoukko”, jonka sisältä puolue valitaan.

Sen sijaan esimerkiksi perussuomalaisten ja jommankumman vasemmistopuo­lueen välillä harkitaan ja vaihdetaan puoluetta huomattavasti harvemmin kuin vielä 2010-luvun alussa.

Näyttääkin yhä vahvemmin siltä, että punavihreät puolueet jakavat samaa äänestäjäjoukkoa, joka valitsee aina kussakin vaalissa oman sankarinsa.

Vasemmistoliitto teki viime keväänä historiansa huonoimman eduskuntavaalituloksen. Nyt oli Sdp:n vuoro pettyä.

Eduskuntavaalimittauksissa paalupaikkaa pitävä suurin oppositiopuolue tuli kolmanneksi ja teki käytännössä saman tuloksen kuin viimeksi.

”Lähes satatuhatta ääntä ja toinen tuotantokausi. Eero Heinäluoma, isot onnittelut!” Antti Lindtman (sd) etsi kiitospuheessaan puolueväelle positiivisia uutisia eurovaalien tuloksesta.

Heinäluoman kanssa Brysseliin lähtee nyt kansanedustaja Maria Guzenina.

Jo puolueen eurovaaliristeilyllä toukokuun alussa useat demarivaikuttajat vakuuttelivat, että puolueella on poikkeuksellisen vahva lista. Muiden puolueiden taustavaikuttajat ja lopulta äänestäjätkin olivat toista mieltä.

Ensimmäiselle varasijalle jäi Tiktokissakin nimeä niittänyt ”Terapeutti-Ville” eli kansanedustaja Ville Merinen, joka sai runsaat 30 000 ääntä.

Moni pitkän linjan demarivaikuttaja oli mukana Merisen kampanjassa, ja hänestä povattiin yhtä vaalien yllättäjää. Lopulta noste ei kuitenkaan riittänyt Brysseliin saakka.

Vaalien selvä ykkönen ja odotettu voittaja oli pääministeripuolue kokoomus, joka sai lähes neljäsosan äänistä.

Tämä oli puheenjohtaja Petteri Orpolle kuudes vaalivoitto putkeen. Voiton kruunasi se, että puolue sai neljännen mepin. Vuodesta 2009 alkaen sillä on ollut europarlamentissa kolme edustajaa.

Kokoomuksen listalla uusia menestyjiä olivat Ukrainan sodan tiukkasanaiset kommentaattorit Mika Aaltola ja Pekka Toveri.

Varapaikalle jäi Sirpa Pietikäinen, joka vielä viisi vuotta sitten oli puolueen ääniharava.

Pietikäinen voi nousta parlamenttiin uudelleen, jos Orpo nimittää Suomen seuraavan komissaarin puolueen meppiryhmästä. Orpo on sanonut tämän olevan lähtökohta.

Spekulaatioissa on pyörinyt varsinkin Henna Virkkunen, joka sai 600 ääntä vähemmän kuin Aaltola. Orpo kuitenkin sanoi vaali-iltana, että hän haluaa ensin keskustella Suomelle tulevasta tehtävästä komission seuraavan puheenjohtajan kanssa.

”Haetaan mahdollisimman vahvaa, vaikutusvaltaista salkkua Suomelle ja sen jälkeen tehdään lopullinen päätös”, Orpo sanoi.

Keskustan kannatuksen alamäki jatkui, mutta puolue säilytti kaksi edustajaansa Brysselissä.

Viimeiset vaalinsa vetäneen Annika Saarikon iltaa paransi se, että puolue hivuttautui vaalien neljänneksi suosituimmaksi, kun viimeksi tyytyminen oli viidenteen sijaan.

Taakse putosivat vihreät ja perussuomalaiset. Vihreiden vaalivalvojaisissa Tavas­tialla alettiin toistella sanaa ”torjuntavoitto” jo ennen kuin edes ennakkoäänien tulos oli tiedossa.

Valvojaisten ennakkoanalyysi oli selvä: yksi paikka olisi murskaava tappio, kaksi paikkaa torjuntavoitto. Viimeksi puolue sai kaksi paikkaa, mutta kolmas tuli Britannian EU-eron myötä.

”Jos miettii näitä gallupeja, niin niihin nähden tämä kyllä on torjuntavoitto”, puheenjohtaja Sofia Virta sanoi Suomen Kuvalehdelle.

Äänestäjät valitsivat europarlamenttiin kaksi vihreiden entistä puoluejohtajaa, Ville Niinistön ja Maria Ohisalon.

Yökerho Apollossa vaali-illan juhlat päättyivät kello 20. Hallituksen kakkospuolue perussuomalaiset kärsi raskaan tappion.

Puolueen kannatus lähes puolittui, ja se sai 7,6 prosenttia äänistä. Kyseessä oli perussuomalaisten huonoin tulos missään vaaleissa sitten vuoden 2008 kuntavaalien.

Vakavailmeinen puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi tulosta äärimmäisen huonoksi ja ”järkytykseksi”. Tunnelma vaalitilaisuuksissa oli hänen mukaansa viestinyt toiseen suuntaan.

”Tässä vaiheessa voi jo myöntää, että viimeisimpiin gallupeihin, jotka lupasivat meille lisäpaikkaa, en suoraan sanottuna uskonut”, hän sanoi omilleen tuloslaskennan päättyessä. ”Mutta en myöskään uskonut tällaiseen tulokseen.”

Perussuomalaiset ovat yleensä menestyneet eurovaaleissa sekä myös kuntavaaleissa eduskuntavaaleja huonommin.

Tällä kertaa puolueväki selitti tulosta muun muassa sillä, että puolueen kannatta­jat eivät halunneet lähettää tuttuja nimiä pois kotimaan politiikasta. Perussuomalaisten ehdokkaina oli peräti yhdeksän kansanedustajaa.

Toisaalta ääniharaviksi eivät kelvanneet myöskään esimerkiksi entiset kansanedustajat Veikko Vallin ja Mika Niikko tai parlamentista pudonnut Pirkko Ruohonen-Lerner.

”Me totta kai tulkitsemme tulokset hyvin tarkkaan tämän illan jälkeen, mutta nyt olen vain pettynyt”, Purra totesi.

Puolue menetti toisen meppipaikkansa. Sen ainoaksi edustajaksi Brysseliin pääsi varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Tunnelma oli vapautuneempi Rkp:n vaalivalvojaisissa. Vaaliviikolla julkaistujen mielipidetiedustelujen perusteella oli epäselvää, uusiiko puolue paikkansa europarlamentissa.

Lopulta Rkp sai viime vaaleista tutut 6,2 prosenttia äänistä, mikä riitti selvästi yhteen meppiin. Puheenjohtajan paikalta Brysseliin lähtevä Anna-Maja Henriksson kuvaili tulosta suureksi helpotukseksi.

”Olen seurannut mediaa tarkasti ja olen lukenut juttuja siitä, kuinka Henrikssonin mahalasku on lähellä. Minä olen tehnyt elämässäni vain yhden mahalaskun. Silloin olin yhdeksänvuotias ja sukelsin uimahallissa sillä tavalla”, Henriksson sanoi Suomen Kuvalehdelle.

Kristillisdemokraatit jäi ilman meppiä kolmatta kertaa peräkkäin.

Puolueen kärkiehdokas oli parlamentissa aiemmin kolme kautta istunut Eija-Riitta Korhola, joka sai 45 000 ääntä. Hänen henkilökohtainen äänimääränsä oli vaalien 11. suurin. Puolueen kokonaisäänimäärä ei kuitenkaan paikkaan riittänyt.

”Valitettavasti esimerkiksi vaaliliitto Liike nytin kanssa ei tuonut yhteisäänimäärään sitä lisäystä, mitä toivottiin”, puheenjohtaja Sari Essayah totesi.

Liike nyt osallistui eurovaaleihin ensimmäistä kertaa eikä puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo ollut nyt ehdolla. Puolue sai puoli prosenttia äänistä.

Äärioikeistolainen Vapauden liitto sai enemmän ääniä kuin Liike nyt. Harkimo selitti asiaa sillä, että perussuomalaisista erotettu Teuvo Hakkarainen oli puolueen ehdokkaana.

Hakkarainen sai 7 400 ääntä, mikä oli neljännes viime vaalien luvusta.

Suomen meppiryhmä uusiutui.

Istuvista mepeistä vain neljä jatkaa parlamentissa. Eero Heinäluoma, Henna Virkkunen, Ville Niinistö ja Elsi Katainen (kesk) uusivat mandaattinsa. Jatkokautta hakeneista putosivat Sirpa Pietikäinen, Teuvo Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner.

Parlamenttiin valittiin Sanna Marinia (sd) lukuun ottamatta kaikki hänen hallituksensa alkuperäisen puheenjohtajaviisikon jäsenet. Uusiin meppeihin lukeutuu Li Anderssonin, Anna-Maja Henrikssonin ja Maria Ohisalon ohella Katri Kulmuni (kesk).

Vaalien äänestysprosentti pysyi viiden vuoden takaisen tasolla. Se oli kotimaassa 42,4.