Suuri nollaus
Konservatiiviset ajatuspajat kiertävät Euroopan pääkaupungeissa mainostamassa laitaoikeiston ehdotusta EU:n uudistamiseksi. Suunnitelmalle on tilausta.
Unkarilaisella MCC-ajatuspajalla ja sen puolalaisella kumppanilla Ordo Iurisilla on suunnitelma. Ne haluavat romuttaa nykyisenkaltaisen liberaalin Euroopan unionin ja ”palauttaa sen juurilleen”.
Noin 40-sivuisen asiakirjan nimi on The Great Reset, suuri nollaus. Se on käännetty viidelle kielelle. Ajatuspajojen edustajat kiertävät EU-pääkaupungeissa ja mainostavat radikaalin oikeiston etenemissuunnitelmaa Euroopassa.
Suunnitelmalle on tilausta.
Britannian EU-eron jälkeen ääriryhmät ovat ymmärtäneet unioniin kuulumisen edut. Ne eivät enää halua lähteä, vaan ”vallata” Brysselin ja siirtää päätöksenteon EU:n jäsenmaille.
Suunnitelman mukaan komissiosta tulisi pelkkä hallinnollinen pääsihteeristö. Euroopan parlamentti muutettaisiin neuvoa-antavaksi elimeksi, jossa istuisi vaaleilla valittuja edustajia mutta myös kansallisten hallitusten edustajia.
Valtaa karsittaisiin myös EU:n tuomioistuimelta (EUT). Sen linjauksia ei enää tarvitsisi noudattaa kansallisesti. Lopullinen auktoriteetti olisi jäsenmaista koostuvalla neuvostolla. Entistä useampi päätös vaatisi yksimielisyyden.
Euroopan unionin nimikin jäisi historiaan. Siitä tulisi European Community of Nations (ECN), Euroopan kansakuntien yhteisö.
”Nyt meillä on projekti”, sanoi Espanjan äärioikeistolaisen Vox-puolueen puheenjohtaja Santiago Abascal viime toukokuussa, kun suunnitelmaa esiteltiin poliitikoille, älymystön edustajille ja toimittajille Madridissa.
Unkarilainen MCC (Mathias Corvinus Collegium) ja puolalainen Ordo Iuris ovat esimerkkejä kansalliskonservatiivisista ajatuspajoista Euroopassa. Molemmilla on toimipisteet myös Brysselissä.
Vastaavia ajatuspajoja on useita muitakin. Niissä ja niiden organisoimissa tapahtumissa haudotaan vaihtoehtoista poliittista kulttuuria, vastinetta länsimaiselle liberaalille järjestykselle.
Tiennäyttäjänä Euroopassa toimii Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Hänen kohta 16 vuotta kestäneellä valtakaudellaan Unkarista on tullut uuden poliittisen järjestyksen eli illiberalismin mallimaa.
Yksi Orbánin työkaluista on MCC, jota hänen hallintonsa rahoittaa avokätisesti.
Puolalaisella Ordo Iurisilla taas on ollut tärkeä rooli Laki ja oikeus -puolueen (PiS) katoliskonservatiivisen ideologian synnyssä. PiS hallitsi Puolaa 2015–2023, ja se pyrkii takaisin valtaan ensi vuoden vaaleissa.
Kotimaisia kytköksiä tärkeämpiä ovat ajatuspajojen kansainväliset yhteydet laitaoikeistolaisiin toimijoihin, sanoo politiikan tutkija Thomas Greven Freie Universität Berlinin alaisesta John F. Kennedy -instituutista.
Greven on tutkinut laitaoikeiston rajat ylittäviä verkostoja. Hän puhuu radikaalioikeistosta. Sen sisällä on erilaisia näkemyksiä, eikä se ole järjestäytynyt organisaatio. Esimerkiksi suhde Venäjään jakaa rivejä. Vihollinen on kuitenkin yhteinen: globaali eliitti.
”On ymmärretty, että globaalin eliitin hegemoniaa on myös torjuttava globaalisti”, Greven sanoo.
”Verkostoitumisesta on tullut tärkeä osa radikaalioikeiston strategiaa. Erityisesti Unkarin Orbán vie tätä konseptia eteenpäin.”
MCC:llä ja Ordo Iurisilla on yhteys muun muassa amerikkalaiseen konservatiiviseen Heritage Foundationiin. Se loi askelmerkit Donald Trumpin Maga-liikkeelle (Make America Great Again) hänen toisella presidenttikaudellaan.
Unkarilaiset auttoivat Project 2025 -nimisen suunnitelman laatimisessa. Trump on toteuttanut siitä vuodessa jo puolet.
Trump on tiivistänyt yhteistyötään Euroopan epäliberaalien hallintojen kanssa.
Münchenin turvallisuuskonferenssiin helmikuussa osallistunut ulkoministeri Marco Rubio ei jatkanut sieltä Pariisiin tai Berliiniin vaan Bratislavaan ja Budapestiin.
MCC tekee yhteistyötä EU-parlamentin kolmanneksi suurimman poliittisen ryhmän eli laitaoikeistoon lukeutuvien patrioottien (PfE) kanssa. Ordo Iurisilla puolestaan on yhteyksiä konservatiivien ja reformistien (ECR) kanssa, johon myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kuuluu. Tynkkynen ei vastannut SK:n haastattelupyyntöön.
Jutun julkaisun jälkeen Tynkkynen viestitti SK:lle, että hän ei ole osallistunut Ordo Iurisin järjestämiin tilaisuuksiin eikä hän ole törmännyt yhteistyöhön kyseisen ajatuspajan ja ryhmänsä välillä.
”Poliittisten ryhmien järjestämien tilaisuuksien lisäksi yksittäiset mepit järjestävät valtavan määrän tilaisuuksia, joten en osaa sanoa, onko (ajatuspaja) ollut mukana meppitilaisuuksien järjestämisessä”, hän sanoo.
Yhteistyön ansiosta ajatuspajoilla on pääsy EU-parlamenttiin. Se herättää huolta Brysselissä lobbausta valvovassa Corporate Europe Observatory (CEO) -järjestössä.
”Ne pystyvät isännöimään tapahtumia, joiden viestit ovat autoritäärisiä, syrjiviä ja propagandistisia ja jotka olisivat olleet mahdottomia hyväksyä joitakin vuosia sitten”, sanoo tutkimus- ja kampanjaryhmän johtaja Olivier Hoedeman.
The Financial Timesin mukaan Yhdysvaltain ulkoministeriö ryhtyy rahoittamaan Maga-liikkeen kanssa yhteistyötä tekeviä ajatuspajoja ja muita järjestöjä Euroopassa.
”Amerikkalaisrahoituksen turvin niistä tulee entistä äänekkäämpiä”, Hoedeman arvioi.
Ilmapiirin muutoksen on havainnut myös tutkija Johanna Kantola Helsingin yliopistosta. Hän tutkii sukupuolten tasa-arvoa vastustavaa politiikkaa ja sen merkitystä EU-parlamentissa.
”Ilmapiiristä on tullut vihamielisempi tasa-arvoa ja esimerkiksi sateenkaari-ihmisiä kohtaan, ja se pakottaa puolustuskannalle sen sijaan, että voitaisiin keskittyä ongelmien ratkaisemiseen.”
Ääri- tai laitaoikeiston kannatus ei ole koskaan ollut Euroopassa niin korkea kuin vuonna 2025, ei edes 1930-luvulla, arvioi italialaisen Bocconi-yliopiston Eurooppa-tutkimuksen instituutin (IEU) tutkija Laurenz Guenther raportissaan marraskuussa.
Laitaoikeisto vahvistui myös EU-parlamentissa kevään 2024 vaaleissa. Siihen kuuluvilla ryhmillä on yli neljännes paikoista. Tämä näkyy ja kuuluu parlamentin arjessa, sanoo kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen.
Pietikäinen on istunut EU-parlamentin keskustaoikeistolaisessa EPP-ryhmässä 18 vuotta.
”Öykkäröinti on lisääntynyt, varsinkin kokousten alussa. Ilmeisesti Maga-kulttuuri on levinnyt tännekin.”
Huolestuttavampana ilmiönä Pietikäinen pitää EPP:n luisumista lähemmäs laitaoikeistoa.
Viime marraskuussa EPP liittoutui PfE:n sekä ECR:n kanssa ja vesitti eurooppalaisen yritysvastuulainsäädännön. Perinteinen ”palomuuri” äärioikeistoa vastaan murtui.
”Keskustaoikeistolaiset puolueet ovat ryhtyneet peesaamaan (laitaoikeistoa), ja on alettu jonkinlaisiksi kevyt-Orbáneiksi. Tämä näkyy vaikkapa ilmastopolitiikan alasajona ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä”, Pietikäinen sanoo.
Eurooppa on siirtynyt oikealle, joten EPP:n on tehtävä samoin, myönsi ryhmän johtaja Manfred Weber Politicolle tammikuussa.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Annastiina Kallius tuntee Orbánin Unkarin. Hän asui Budapestissa kymmenen vuotta ja teki väitöskirjansa ”tiedon politiikasta”, totuuskäsityksen ja yhteiskunnan periaatteiden muokkaamisesta 2010-luvun loppupuolen Unkarissa.
Illiberalismin todellinen juurruttaminen Unkarin yhteiskuntaan alkoi tuolloin. Toukokuussa 2018 ”Euroopan tulevaisuus” -konferenssissa pääpuhujana oli Trumpin entinen päästrategi Steve Bannon. Hän ylisti Orbánia vuolaasti ja sanoi tämän olleen ”Trump jo ennen Trumpia”.
Varapresidentti J. D. Vance järkytti liberaalia Eurooppaa vuosi sitten Münchenissä sanomalla, että vanhan mantereen sisäiset uhkat, kuten massamaahanmuutto, ovat Euroopalle suurempia turvallisuusriskejä kuin Venäjä tai Kiina.
Joulukuussa 2025 Yhdysvallat julkaisi uuden turvallisuusstrategiansa. Kärjistetysti: Eurooppa hoitaa omat sotkunsa, on hyödyllinen Yhdysvalloille ja jakaa Trumpin konservatiivisen maailmankuvan.
”Siinä on vastaus kysymykseen, millaiseksi äärioikeisto haluaa muokata EU:n”, Kallius sanoo.
Kallius tutkii nyt Unkarin illiberaalin järjestelmän kytköksiä Euroopassa ja maailmalla. Hänen mukaansa läntisissä äärioikeistopiireissä on paljon Venäjä-myönteisiä, mikä voisi muodostaa Suomelle turvallisuusriskin. Tutkijan mukaan Suomesta näihin verkostoihin on yhteys kristillisdemokraattien Päivi Räsäsellä, ruotsalaisia on mukana enemmän.
Päivi Räsänen osallistui viime marraskuussa kristillisen Axioma-ajatuspajan ja katolisen Pázmány Péter -yliopiston järjestämään konferenssiin ja tapasi myös pääministeri Orbánin.
Axioma on yksi lukuisista konservatiivisista ajatuspajoista Unkarissa.
”Kannatan vahvasti sekä ajatuksen että sanan vapautta. On tärkeää, että erilaisilla poliittisilla liikkeillä on mahdollisuus käydä keskustelua omista tavoitteistaan ja perustaa ajatuspajojaan”, Räsänen sanoo.
Hän sanoo, ettei hän tunne unkarilaista MCC:tä tai puolalaista Ordo Iurisia.
Tutkija Annastiina Kallius ei usko, että äärioikeiston suunnitelmat tarkoittaisivat EU:n loppua.
”Ei unioni hajoa, vaan se näivettyy ilman mitään dramaattista loppua. Ja tämä on äärioikeiston tavoitekin.”
Tällä hetkellä EU-maat kuitenkin tiivistävät yhteistyötään monilla aloilla kuten turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Paine ”eritahtiseen etenemiseen” kasvaa, jotta Unkarin kaltaiset maat eivät voi blokata päätöksentekoa.
Radikaalioikeiston kannatuksen kasvu kertoo demokratian kriisistä. Sille yksinkertainen selitys kaikkialla teollistuneessa maailmassa on, ettei länsimainen liberaali järjestelmä ole pitänyt lupauksiaan, kirjoitti vuoden 2024 talousnobelisti Daron Acemoğlu.
Tutkija Thomas Greven on samaa mieltä. Ihmiset ovat hukkumaisillaan erilaisiin kriiseihin, kuten uusien pandemioiden uhkaan, pakolaisvirtoihin ja turvattomuuteen. Länsimaisilla valtioilla ei ole tarjota selkeitä ratkaisuja, mutta radikaalioikeistolla on: epäliberaali demokratia.
”Radikaalioikeisto väittää, ettei se ole demokratian vihollinen, vaan itse asiassa yrittää palauttaa oikean demokratian”, Greven sanoo.
Orbán sanoo olevansa ”todellisen Euroopan puolustaja”. Epäliberaali demokratia eroaa tutkijan mukaan liberaalista demokratiasta karkeasti siinä, ettei valittujen valtaa saisi rajoittaa mikään.
”Heitä eivät saa estää opposition parlamentaariset oikeudet, oikeusvaltio, riippumaton oikeuslaitos, kansainväliset sopimukset, ammattimainen valtionkoneisto, vapaa media tai kansalaisyhteiskunta.”
Juttua on päivitetty 17.3.2026 klo 10.37: Lisätty Sebastian Tynkkysen kommentit.
