Kiina Kotkassa

Juhlavieraat kättelevät ja halailevat toisiaan suuressa, valkoisessa teltassa.

Muovisten ikkunoiden läpi voi seurata, kuinka kaivinkone ja muutama kuorma-auto rullaavat ulkona tehdastontilla.

Sisällä soivat huilu ja haitari.

Telttaan on kerääntynyt lähes parisataa ihmistä. Se on pystytetty teollisuusalueelle Kotkan Keltakallioon. Kaupungin kauppatorille on matkaa nelisentoista kilometriä.

Tehdasalueelta on hakattu kymmeniä hehtaareja puita.

Tilalle aiotaan rakentaa akkumateriaalitehdas. Tarkemmin sanottuna kyse on katodiaktiivimateriaalin tuotantolaitoksesta. Se valmistaa nikkeli-mangaani-kobolttipohjaista jauhetta, jota käytetään etenkin sähköautojen akuissa.

Tehtaan tuotannon arvioidaan olevan aluksi keskimäärin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia vuodessa. Siitä saadaan akut noin puoleen miljoonaan sähköautoon.

Laitoksen omistaa 70-prosenttisesti kiinalainen yhtiö, jonka suurin omistaja on Kiinan valtio.

Suomalainen valtionyhtiö Finnish Minerals Group eli entinen Suomen Malmijalostus on tehtaassa vähemmistöosakkaana 30 prosentin osuudella.

Akkumateriaalitehtaan investoinnin arvoksi osapuolet ovat kertoneet vähän yli 800 miljoonaa euroa. Suomen valtio on pääomittanut hanketta ainakin 100 miljoonalla eurolla.

Huhtikuun lopussa juhlavieraat ovat saapuneet Kotkaan tehtaan peruskiven muuraustilaisuuteen.

Tunnelma on iloinen ja kiinalaiset vieraat kuvaavat kaikkea, mitä teltassa tapahtuu.

Paikalla ovat elinkeinoministeri Wille Rydman (ps), Kiinan Suomen-suurlähettiläs Wang Tongqing, Finnish Minerals Groupin toimitusjohtaja Matti Hietanen ja kiinalaisyhtiö Beijing Easpring Material Technologyn hallituksen puheenjohtaja Chen Yanbin sekä joukko Suomen tytäryhtiön johtajia.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton kotkalainen toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja entinen karhulalainen omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) ovat paikalla, samoin joukko kotkalaisia paikallispoliitikkoja, virkamiehiä ja muita yhteistyökumppaneita.

Puolentoista tunnin jutustelun, kättelyiden, kahvinjuonnin ja muiden virvokkeiden nauttimisen jälkeen tilaisuuden juontaja Jasmine Pajari ohjeistaa paria sataa juhlavierasta. Luksusmallinen bajamaja löytyy ulkoa teltan vierestä.

Sitten aloitetaan juhlapuheet.

Suomalaista kaivos- ja akkuteollisuutta on haluttu kehittää Juha Sipilän (kesk) hallituskaudelta alkaen. Sanna Marinin (sd) ja Petteri Orpon (kok) hallitukset ovat jatkaneet strategiaa. Tavoitteet on kirjattu poliittisiin ohjelmiin.

Valtio ei halua olla pääomistajana akkuteollisuuden tai kaivosteollisuuden hankkeissa, mutta kansallisen kaivos- ja akkustrategian mukaan Suomen pitäisi pystyä houkuttelemaan kaivos- ja akkuteollisuuden investointeja Suomeen.

Kaivoksista ja akkuteollisuuden arvoketjuista toivotaan työpaikkoja ja verotuloja. Poliittisessa puheessa korostuvat myös vihreä siirtymä ja liikenteen päästöjen vähentäminen.

Valtioneuvoston kanslian tilastojen mukaan Suomen Malmijalostusta tai Finnish Minerals Groupia on sen kymmenen toimintavuoden aikana pääomitettu veronmaksajien rahoilla yhteensä 702,5 miljoonalla eurolla.

Rahaa on pantu sotkamolaiseen kaivosyhtiö Terrafameen, Kaustisella ja Kokkolassa toimivaan litiumyhtiö Keliberiin, Savukosken Soklin monimetallihankkeeseen ja nyt myös Kotkan akkumateriaalitehtaaseen.

Vesa Koivisto on yksi kiinalais-suomalaisen hankkeen suomalaisista johtajista. Hän työskentelee kiinalaisen jättiyhtiön suomalaisessa tytäryhtiössä, Easpring Finland New Materialsissa.

Koivisto ei kerro tarkkoja summia siitä, kuinka kannattava satojen miljoonien euroja akkumateriaalitehtaasta tulee. Hänen mukaansa tehdas rahoitetaan yhtiöiden pääomituksella ja velkarahoituksella.

”Hankkeen kannattavuus on riittävää, jotta niin omistajat kuin lainoittajat ovat valmiita hanketta rahoittamaan”, hän sanoo tuotto-odotuksista.

Koiviston mukaan perussyy siihen, miksi kiinalaiset haluavat sijoittaa Suomeen, liittyy sähköautojen valmistajien ja Euroopan unionin vaatimuksiin. EU haluaa luoda omaa akkuteollisuuden tuotantoa. Samalla pyritään hillitsemään liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Suomen lupaviranomaisten ripeä toiminta ja valtion päätökset ovat kuulemma tehneet vaikutuksen kiinalaisiin.

Aluehallintovirasto käsitteli tehtaan ympäristölupahakemuksen vihreän siirtymän etusijamenettelyssä. Sen tarkoitus on jouduttaa juuri tällaisten projektien valmistumista.

Kotkan tehtaan olennaisimmat ympäristövaikutukset ovat prosessista ilmaan vapautuva rikkidioksidi- ja pölypäästöt sekä erinäiset jätteet.

Prosessissa syntyvät vedet käsitellään tehtaan omassa vesienkäsittelylaitoksessa, minkä jälkeen ne johdetaan paikallisen Kymen Veden jätevesienkäsittelyyn.

Teollisuusalueelle on rakennettu myös suojavyöhykkeitä Suomessa rauhoitetulle viitasammakolle. Kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähtämispaikat on luvattu turvata.

Juuri akku- ja sähköautoteollisuus sekä uusiutuvan energian hankkeet ovat houkutelleet kiinalaista rahaa Eurooppaan. Eniten kiinalaiset ovat sijoittaneet rahaa Britanniaan.

Toisaalta muu maailma sijoittaa edelleen hieman enemmän Kiinaan kuin kiinalaiset ulkomaille. Kyse on jopa sadoista miljardeista euroista.

Suomessa kiinalaishankkeita on ollut vuosikymmenen aikana useita, esimerkiksi metsäteollisuudessa. Ne ovat kuitenkin kaatuneet.

Nykyään kiinalaiset ovat kiinnostuneita myös Suomen edullisesta sähköstä.

Kotkan tehtaan lisäksi Kymenlaaksossa on parhaillaan vireillä toinenkin kiinalaishanke: Kouvolaan aiotaan rakentaa datakeskus, joka toimisi Kiinassa kehitetyn Tiktokin keskuksena.

Somejätti on kertonut Suomi-investoinnin syyksi huolen käyttäjiensä yksityisyydensuojasta. Huoli aiotaan ratkaista siirtämällä datan tallennuspaikkoja Eurooppaan. Suojelupoliisi on nähnyt Tiktok-investoinnissa riskejä: Tiktok kerää tietoa mobiililaitteen käyttäjistä ja tiedot voivat päätyä vääriin käsiin.

Valtioneuvoston omistajaohjauksen osastopäällikkö, ylijohtaja Maija Strandberg myöntää, että Suomen Kiina-riskit akkuhankkeissa liittyvät myös geopoliittisiin kysymyksiin ja suurvaltapolitiikkaan.

”Riskit ovat osin merkittäviäkin, mutta niitä pyritään Finnish Minerals Groupin toimesta hallitsemaan tehokkaasti muun muassa sopimuksellisten järjestelyjen kautta”, Strandberg sanoo.

Viime vuosina länsimaissa on alettu suhtautua Kiinaan aiempaa kriittisemmin. Valtionyhtiö on kuitenkin arvioinut, että kiinalaisten kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, sillä heidän katsotaan toimivan länsimaisessa teollisessa toiminnassa hyväksyttyjen vaatimusten mukaisesti.

Myös kiinalaisten osaamista pidetään Finnish Minerals Groupissa arvossaan. Osin tähän on vaikuttanut tutkimus- ja kehitystyö, jota kiinalaiset kaivos- ja akkuteollisuuden valtiovetoiset yhtiöt ovat toteuttaneet vuosikymmeniä.

Kiina hallitsee akkuteollisuutta.

Suurin osa maailman harvinaisista ja kriittisistä metalleista on kiinalaisten omistuksessa. Tähän asti länsimaat eivät ole nähneet tärkeäksi jalostaa itse riittävästi kriittisiä ja harvinaisia metalleja. Tuotantoa on pidetty kalliina ja päästöjä liian suurina.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas on seurannut akkumateriaaliin liittyviä hankkeita useita vuosia.

Luonnonsuojeluliitto on osallistunut hankkeisiin kaavoituksen, ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristöluvituksen kautta.

Rinnekankaan mielestä huoli ympäristövaikutuksista on jäänyt alueella liiaksi kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen harteille.

”Etelä-Kymenlaakson akkumateriaalihankkeita on leimannut se, että useimmat poliitikot ja viranomaiset ovat joko hankkeiden puolella tai hiljaa”, Rinnekangas sanoo.

Esimerkiksi keväällä 2024 Kymenlaakson seudulla vastustettiin laajasti Haminan akkumateriaalitehdasta. Yhtiön saamaa ympäristölupaa vastustavan kansalaisadressin allekirjoitti yli 67 000 ihmistä, ja luvasta valitettiin hallinto-oikeuteen.

Paikalliset ja moni ulkopaikkakuntalainen pelkäsivät tonttien hintojen laskevan ja Itämeren pilaantuvan entisestään.

Lopulta Vaasan hallinto-oikeus tiukensi Haminan hankkeen ympäristölupaa huhtikuussa 2024. Se määräsi, ettei Itämereen saa laskea niin paljon sulfaatteja kuin alkuperäisessä ympäristöluvassa oli luvattu.

Myös Haminan akkuhankkeessa päätoimijana oli suuri kiinalainen valtiotaustainen yhtiö.

Yhtiö kertoi hieman yllättäen kolme viikkoa ennen Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä vetäytyvänsä koko hankkeesta, vaikka töitä tehtaan saamiseksi Haminaan oli tehty vuosia.

Nyt valtio-omisteinen Finnish Minerals Group hakee Haminan akkumateriaalitehtaalle uutta kumppania.

Myös uuteen Kotkan akkumateriaalitehtaaseen liittyy huolia, Riku Rinnekangas sanoo. Hänen mukaansa jotkut maanomistajat säikähtivät Keltakalliossa maidensa mahdollista pakkolunastusta ja hakkasivat metsiään laajasti. Ne, jotka omistivat maan vain talonsa alla, taas menettivät hakkuissa virkistysalueita ja lähimaisemansa jo vuosia ennen kuin mitään laitosta oli näköpiirissä.

Myös Kiina-kytkös mietityttää Rinnekangasta.

”Oletettavasti mielipiteet tehdashankkeesta jakaantuvat puolesta ja vastaan -kantoihin. Välissä on suurimpana hiljainen välinpitämättömien joukko.”

Rinnekangas muistuttaa, ettei Luonnonsuojeluliitto vastusta sinänsä liikenteen sähköistämistä ja akkuteollisuuden hankkeita. Kyse on perusteista, joilla hankkeita edistetään.

”Usein päättäjät, elinkeinoelämä ja viranomaiset eivät katso asioita laajemmin ja kanna kokonaisvastuuta.”

Liian usein ilmastonmuutosta hillitään luonnon monimuotoisuuden kustannuksella, Rinnekangas sanoo.

”Tällaiset kysymykset koetaan helposti filosofisiksi pohdinnoiksi, kriittisiksi kannanotoiksi tai valituksiksi sen sijaan, että ne olisivat päätösten ja politiikanteon perustaa.”

Kotkan kauppatori vaikuttaa lounasaikaan poikkeuksellisen tyhjältä. Torikahvilassa kuitenkin istuu joukko miehiä.

Ensin paikallinen toriparlamentti väittää, ettei Kotkan akkumateriaalitehtaasta ole juuri ollut puhetta. Parlamentissa istuvat eläkeläiset Pekka Kotila, Matti Lantta, Risto Kuusisto ja Harri Andersson. Viides jäsen liukenee paikalta.

Miehiä harmittaa.

Suomen Kuvalehti ei ole ilmestynyt ajallaan. Syyksi löydetään postinjakelu. ”Olen valittanut jo kolme kertaa”, Lantta sanoo.

Kun jää on nyt murrettu, käy ilmi, että on akkumateriaalitehtaasta on sittenkin keskusteltu.

Miehet ovat seuranneet tehdashanketta ja ylipäätänsä kaikkia akkuteollisuuden tehdashakkeita, joita Kotkassa ja Haminassa on viime vuosina puuhasteltu. Ne ovat liittyneet akkumateriaaleihin ja akkukennojen valmistukseen, siis akkuteollisuuden alkuvaiheen jalostusprosesseihin.

Nyt rakennettava Kotkan akkumateriaalitehdas tuo nelikon mielestä taloudellisia hyötyjä Kotkaan ja muutenkin seutukuntaan. Työpaikkojen määrä kasvaa ja kaupungin talous kohenee.

Aivan surkeasti Kotkalla ei mene nytkään, vaikka kaupungin työttömyysprosentti on 15,4 ja nuorisotyöttömyys on kivunnut 18,3 prosenttiin. Kotkan kaupungin viime vuoden tulos oli silti runsaat 0,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja koko kaupunkikonsernin taseen ylijäämää oli 117,6 miljoonaa euroa.

Toriparlamentin miehiä arveluttaa, löytyykö akkumateriaalitehtaalle Kotkasta työntekijöitä, vai pitääkö heitä tuoda Kymenlaaksoon Kiinasta tai Itä-Euroopan maista.

Kiinalais-suomalaisten tehdastoimijoiden mukaan tehdas työllistäisi Kotkassa suoraan kolmisensataa työntekijää ja rakennusvaiheessa vielä enemmän.

Pääurakoitsija on kuitenkin kiinalainen yhtiö, jolloin suomalaisille jää aliurakoitsijan rooli. Maahanmuuttoviraston mukaan kiinalaisia rakentajia on ennakkotietojen mukaan tulossa Suomeen jopa satoja, joten toriparlamentin arvelut ovat jäljillä.

Töitä olisi tarjolla suomalaisillekin rakentajille ja tehtaan valmistuttua kemian alan ammattilaisille. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami kouluttaa jo nyt prosessiteollisuuden, logistiikan ja kunnossapidon osaajia.

Konsulttiyhtiö Rambollin tekemän arvion mukaan Kotkan tehdas toisi Suomelle 180 miljoonaa euroa uusia verotuloja vuodessa. Rambollin arvion tilasi ja maksoi Finnish Minerals Group.

”Toivotaan, toivotaan”, toriparlamentti tiivistää tunnelmat tehtaan hyödyistä.

Tehtaan sijaintia nelikko pitää sentään kohtuullisen hyvänä: kaavoitettu teollisuusalue on riittävän kaukana keskustasta.

Myös Kotkan kaupunki hyötyy rakentamisesta. Se saa tontista maanvuokratuloja reilut 155 000 euroa vuodessa ja pysäköintialueesta noin 25000 euroa. Lisäksi Kotka saa kiinteistöveroja ja muita verotuloja. Niiden tarkka määrä on vielä arvoitus.

Valkoisessa juhlateltassa kiitospuheet ovat kestäneet toista tuntia. Kaava toistuu samanlaisena: Ensin kiinalaiset kehuvat ja kiittelevät Suomen valtiota, lupaviranomaisia, Kotkan kaupunkia ja Finnish Minerals Groupia ja kaikkia mahdollisia yhteistyökumppaneita.

Sitten suomalaiset kiittelevät kiinalaisia.

Finnish Minerals Groupin toimitusjohtaja Matti Hietanen esittelee kiinan kielen taitojaan ja puhuu kiitospuheestaan noin minuutin kiinaksi.

Juontaja Jasmine Pajari kiittää Hietasta loistavasta kiinan kielen taidosta. Pajarin vieressä seisovaa kiinalaista tulkkia hymyilyttää.

Sen sijaan Kiinan Suomen suurlähettiläs Wang Tongqing puhuu vain muutaman sanan englanniksi ja vaihtaa sitten kiinaan. Englanninkielinen käännös heijastetaan monitorin seinälle.

Suurlähettiläs mainitsee Suomen ja Kiinan väliset diplomaattisuhteet, jotka ovat kestäneet jo 75 vuotta. Sitten hän kiittää.

Isoimman kiitoksen kuitenkin antaa Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sami Virtanen (sd).

”Big thanks”, Virtanen sanoo.

Puheiden jälkeen juhlavieraiden ydinjoukko valaa tehtaan peruskiveen niin kutsutun aikakapselin, joka sisältää päivän Kymen Sanomat, suomalaisia eurokolikoita, kiinalaisia juhlakolikoita, hankedokumentteja ja juhlapuheiden käsikirjoitukset.

Tehtaan toiminta alkaa osapuolten mukaan vuonna 2027.

70 prosenttia sen voitoista menee kiinalaisille. 

Juttua korjattu 23.5.2025 kello 13:16. ”Kaustisilla” korjattu oikeaan muotoon ”Kaustisella”.

Oikaisu 26.5.2025 kello 14:06. Viitasammakko on Suomessa rauhoitettu, ei uhanalainen.