Koukussa

Sofia Virta ei vieläkään ole varma, miksi tili katosi.

Aluksi hän uskoi, että syy oli aborttivideo. Hän oli julkaissut heinäkuussa 2022 Tiktok-alustalla 15 sekunnin mittaisen pätkän, joka otti kantaa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuoreeseen päätökseen.

Videolla ei tapahtunut mitään erityisen arkaluontoista. Virta seisoi eduskunnan käytävällä yhdessä muiden kansanedustajien kanssa. Edustajia eri puolueista, kaikki naisia, kaikki kädet puuskassa.

Kamera loittoni, kuvan päälle ilmestyi englanninkielistä tekstiä, jossa sanottiin, että Suomen eduskunta seisoi amerikkalaisten siskojen rinnalla. Abortti on ihmisoikeus.

Kahdeksan miljoonaa ihmistä ehti katsoa videon.

Sitten joku seuraajista lähetti Virralle viestin:

”Että Sofia, sun tiliä ei löydy enää Tiktokista.”

”Ja sit mä olin, että okei, tosi outoa.”

Virta avasi sovelluksen ja huomasi, ettei päässyt sisään.

Julkisuudessa oli jo jonkin aikaa epäilty, että Tiktok sensuroi tietynlaista sisältöä. Sellaista, joka ei sopinut Kiinan kommunistisen puolueen politiikkaan.

”Voiko olla sattumaa, että laajalle levinnyt ihmisoikeuksia puolustava video ja tili poistetaan mielivaltaisesti kiinalaisomisteiselta alustalta?” hän pohti Ylellä silloin.

Sitten, ilman selityksiä, tili videoineen palautettiin.

Enää Virta ei ole enää varma, poistiko Tiktok tilin tahallaan. Ainakaan hän ei enää väittäisi, että syy oli ihmisoikeussisältö. Muut käyttäjät olivat tehneet videosta paljon ilmiantoja, sekin saattoi olla syy.

Alusta oli tapauksen jälkeen yhteydessä Virtaan. Tiktokin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Ruotsista halusi tavata ja oikaista väärinkäsityksen, pahoitella vahinkoa ja vakuuttaa, ettei tilin poistamiseen ollut liittynyt mitään poliittista.

”En tietenkään voi heitä organisaationa syyttää”, Virta sanoo.

”En voi esittää heistä ainakaan mitään sellaisia väitteitä, mihin mulla ei ole valmista faktaa.”

Hän tietää, että Tiktok seuraa hänen sanomisiaan.

Idea oli, ettei ihmisten enää koskaan tarvitsisi lukea tai katsoa mitään tylsää. Jokaiselle olisi tarjolla pelkkiä kiinnostavia uutisia.

Tarvitsi vain tietää, mitä kukin halusi. Mitä he klikkasivat, lukivat ja jakoivat. Millaisia he olivat ja mihin ryhmään kuuluivat. Mihin aikaan päivästä he lukivat? Missä silloin olivat?

Zhang Yimingin 28-vuotiaana kehittämä Toutiao oli ensimmäinen uutissovellus, joka tiesi kaiken tämän.

Kiinalainen Zhang oli perustanut vuonna 2011 yrityksen nimeltä Bytedance ja julkaissut sovelluksen seuraavana vuonna.

Uutissovelluksia oli keksitty aiemminkin, mutta Toutiao osasi jotain mitä muut eivät.

Se hyödynsi kohdentamis- ja suosittelujärjestelmiä. Se keräsi tarkasti tietoa siitä, mitä ihmiset sovelluksella tekivät. Kun he pyyhkäisivät, pysähtyivät ja selasivat, sovellus oppi mikä heistä oli kiinnostavaa ja mikä tylsää. Sovelluksesta tuli aina vain taitavampi ja suositumpi.

Toutiao sai muutamassa kuukaudessa kymmenen miljoonaa käyttäjää. Viiden vuoden jälkeen sitä käytti päivittäin 120 miljoonaa kiinalaista ja vuonna 2023 jo noin 300 miljoonaa kiinalaista.

Sanotaan, ettei Zhang Yimingin yrityksen tärkein tuote kuitenkaan ollut Toutiao, vaan sen algoritmi. Jo varhaisessa vaiheessa Bytedance alkoi pohtia, mihin kaikkeen sitä voisi käyttää.

Se osti muita yrityksiä, tekoälyfirmoja ja nousevia sosiaalisen median alustoja. Se kopioi, julkaisi ja lopetti puolen vuoden aikana viisitoista sovellusta ja testasi niitä eri kohderyhmille Kiinassa ja ulkomailla. Usein testisovellukset olivat keskenään samanlaisia, vain yleisöt vaihtelivat.

Bytedance ei tavoitellut laatua vaan määrää. Se yritti selvittää, mille oli kysyntää.

Vuonna 2016 se päätti yhdistää suosittelujärjestelmänsä videoihin.

Aluksi sovellus oli pelkkä sivuprojekti, jonka parissa työskenteli parikymmentä koodaria.

He latasivat puhelimiinsa sata erilaista lyhytvideosovellusta ja kokeilivat jokaista. He listasivat kaiken, mikä niissä ärsytti. Yleisin ongelma oli, miten videota sovelluksissa käytettiin. Kuva oli tungettu pieneksi ruuduksi näytön nurkkaan tai peitetty digitaalisella tilpehöörillä. Monesti kuvanlaatu oli rakeinen.

Ryhmä ymmärsi, että jos Bytedance rakentaisi videosovelluksen, videon pitäisi olla pääasia. Oli tärkeää, että sovellusta oli helppo käyttää ja että videoihin saisi lisättyä erilaisia tehosteita, filttereitä ja musiikkia.

Bytedance osti sen vuoksi kaksi valmista sovellusta ja yhdisti ne Toutiaon suosittelujärjestelmään. Se rakensi käyttöliittymän, jossa lyhyet videot levittäytyivät tarkkoina koko älypuhelimen ruudulle.

Lopputulos julkaistiin Kiinassa syyskuussa 2016. Se oli lyhytvideosovellus nimeltä Douyin.

Seuraavana vuonna sovellus julkaistiin myös Kiinan ulkopuolella. Sama etusivu, jolle ilmestyi aina uusi nopeatempoinen video. Samat suodattimet, joilla naamastaan saattoi tehdä luonnottoman näköisen.

Vain nimi oli eri: Tiktok.

”Tiktok alkaa aina tästä”, Ville Merinen sanoo ja avaa sovelluksen. Hän istuu Pikkuparlamentin ruokalassa, hänellä on lautasellaan kasvistäytteisiä kaalikääryleitä ja kädessään älypuhelin. Sen näytöllä alkaa pyöriä koko ruudun kokoinen video, jossa on puhuva pää.

”Tää on fyppi”, Merinen selittää.

FYP on lyhenne sanoista for you page, sinulle-sivu. Se on Tiktokin etusivu.

”Sitä vaan lähdet selaamaan. Se tarjoaa sulle just sitä, mitä sä haluat. Se ei lopu koskaan.”

Tiktokissa Merinen ei ole Sdp:n kansanedustaja Pirkanmaalta, vaan paljon vaikutusvaltaisempi henkilö. Mielenterveysasioista puhuvalla terapeutti-Villellä on Tiktokissa yli 136 000 seuraajaa ja parhaimmillaan liki miljoonan ihmisen yleisö.

”Tiedätkö, jos otan nyt Tiktok-liven päälle, linjoille tulee välittömästi tuhat nuorta. Ja ne on, että ihanaa kun Ville tuli tänne, meillä on paljon asiaa sulle.”

Melkein kaikki videot terapeutti-Villen kanavalla liittyvät mielenterveyteen ja riippuvuuksiin. Eduskuntaan päästyään hän on kuitenkin julkaissut myös joitakin politiikkaan liittyviä videoita. Eräskin puhe täysistuntosalissa: yli 900 000 katsojaa.

”Ihmiset ei tajua, kuinka vaikuttavaa tuo on”, Merinen sanoo.

Välillä hän silti melkein toivoo, ettei hänen enää koskaan tarvitsisi avata Tiktokia.

Ei tarvitsisi painaa mustavalkoista nuottikuvaketta ja avata loputonta videovirtaa, kohdistaa kameraa kasvoihinsa ja kuvata.

”Se olisi todella helpotus”, hän sanoo, vaikka ei hän taida sitä ihan vakavissaan tarkoittaa.

”Kun Tiktokissa, siinä on myös hyviä puolia.”

Tiktok on maailman nopeimmin kasvava sosiaalisen median alusta ja maailman eniten ladattu sovellus. Trendit, musiikki – kaikki – on ensimmäisenä juuri siellä. Tiktokissa on paljon sellaista tietoa, jota ei löydä muualta. Se on paljon hauskempi kuin muut alustat. Ja mikä on kaikkein tärkeintä: nuoret ovat siellä.

Sen vuoksi Merinenkin on siellä.

Hän sanoo olevansa Tiktokissa vähän kuin nuorisotalon ohjaaja. Eikä ohjaaja voi noin vain lähteä pois paikalta.

Vähitellen hän on kuitenkin alkanut ajatella, ettei Tiktok oikeastaan ole kovin hyvä asia.

Suojelupoliisi varoitti tammikuussa, että kiinalaistaustainen sovellus kerää käyttäjistään poikkeuksellisen paljon tietoja ja saattaa luovuttaa niitä Kiinalle. Valtion laitokset ovat kieltäneet Tiktokin lataamisen laitteilleen, viimeisimpänä eduskunta helmikuussa.

Lisäksi on alkanut vaikuttaa siltä, että Tiktokin käyttö heikentää etenkin nuorten mielenterveyttä, keskittymiskykyä ja oppimista.

On jopa puhuttu länttä vastaan suunnatusta psykologisesta aseesta. Jotkut kansanedustajat haluaisivat kieltää koko Tiktokin.

Yleensä terapeutti-Ville vain puhuu kameralle.

”Entä jos sä oikeasti onnistut?”

”Mä tiiän, että sun sisällä mieli sanoo, että ei se onnistu.”

”Mut yritä miettiä tällä kertaa, että nyt mä onnistun tässä.”

Pitkä keski-ikäinen savolainen puhumassa rauhalliseen tahtiin, joskus pipo päässä, joskus ilman, joskus hyvin valaistuna, yleensä ei. Miksi sellainen päätyy satojen tuhansien nuorten for you -sivulle?

Merinen ei oikein tiedä. Hän arvelee että ainakin siksi, että hän on aito. Nuoret haistavat heti esittämisen. Merinen on myös hyvä tiivistämään asiansa muutamaan lauseeseen. Ja ehkä siinä on jotain lohduttavaa, kun hän ystävällisellä, matalalla äänellä sanoo: ”Hengitä minun tahtiin niin sun olo rauhoittuu.”

Hurjimmillaan Merisen videot saavat yhdessä illassa 400 000 katsojaa. Silloin tunne on ”ihan käsittämätön”.

”Että nyt – nyt onnistui. Valtava hyväksyntä.”

”Se on ihan pöljää. Ihan kuin olisit tullut ala-asteella yhdessä yössä suosituksi oppilaaksi. Menisit kouluun ja kaikki ois yhtäkkiä, että vitsi sä oot hyvä tyyppi.”

Mutta seuraavan videon saattaakin nähdä vain muutama tuhat ihmistä. Merinen sanoo, että hänen videoistaan vain noin yksi kahdestakymmenestä on hitti. Koskaan ei ennalta tiedä, mikä, eikä jälkeenpäin voi tietää, miksi juuri se.

”Sitähän sanotaan, että algoritmin takia se on maailman menestynein sovellus tällä hetkellä.”

Tiktok ei ole paljastanut tarkasti, miten sen monimutkainen suosittelujärjestelmä toimii. Pikemminkin yhtiö on korostanut algoritminsa mystisyyttä. Kun tutkijat ja toimittajat ovat haastatelleet yrityksen työntekijöitä, he ovat sanoneet etteivät itsekään osaa selittää, miten se toimii.

Vuonna 2021 The New York Timesille kuitenkin vuodettiin Tiktokin sisäinen dokumentti, jossa algoritmia selitettiin yrityksen ei-teknisille työntekijöille. Ohjeistus paljasti, että algoritmin tärkein tehtävä on saada käyttäjät koukkuun: pitää heidät alustalla mahdollisimman pitkään ja houkutella heidät mahdollisimman pian takaisin.

Tiktok on nuorille jo kaikkein tärkein uutiskanava. Siellä he saavat juuri itseään kiinnostavia uutisia.

Youtube käyttää suosittelujärjestelmää. Se tekee samaa kuin Tiktokin algoritmi: luokittelee käyttäjiä ja videoita ja oppii näyttämään ihmisille heitä kiinnostavia videoita ja niiden seassa kiinnostavia mainoksia.

Järjestelmä on luokitellut tutkija Matti Nelimarkan naiseksi. Johtuuko se siitä, että hän on katsonut kissavideoita? Sivusto mainostaa hänelle kuukautissuojia.

Nelimarkka on yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut algoritmien valtaa.

Yleensä suosittelualgoritmit perustuvat samaan logiikkaan, Nelimarkka sanoo. Ne suosittelevat suosittua, pyrkivät pitämään käyttäjät mahdollisimman pitkään palveluissaan.

”Katsotaan, kuka käyttäjä on, millaista sisältöä hän on katsonut ja sitten näytetään enemmän samanlaista sisältöä. Ei se tätä monimutkaisempaa ole.”

Uskotaan esimerkiksi, että Tiktokissa menestyvät erityisen hyvin videot, joissa näkyy paljasta pintaa. Silloin herkästi päätellään, että algoritmi suosii vähäpukeisuutta. Mutta ei algoritmi mitään suosi, Nelimarkka selittää.

”En usko, että kukaan koodari on sellaista sinne erikseen koodannut. Uskon, että se on meidän oma reaktio. Katsomme vähän enemmän sellaisia filmejä, joissa on pienemmät uimapuvut kuin isommat.”

”Me ollaan se algoritmi.”

Tiktokin suosittelujärjestelmä on yhdistelmä ohjelmoituja komentoja ja tekoälyä. Se osaa lukea kirjoitettua tekstiä ja tunnistaa, mitä kuvissa on.

Kun järjestelmä on analysoinut videon, sitä testataan ensin nostamalla se pienen yleisön videovirtaan. Heidän reaktionsa ratkaisevat, onko videolla mahdollisuuksia. Jos he katsovat sen loppuun, video on ollut riittävän kiinnostava. Silloin se voidaan näyttää muille käyttäjille, joita kiinnostavat samanlaiset asiat.

Siinä Tiktok eroaa muista suurista alustoista, että siellä videot eivät kierrä tekijän, vaan sisällön perusteella. Tiktokissa hauska video voi menestyä siitä riippumatta, onko sen tekijä tuntematon vai hionut henkilöbrändiään vuosia. Nelimarkka ounastelee, että siinä saattaa olla yksi syy alustan suosioon.

”Ehkä ihmiset ovat turhautuneet siihen, että pitää yrittää vaalia tietynlaista profiilia ja näyttäytyä tietynlaisena. Jos on tällainen sosiaalisen median palvelu, jossa profiilityö ei ole niin keskeistä, niin ehkä se vapauttaa ihmisiä jollain tavalla.”

Kun puhutaan Tiktokin koukuttavasta algoritmista, tarkoitetaan oikeastaan koko sovellusta, Nelimarkka sanoo. Suosittelujärjestelmää, käyttöliittymän logiikkaa, sisältöä.

”Se itse algoritmi tuskin on hirveän mullistava. Sen sijaan se, miten he ovat saaneet sinne sitä käyttäjämassaa – se on uutta ja mullistavaa. Ja se mielestäni johtuu siitä, että he ovat keksineet mediaformaatin, joka sattuu vetomaan ihmisiin.”

Lähes puolitoista miljoonaa suomalaista käyttää Tiktokia. Sovellus on nuorille jo kaikkein tärkein uutiskanava. Uutismedian liiton teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet teini-ikäisistä pysyy perillä Suomen ja maailman tapahtumista juuri Tiktokin ansiosta: siellä he saavat juuri itseään kiinnostavia uutisia.

Samassa kyselyssä 76 prosenttia sanoo, että sovelluksen käyttämistä on välillä vaikea lopettaa.

Juuri teini-ikäisten on erityisen vaikea lopettaa, koska he ovat ”addiktioherkkä populaatio”, Helsingin yliopiston tutkija Aino Saarinen sanoo. Hän on väitellyt lääketieteestä, psykologiasta ja kasvatustieteestä ja työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

Saarisen mukaan ihminen on murrosikäisenä erityisen herkkä koukuttumaan, sillä silloin mesolimbinen dopamiinirata on ylivireystilassa. Se on aivojen osa, joka reagoi palkintoihin.

”Ja se on 14–16-vuotiailla kaikkein aktiivisimmillaan. Se ei koskaan sitä ennen eikä sen jälkeen ole yhtä aktiivinen.”

Tiktokin käyttäminen ärsyttää tätä palkitsemisjärjestelmää. Aina uusi video, uusi ärsyke, uusi annos mielihyvähormonia. Eikä sen eteen tarvitse tehdä mitään.

”Riippuvuuksiahan yhdistää se, että saa liian helposti liian suuren palkinnon”, Saarinen sanoo.

Ylivirittyneen dopamiiniradan lisäksi lopettamista vaikeuttaa, että itsesäätelystä vastaavat otsalohkot ovat teini-ikäisellä vasta kehittymässä, eikä itsehillintä välttämättä yksinkertaisesti riitä.

Vielä ei tiedetä tarkasti, mitä juuri Tiktokin runsas käyttäminen aiheuttaa keskenkasvuisille aivoille, mutta todennäköisesti vaikutus on samanlainen kuin sosiaalisen median alustojen käytöllä yleensäkin. Siitä tutkimuksia on tehty paljon, satoja ellei tuhansia. On tutkittu sosiaalista mediaa, älypuhelimen käyttöä ja ylipäätään ruutuaikaa.

Saarinen on tehnyt tuloksista 45-sivuisen koosteen, jota käyttää luen­noillaan. Se on täynnä jyrkkiä käyriä: Mitä kauemmin aikaa sosiaalisessa mediassa, sitä suurempia käytösongelmia ja masennusoireita. Kännykän katsominen itsessään ei tietenkään saa ketään masentumaan. Mutta jos käyttää Tiktokissa paljon aikaa, se on pois jostain muusta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi liikkumisesta. Kun ruutuaika kasvaa, passiivisuus kasvaa. Unen määrä heikkenee, psyykkinen hyvinvointi vähenee, itsetuhoisuuden riski kasvaa…

Älylaitteiden ongelmakäytön raja on neljästä viiteen tuntia päivässä ja siihen lasketaan myös esimerkiksi koulupäivän aikainen käyttö, Saarinen sanoo.

Kun raja ylittyy, terveysriskit kasvavat merkittävästi. Noin joka neljäs suomalainen nuori käyttää puhelintaan niin paljon, että raja ylittyy.

Aivokuvissa älylaitteiden ongelmakäyttäjiltä on löydetty heikosti järjestäytyneitä aivoratoja alueilla, jotka liittyvät kieleen, kirjallisiin taitoihin ja toiminnan ohjaukseen.

On löytynyt muutoksia tarkkaavaisuuden säätelyssä ja muistissa, heikentyneitä yhteyksiä lukutaitoalueelta muihin aivoalueisiin.

Sosiaalinen media on passivoiva ärsykelähde, Saarinen selittää.

Sen selaaminen ei vaadi ihmiseltä mitään. Se ei kehitä itsesäätelyä tai itsekontrollia, ei edellytä pyrkimyksiä tai tavoitteita. Se palkitsee automaattisesti, ilman että keskittymistä pitää kohdentaa tai ylläpitää.

Ja kun keskittymiskykyä ei tarvitse, sitä ei käytä. Se ei harjaannu ja niinpä se heikkenee.

Ville Merinen perusti Tiktok-tilin syksyllä 2021. Se oli ensimmäinen sosiaalinen media, johon hän perusti käyttäjätilin.

Sitä ennen hän ei ollut suostunut menemään edes Facebookiin.

”Mä vihasin somea. Katsoin vähän muita ihmisiä ja ajattelin, että tuosta ei ole varmaan mitään hyötyä. Vähän tämmöinen asenne oli.”

Merinen oli käyttänyt vain Whatsappia ja videopeleihin keskittyvää Twitch-suoratoistoalustaa. Siellä kuka tahansa voi kuvata omaa pelaamistaan ja muut voivat kommentoida lähetystä. Kommentteja seuratessaan Merinen keksi, että alustalle voisi sopia ”mielenterveyslive”. Siinä ei olisikaan pelaamista, vaan psykoterapeutti juttelemassa mielenterveysasioista.

”Ajattelin että kyllähän ihmiset täällä varmaan tykkäisi jutella tämmöisistä. Ja siinähän kävi just niin.”

Merinen alkoi tehdä kotoaan suoria lähetyksiä Twitchiin. Niistä tuli suosittuja, hänestä Twitch-mittakaavassa kuuluisa. Se ei tosin ei ollut kovin paljon, sillä alusta oli pieni Suomessa. Seuraajat toivoivat, että hän alkaisi tehdä videoita Tiktokissa.

”En oikein edes ymmärtänyt, mikä se on. Mutta tykästyin siihen lyhytvideoformaattiin välittömästi.”

Oli erilaista tulla suosituksi Tiktokissa kuin pelien suoratoistoalustalla. Ihmiset alkoivat tunnistaa kaupungilla: oi, tossa on terapeutti-Ville.

Tiktokista tuli Meriselle tärkeä työkalu. Hän halusi muuttaa mielenterveyskeskustelua ja vaikuttaa nuoriin, ja Tiktokissa hän tavoitti heidät.

Myöhemmin hän on alkanut ajatella, että vaikka tarkoitus oli auttaa, hän teki alussa videoita, joista saattoi olla jopa haittaa.

”Sen videon nimi voisi olla vaikka ’viisi masennuksen oiretta, joita normaalisti ei huomata’”.

”Periaatteessa kuulostaa, että se on hirmu hyvä video. Mutta sitten… Se on tietyllä tavalla osa sitä ongelmaa.”

Kun video lupaa viisi oiretta, se on pakko katsoa loppuun jotta saa tietää kaikki viisi.

Koska Tiktok tarjoaa lisää sitä, mitä ihminen on jo katsonut, käyttäjä saa lisää videoita joissa kerrotaan masennusoireista.

”Se nuori katsoo näitä vaikka sata. Ja se negatiivinen ajattelu alkaa syöpyä mieleen. Se alkaa ajatella, että mä oon varmaan tosi masentunut.”

Merinen on seurannut maailmalla käytävää keskustelua siitä, voiko mielenterveystietoa olla jopa liikaa. Hän tekee nykyään videoita, joissa korostaa että erilaiset mielenterveyden vaiheet ovat luonnollisia. Joskus tarvitaan terapiaa ja lääkehoitoa, mutta tunteita ei pitäisi medikalisoida.

Merinen tietää, että puhuu mielenterveydestä paikassa, joka aiheut­taa mielenterveysongelmia, mutta sanoo, että haitallinen sisältö ei ole poistumassa Tiktokista, vaikka hän lähtisikin.

Hän on kuitenkin alkanut keskittyä enemmän muihin kanaviin, esimerkiksi Instagramiin.

”Tiktok on varmaan se hankalin alusta, se on kaikista koukuttavin.”

”Ja sitten se on myös tietoturvaongelmainen alusta, enkä tiedä mitä sillä tiedolla tapahtuu.”

Tiktok on sanonut, ettei luovuta tietoja Kiinalle. Samaan aikaan se myöntää, että dataa voidaan siirtää rajoitetusti eteenpäin, ”käyttää Kiinasta”.

Aina kun joku katsoo videon, Tiktok oppii hänestä vähän lisää.

Oppii, koska kerää hänestä paljon tietoa, se kerrotaan Tiktokin tietosuojaselosteessa. Ja liitteissä, käyttöehdoissa, sopimusehdoissa.

”Toki kieli niissä on usein sellaista, että se ei ehkä tavallisille käyttäjille avaudu”, tietosuoja-asiantuntija Harto Pönkä sanoo.

Pönkä on lukenut dokumentaatiot. Hän on selvittänyt Tiktokin tietojen keräämistä perinpohjaisesti blogissaan.

Kaikki alustat keräävät käyttäjätietoja. Suurimpia kerääjiä ovat yhdysvaltalaiset Google ja Meta.

Siinä mielessä Tiktok ei ole poikkeus.

”Mutta se poikkeavuus tulee siinä, kuinka syvälle se menee.”

Pönkä sanoo, että Tiktokin tietosuojaseloste on eräänlainen lista siitä, mitä alusta ainakin myöntää tekevänsä.

”​​Ja tällä tavalla se jo myöntää tosi paljon.”

Se kertoo keräävänsä käyttäjistä esimerkiksi syntymäajan, käyttäjätunnuksen, sähköpostiosoitteen, salasanan, sijainnin, ip-osoitteen, tiedot ostotapahtumista. Maksukorttitiedot ja ostetut tuotteet, laitteen mallin ja käyttöjärjestelmän, muut laitteet, jos käyttäjä kirjautuu niillä alustalle, hakuhistorian alustalla, asetukset alustalla, näppäinpainalluksien tavan ja rytmin, synkronoidut yhteystiedot muilta alustoilta.

Jos sovellukselle antaa pääsyn kännykän kuviin, kuten on tehtävä, jos tahtoo julkaista siellä sisältöä, se tunnistaa kännykällä otetuista kuvista ja videoista esineitä ja maisemia, kasvoja yksittäisiä ruumiinosia. Se tunnistaa videoilta puhetta ja tekstiä kuvista.

Tiktok kertoo, että se saattaa kerätä tietoja myös muilta organisaatioilta. Yrityksiltä, henkilöiltä, julkisista lähteistä, viranomaisilta, ammattijärjestöiltä ja hyväntekeväisyysjärjestöiltä.

Harto Pöngän mielestä tällaisten tietojen kerääminen on käyttäjän näkökulmasta täysin tarpeetonta.

”Jotenkin saatan vielä ymmärtää, että mainosrahoitteinen palvelu kerää tietoja mainosten kohdentamiseen. Mutta kun se menee pidemmälle, miksi antaisin luvan kerätä minusta tietoja periaatteessa mistä vain?”

Tietoturvayritys Internet 2.0 on analysoinut eri alustojen tietosuojaa ja tullut siihen tulokseen, että niistä juuri Tiktok pyrkii saamaan kaikkein eniten tietoja käyttäjien puhelimista.

Sen jälkeen aggressiivisin tiedonkerääjä on venäläinen VK-yhteisöpalvelu.

Tiktokin toimipaikka on nyt Caymansaaret. Se on irrotettu emoyhtiö Bytedancesta omaksi yrityksekseen, jolla on konttorit Singaporessa ja Yhdysvalloissa.

Perustaja Yiming Zhang on jättänyt toimitusjohtajan tehtävät, ja nyt Tiktokia johtaa singaporelainen Shou Zi Chew.

Alustan omistaa silti kiinalainen Bytedance. Työntekijöiden mukaan emoyhtiö pitää Tiktokia edelleen tiukasti otteessaan.

Vuonna 2019 The Guardian paljasti työntekijöille suunnatun ohjeen, joka kielsi levittämästä Tiktokissa julkaisuja, joissa esiintyi poliittisia hahmoja tai käsiteltiin poliittisesti kiistanalaisia kysymyksiä.

Videot, joissa käsiteltiin Tiibetin ja Taiwanin itsenäisyyttä, Tiananmenin aukion verilöylyä tai Ukrainan vuoden 2014 vallankumousta, luokiteltiin kategoriaan VTS eli visible to self. Vaikka käyttäjä ei sitä itse tiennyt, hän oli ainoa joka saattoi nähdä kielletystä aiheesta julkaisemansa videon.

Seurasi kritiikkiä ja kielteistä julkisuutta, Tiktok kertoi muuttavansa toimintaansa. Silti esimerkiksi Kiinan uiguurivähemmistön kohtelua käsittelevät tilit saattavat edelleen tulla poistetuksi.

Yhteys Kiinaan on herättänyt huolta länsimaissa erityisesti siksi, että Kiinan lain mukaan kaikkien kiinalaisten yritysten ja ihmisten on tarvittaessa avustettava maan tiedusteluviranomaisia.

Tiktok on sanonut, ettei luovuta tietoja Kiinalle, että niitä säilytetään palvelimilla Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Malesiassa.

Samaan aikaan se kuitenkin myöntää, että dataa voidaan siirtää rajoitetusti eteenpäin. Että sitä voidaan käyttää Kiinasta.

”Se sanamuoto onkin vähän erilainen”, Harto Pönkä sanoo.

”Että tietoa voidaan käyttää Kiinasta sen sijaan, että se siirretään Kiinaan.”

”Vaikka minun järkeni sanoo, että jos sitä käytetään Kiinasta, niin silloin se data myöskin liikkuu Kiinaan sille käyttäjälle.”

Myös suojelupoliisin arvion mukaan Kiinalla on halutessaan pääsy Tiktokin keräämiin käyttäjätietoihin, halusi Tiktok tai ei.

Tiktokin omistava Bytedance on pohjimmiltaan tietojen jalostamiseen erikoistunut tekoäly-yritys, Pönkä sanoo.

”Tiktok ei ole kiva pikku videosovellus, vaan tekoälyfirman datankeräysalusta.”

Terapeutti-Villen videoiden katselukerrat ovat vähentyneet viime aikoina.

Merinen on kritisoinut Tiktokia julkisuudessa.

Hän ei sano, että asiat liittyisivät toisiinsa. Sellaista ei voi mitenkään todistaa. Hän asettelee tarkasti sanojaan, sillä keväällä on vaalit tulossa ja Tiktokissa paljon mahdollista äänestäjäkuntaa.

Tiktok-vaikuttajien keskuudessa on ollut puhetta siitä, vähentääkö sovellus näkyvyyttä, jos siellä puhuu tietyistä aiheista.

Tammikuun lopussa terapeutti-Ville julkaisi Tiktok-videon: Tärkeä viesti. Liittyy tähän alustaan.

Hän oli antanut medialle lisää kriittisiä kommentteja Tiktokista.

”En tiedä kuinka hyvä mun videoiden näkyvyys on Tiktokissa jatkossa tämän takia.”

Hän oli saanut yhteydenoton Tiktokilta, samanlaisen kuin Sofia Virta.

”Jos sä haluat varmistaa että sä näät jatkossa mun sisällön, niin kannattaa seurata mua Instagramissa.”

Myös Virta on edelleen Tiktokissa, nyt vihreiden puheenjohtajana. On siellä siitäkin huolimatta, että usein tekisi mieli lopettaa. Jo pelkästään kannanottona, hän sanoi Helsingin Sanomille tammikuussa.

Lehtijutun jälkeen Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja otti toisen kerran yhteyttä Virtaan. Hän lähetti ystävällisen sähköpostin ja kertoi, että Tiktokissa on seurattu Suomessa käytävää keskustelua.

Yhtiön rakenteesta on valitettavasti liikkeellä väärinkäsityksiä, hän kirjoitti. Kiinan hallinto ei omista Tiktokin emoyhtiötä, eikä käyttäjätietoja säilytetä Kiinassa.

”Vastaan tietenkin mielelläni kaikkiin kysymyksiisi…” 

Juttua varten on haastateltu aivotutkija Mona Moisalaa ja Kyber­turvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Matias Mesiää. Lähteenä on käytetty Chunmeizi Sun teosta Douyin, TikTok and China’s online screen industry: the rise of short-video platforms ja Chris Stokel-Walkerin kirjaa Tiktok Boom: China’s Dynamite App and the Superpower Race for Social Media.