Tähän ei tyydytä
Keskustan kannatus on elpynyt oppositiossa, mutta se ei vielä tarjoa riittävän hyvää vaihtoehtoa hallitukselle, sanoo ryhmäjohtaja Antti Kurvinen. Puolue ei saa olla ”suomenkielinen Rkp”.
5
MIN
Kauhavan rautatieasemaa vastapäätä on vanha viljasiilo. Sen kylkeen on levitetty kaupungin mainoslakana.
Kuvassa tummaan pukuun ja kravattiin pukeutunut mies raottaa kauluspaitaansa. Alta paljastuu Etelä-Pohjanmaan symboli, jussipaita vinoneliöineen.
”Kyllä sen näköö mistä on kotoosin”, banderolli julistaa.
Ja tuolta ajaakin paikalle Antti Kurvinen maasturilla. Hän pahoittelee olevansa vähän myöhässä, ”pari etäpalaveria” pidätteli. Vaatetuksena keskustan paikallisella ääniharavalla on pikkutakki ja kauluspaita, ylin nappi on auki. Kravattia mutta myöskään jussipaitaa ei näy.
Lähdemme ajamaan. Kurvinen ei ole tilallinen, eikä hänen isänsä ollut edes kotoisin Pohjanmaalta. Silti hän esittelee pitäjää reteästi kuin pohjalaisisäntä tiluksiaan: Siinä on vanha puukkotehdas, tuossa uusi koulukeskus, tällainen on remontissa olevan kaupungintalon historia. Pysähdytään ihastelemaan Kauhavan entisen lentosotakoulun Hawk-harjoitushävittäjää, joka on nostettu kantatien varteen.
Puhe mutkittelee kuin pohjalainen joki.
”Mulla on jatkuva suora lähetys käynnissä”, hän kuvaa tyyliään virneen kera.
Emme tosin ole tulleet tapaamaan Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Kurvista vaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvista. Tarkoitus on puhua oppositiopuolueen tilasta ja poliittisesta linjasta.
Ajetaan siis auto vanhalle lentosotakoululle ja siirrytään lounaalle puimaan asiaa.
Keskusta oli pitkään alamäessä. Puolueella on takana kaksi vaikeaa hallituskautta, joiden aikana sen kannatus puolittui. Vuonna 2023 keskusta jättäytyi oppositioon nuolemaan haavojaan. Äänestäjien viesti olisi ehkä pitänyt kuulla jo neljä vuotta aiemmin, Kurvinen pohtii.
Nyt tuuli on kääntynyt. Mielialaa on kohentanut voitto kevään kunta- ja aluevaaleissa. Puolueen gallupkannatus on noussut yli 15 prosentin. Sen on korkein luku yli kuuteen vuoteen.
Syitä Kurvinen löytää kolme. Oppositiossa puolue on voinut keskittyä oman vaihtoehdon rakentamiseen. Puoluetta vuoden johtanut Antti Kaikkonen on pidetty. Ja istuva hallitus on epäsuosittu.
”Hallituksen talouspolitiikka on aivan holtitonta. Keväällä jaettiin isoja veronkevennyksiä ja nyt ajetaan taas uusia leikkauksia. Tämä on kaasua ja jarrua, ei mitään ennustettavuutta”, Kurvinen kritisoi.
Hallituksilla on tapana arvostella oppositiossa lihovia puolueita siitä, että nämä eivät tarjoa uskottavia vaihtoehtoja. Suomen tilanne on vakava, Kurvinen myöntää. Talous mataa, syntyvyys on romahtanut ja mielenterveysongelmat kasvaneet.
”Sanon suoraan, että siihen nähden vaihtoehtomme eivät ole vielä riittäviä. Meidän pitää panostaa seuraavat kaksi vuotta siihen, että tarjoamme keväällä 2027 äänestäjille ohjelman Suomen suunnaksi.”
Keskusta ei ole halunnut tyytyä keskisuuren puolueen asemaan. Kaikkonen ilmoitti keväällä puolueen pääministerikisaan.
Puolueessa on kuitenkin huolta siitä, että hallituksessa kansa pettyisi vuorostaan keskustaan. Asiasta on käyty jonkin verran kahvipöytäkeskusteluja, Kurvinen sanoo.
Hän ei silti kavahda asiaa. Esille nousee keskustan vanha identiteetti valtionhoitajana. Kurvinen sanoo lähteneensä politiikkaan vaikuttamaan.
”Uudistuksia ei tehdä olemalla jokin periaatteellinen pylväspyhimys vaan vastuussa, vaikka siinä joskus vähän lokaantuukin.”
Keskusta täyttää ensi vuonna 120 vuotta. Maalaisliittona perustettu puolue on pysynyt merkittävänä vallankäyttäjänä, vaikka Norjan ja Ruotsin keskustapuolueet supistuivat viiden prosentin pienpuolueiksi vuosikymmeniä sitten.
Kurvisen tulkinnan mukaan sisarpuolueet olivat enemmän maata omistavien talonpoikien luokkapuolueita, kun taas keskusta edusti laajemmin maaseudun väestöä. Esimerkiksi puolueen usein mainittu oppi-isä, pohjalainen Santeri Alkio ei ollut viljelijä vaan kauppias ja toimittaja.
”Keskustan pitää olla yleispuolue. Yksi pahimpia riskejä keskustalla on suomenkielisen Rkp:n tie, eli että muutumme vain tiettyjä alueita ja elinkeinoja puolustavaksi puolueeksi.”
Tällaisena keskusta on tosin totuttu näkemään. Viidestä ruuhka-Suomen vaalipiiristä valitaan yli sata kansanedustajaa. Keskustalla on niistä nyt viisi paikkaa.
Kurvinen arvioi, että kun puolue on yltänyt pääministeriksi, kuten vaaleissa 1991, 2003 ja 2015, se on voittanut joka puolella. Ja kun se on hävinnyt, se on menettänyt kannatusta joka puolella, mutta erityisesti kaupungeissa ja etelässä.
Hän ei suostu erittelemään, mitä äänestäjäryhmiä puolueen pitäisi tavoitella. Niin Kauhavalla kuin Espoossa pitää puhutella kaikenlaisia ihmisiä, Kurvinen sanoo.
Muusta oikeistosta keskustan erottaa pienemmän puolella oleminen.
”Itse koen, että puolueen ytimenä on tällainen Hämähäkkimies-mentaliteetti. Suuri valta tuo mukanaan suuren vastuun. Menestymisestä ei saa rangaista, mutta menestyjien tehtävä on pitää myös heikommat ihmiset ja alueet mukana.”
Lounas on syöty. Puolueen tila on käsitelty, mutta sen linjaan ei ole vielä päästy, eivätkä Kurvisen puheenvuorot ole lyhentyneet. Siksi hän saa lopuksi vastattavaksi sarjan kysymyksiä, joihin kuhunkin on vastausaikaa 15 sekuntia.
Keskusta on tukenut monia hallituksen työmarkkinauudistuksia. Mitä mieltä puolue on irtisanomisen helpottamisesta?
”Emme ole vielä muodostaneet kantaa. Työmarkkinoiden uudistaminen on tarpeen, mutta hallituksella on ollut siinä raju epätasapaino. Pitäisi käydä läpi myös ay-liikkeen toivomia uudistuksia.”
Tulisiko Palestiina tunnustaa?
”Keskusta kannattaa kahden valtion mallia, eli jossain vaiheessa Palestiina täytyy tunnustaa. Nyt pitäisi miettiä, miten tappaminen saadaan lopetettua ja gazalaisten hätää helpotettua. On hyvin kyseenalaista, auttaako tunnustaminen siihen.”
Kauhava on väestötappiokunta. Miten keskusta tukisi syntyvyyttä?
”Tekisimme perhevapaista verottomia ja miettisimme muita verokannustimia perheille. Jos nuoret luottaisivat tulevaisuuteen, se parantaisi parhaiten syntyvyyttä.”
Toimit viime vaalikaudella maatalousministerinä. Mikä on tärkein asia, joka jäi tekemättä maatalouden tukemiseksi?
”Kilpailulain uudistaminen. Pitäisi tehdä toimia, joilla maailman kannattavin ruokakauppa maksaisi enemmän tuottajille.”
Julkisen talouden sopeutus jatkunee ensi vaalikaudella. Mitä sosiaaliturvaa keskusta leikkaisi?
”Koko asumistukijärjestelmä pitäisi uudistaa niin, että se laskisi vuokratasoa.”
Onko puolue pienen ihmisen puolella, jos se leikkaa asumistukea?
”Onko nykyinen asumistuki pienen ihmisen puolella, kun vuokrat nousevat ja perheelliset ihmiset normaalissa ammateissa eivät voi asua pääkaupunkiseudulla? Se on asuntosijoittajien puolella.”
Mitä veroja keskusta korottaisi?
”Esimerkiksi alkoholiverotusta.”
Missä suhteessa veronkorotusten ja menoleikkausten pitäisi olla?
”Se selviää hallitusneuvotteluissa. Ykkösasia pitäisi olla kasvun ruokkiminen.”