Puolen miljardin juomat
Kauppa lobbaa viinejä ruokakauppaan. Se uskoo, että aika on kypsä monopolin murtamiselle.
Kyselyn mukaan 62 prosenttia kansanedustajaehdokkaista tukee mietojen viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa, tiedotti Päivittäistavarakauppa ry 22. helmikuuta. Päivittäistavarakauppa edustaa Suomen suurimpia ruokakauppoja, kuten Keskoa, S-ryhmää ja Lidliä.
Kuusi päivää myöhemmin julkaistiin samasta teemasta toinen tiedote. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry kertoi, että sen tilaaman kyselyn mukaan 78 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaista on tyytyväisiä alkoholin nykyisiin myyntiaikoihin ja -paikkoihin. Ehyt on valtakunnallinen ehkäisevän päihde- ja pelihaittatyön asiantuntijajärjestö.
Kyselyjen toteuttaja oli sama yhtiö, Aula Research. Myös kyselyn otos ja toteutusaika olivat samoja. Vastauksia oli saatu molempiin kyselyihin 349 ehdokkaalta.
Aula Research kertoi toteuttaneensa kyselytutkimukset ”monitilaajatutkimuksina”. Käytännössä Ehyt ja Päivittäistavarakauppa maksoivat samasta kyselystä, mutta eri kysymyksenasettelulla.
Tuloksia voi pitää ristiriitaisina. Enemmistö kansanedustajaehdokkaista kannattaa viinien myymistä ruokakaupoissa, mutta samaan aikaan ollaan tyytyväisiä nykyisiinkin myyntipaikkoihin.
Tulokset antavat mahdollisuuden politikoinnille. Esimerkiksi Päivittäistavarakauppa kertoi tiedotteessaan, että myönteisimmin viineihin ruokakaupassa suhtautuivat perussuomalaisten, kokoomuksen ja Rkp:n ehdokkaat.
Ehyt puolestaan kertoi, että nykyiset myyntipaikat ”herättivät vahvaa tyytyväisyyttä” perussuomalaisissa ja Rkp:ssä.
”Jopa alkoholimonopolin purkua voimallisimmin ajavan kokoomuksen ehdokkaista yli puolet piti nykyisiä myyntipaikkoja riittävinä”, Ehyt kirjoitti tiedotteessa.
Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella alkoholilakia muutettiin, kun eduskunta äänesti vuonna 2017 nelosoluet ja vahvat lonkerot ruokakauppoihin äänin 98–94.
Tuolloinkin jakolinjat olivat voimakkaat: kauppa korosti kuluttajien vapautta ja sosiaali- ja terveyspuolen edustajat kansanterveyttä.
Alkoholipolitiikan muutos oli voitto päivittäistavarakaupalle. Käytännössä lonkeron myynti on siirtynyt viiden vuoden aikana Alkoista ruokakauppoihin, mikä on tuonut kauppaketjuille lisää myyntiä.
Kaupan näkökulmasta tilanne on kehittynyt suotuisasti. Alkoholin kulutus ei ole kasvanut kuten terveysviranomaiset ennustivat, ja suomalaisten juomatavat painottuvat edelleen mietoihin alkoholijuomiin.
Lisäksi Alkon asema on pysynyt suhteellisen vahvana. Lakiuudistuksen jälkeen Alko on avannut lisää myymälöitä ja sen myynti on vahvaa.
Sanna Marinin (sd) hallituskaudella alkoholilainsäädäntöön ei ole tehty muutoksia, eivätkä kaupan lobbarit edes yrittäneet ajaa viinejä kauppaan demarivetoisen hallituksen ohjelmaan.
Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luodon mukaan kauppa halusi tarkkailla, miten uusi alkoholilaki vaikuttaa kuluttajiin ja myyntimääriin.
Nyt poliittista tilannetta pidetään ”kypsänä”.
”Uskomme, että on oikea aika sallia viinin myynti ruokakaupoissa”, Luoto sanoo.
Alkoholi on edelleen iso yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa joka vuosi kuolemia ja sosiaalisia ongelmia. Ehkäisevän päihdetyön mielestä nykyisten kriisien keskellä Suomella ei ole varaa lähteä tietoisesti kasvattamaan väestön terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia tuomalla vahvempaa alkoholia ruokakauppoihin.
Iso kuva alkoholinkäyttäjistä ei ole kuitenkaan muuttunut. Edelleen eniten juova joukko kuluttaa Suomessa noin puolet kaikesta käytetystä alkoholista. Eniten juovia on noin kymmenen prosenttia kaikista alkoholinkäyttäjistä.
Viranomaisarvioiden mukaan olueksi muutettuna eniten juovien alkoholinkulutus on noin 3 000 pikkutölkkiä kaljaa eli tuhat litraa vuodessa. Se tekee päivässä reilut kahdeksan pikkutölkkiä.
Kaupan ala on lobannut poliitikkoja jo vuosikymmeniä, jotta valtio sallisi viinien myynnin myös ruokakaupoissa.
Syykin on selvä. Alko myy vuosittain noin 50 miljoonaa litraa eri viinejä, joiden myyntiarvo on ainakin puoli miljardia euroa. Tarkkaa euromäärää ei tiedetä, sillä Alko ei sitä kerro.
Luoto arvioi, että jos viinien myyminen sallittaisiin ruokakaupoissa, noin puolet Alkon viinin myynnistä siirtyisi kauppaketjujen hyllyille. Kyse on ainakin 300 miljoonan euron rahapotista.
Suoraan kauppiaiden ja kauppaketjujen taskuun miljoonat eivät virtaisi, sillä iso osa viinin hinnasta on veroa. Toisaalta viinin myynti edesauttaisi muutakin kaupan myyntiä.
Kuluttaja voisi napata viinipullon kylkeen esimerkiksi juustoja, pikkusuolaista ja makeaa. Kauppaketjut rakentaisivat erillisiä viiniosastoja sen mukaan, mikä kyseiselle kaupalle olisi järkevintä. Valikoimien laajuus riippuisi kaupan sijainnista ja asiakaskunnan tarpeista. Kilpailu kiristyisi ja Alkon pitäisi muuttua.
”Emme todellakaan usko, että viinien salliminen ruokakaupoissa poistaisi Alkon toimintaedellytyksiä. Alkolla on ollut monopoli 90 vuotta, jonka aikana se on voinut kehittää keskeisiä prosessejaan ja hankintaa. Onhan se nyt erikoinen juttu, jos Alko ei tällaisessa kilpailutilanteessa pärjäisi”, Kari Luoto sanoo.
Luodon mukaan kaikki PTY:n jäseninä olevat päivittäistavarakaupat seisovat sataprosenttisesti viinin vapauttamisen puolella. Myös osuuskauppaan kuuluva S-ryhmä, jolla on poliittisesti valittu edustajisto.
Luodon mielestä kaikki ruokakaupat hyötyisivät viinien vapauttamisesta. Nyt Alkot sijaitsevat pääosin hyper- ja supermarkettien yhteydessä. Alkon sijainti tuo tietyille kauppiaille ja kauppaketjuille hyötyjä. Alkoja on noin 370 kappaletta, mutta ruokakauppoja 2 800.
”Nykyinen tilanne ei ole tervettä kilpailua. Kaupoista, joiden yhteydessä on Alko, ostetaan myös laajemmin eri tuotteita ja tietenkin asiakasvirrat ovat suuremmat”, Luoto sanoo.
PTY on tehnyt määrätietoisesti vaikuttamistyötä viinien vapauttamiseksi ruokakauppoihin. Luodon mukaan järjestö on tavannut säännöllisesti kansanedustajia ja poliittisia taustajoukkoja. PTY on tilannut myös eri selvityksiä, joiden tuloksia on esitelty medialle. Rahaa on pantu mainoksiin ja kampanjoihin.
”Vaikutustyötä on tehty Panimoliiton, Kuluttajaliiton, Keskuskauppakamarin ja kaikkien niiden kanssa, jotka tämän asian ympärillä ovat. Pyrimme keskustelemaan asioista, joissa on mahdollisesti kipukohtia”, Luoto sanoo.
”Kyllä me toivomme, että kun mennään hallitusohjelmaneuvotteluihin, meidän ajatuksemme ovat jo neuvottelijoiden ja kirjurien päissä.”
Kaupan vastinpari viiniasiassa on Alko. Yhtiön johto on ollut toistaiseksi hyvin hiljaa koko viinikeskustelussa.
Suomen Kuvalehti pyysi Alkon toimitusjohtaja Leena Laitiselta haastattelua yhtiön tulevaisuudesta ja ajankohtaisista alkoholipoliittisista asioista.
Alkon viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho ilmoitti sähköpostitse, ettei haastattelu onnistu ehdotetulla viikolla eikä seuraavalla. Iso-Aho ehdotti haastattelun ajankohdaksi myöhempää kevättä.
Laitisella ei ollut aikaa edes puhelinhaastatteluun. Lopulta toimitusjohtaja vastasi muutamaan kysymykseen sähköpostitse. Vastauksissa Laitinen ja viestintäjohtaja Iso-Aho keskittyivät korostamaan Alkon vastuullisuutta.
”Alkoholi on kiinnostava keskustelun aihe, ja keskustelu on osa demokratiaa. Meidän tehtävämme on myydä alkoholia vastuullisesti”, Laitinen kommentoi viestintäjohtajan välittämässä viestissä.
Alkon vuosiraporteissa korostetaan toistuvasti Alkon vastuullisuutta. Sillä perustellaan koko monopolin olemassaolo. Alko haluaa olla raporttien mukaan ”vastuullisuuden edelläkävijä” ja asiakkaille halutaan tarjota ”maailmanluokan palvelua”.
Alkon vastuullisuuden painopisteet ovat alkoholihaittojen vähentäminen, yksinäisyyden ennaltaehkäiseminen ja Alkon toiminnan ilmastovaikutusten pienentäminen.
Tavoitteet on määritelty omistajaohjauksesta vastaavassa sosiaali- ja terveysministeriössä, koska Alko on valtion täysin omistama ”erityistehtäväyhtiö”.
”Vastuullisuus huomioidaan kaikessa toiminnassamme. Emme pyri maksimoimaan myyntiä, eikä ketään Alkossa palkita myynnin perusteella”, Laitinen kirjoittaa.
Toimitusjohtaja Laitiselle maksettiin palkkaa ja bonuksia vuonna 2021 yhteensä noin 488 000 euroa.
Alkon palkitseminen on kytketty ”strategisiin painopisteisiin”, joissa huomioidaan muun muassa asiakaspalaute, valikoimatyytyväisyys ja mainetutkimusten tulokset. Johdolle ja henkilöstölle maksettiin ”strategiapalkkioita” vuonna 2021 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.
Alko käyttää vastuullisuustyön lahjoituksiin vuosittain joitakin satojatuhansia euroja. Laitisen mukaan lahjoitukset olivat 2022 noin 400 000 euroa. Kohteina olivat esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin Ukrainaa tukeva kriisirahasto, Sekasin-chat-keskustelupalvelu ja Alkoholitutkimussäätiö.
Hyvinvointia edistäviin yhteistyöhankkeisiin käytettiin 300 000 euroa. Merkittävimpinä yhteistyökumppaneina Laitinen mainitsee Mieli ry:n ja HelsinkiMission.
Alko myy vuosittain alkoholia yli miljardilla eurolla. Lahjoituksiin käytetään alle tuhannesosa yhtiön alkoholimyynnin koosta.
Alkon vastuullisuudessa on havaittu myös laajempia ongelmia. Kansalaisjärjestö Finnwatch tiedotti maaliskuussa 2023 havainneensa ihmisoikeusloukkauksia eteläafrikkalaisilla viljelytiloilla, joiden rypäleitä käytetään useissa Alkon myymissä viineissä.
Raportin mukaan tiloilla oli kehnot asuinolosuhteet ja ongelmia muun muassa työhönotossa ja palkkauksessa.
Alkon viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho tarkensi SK:lle, että mikäli tuottajat tekevät sovitut korjaavat toimenpiteet, ei Alkolla ole syytä katkaista liikesuhteita kyseiseen toimijaan tai poistaa tuotteita Alkon valikoimasta.