Tämä nainen voisi olla seuraava presidentti
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin vastustajien kannattaakin pelotella äänestäjiä Kamala Harrisilla.
14
MIN
Kamala Harris oli sanonut saman ennenkin. I’m ready to serve, olen valmis palvelukseen.
Jos presidentti Joe Biden ei syystä tai toisesta voisi jatkaa virassaan, varapresidentti Harris olisi valmis nousemaan hänen tilalleen.
”Kyllä, jos se on tarpeen”, hän sanoi televisiohaastattelussa jo syyskuussa 2023.
Tavallisesti varapresidenteiltä ei kysellä sellaista. He eivät ylipäätään kiinnosta ihmisiä erityisemmin.
Mutta äänestäjät olivat alkaneet epäillä, että presidentti Biden oli työhönsä liian vanha. Haastattelussa Kamala Harris vakuutti, että presidentti oli aivan kunnossa. Vaikka toki hän tarvittaessa olisi itse valmis ylipäälliköksi.
Nyt, kun Wall Street Journal kysyi sitä uudelleen helmikuussa 2024, tilanne oli entistä vakavampi.
Oikeusministeriön nimittämän erikoistutkijan raportti oli julkaistu edellisellä viikolla. Ministeriö oli selvittänyt, pitäisikö presidentti Bidenia syyttää rikoksista. Hän oli säilyttänyt oman varapresidenttikautensa jälkeen salaiseksi luokiteltuja papereita autotallissa.
Raportissa ei suositeltu syytteitä. Mutta perustelut olivat Bidenin kannalta ongelma.
”Oikeudenkäynnissä Biden todennäköisesti esiintyisi tuomaristolle samalla tavalla kuin haastatteluissamme: sympaattisena, hyvää tarkoittavana vanhuksena, jolla on huono muisti.”
”Olisi vaikea vakuuttaa valamiehistö tuomitsemaan yli 80-vuotias mies rikoksesta, joka edellyttää harkintakykyä.”
Harris oli antanut haastattelun Wall Street Journalille kaksi päivää ennen raportin julkaisemista, vastaus ei ollut liittynyt siihen. Lehti muistutti tästä myöhemmin pääkirjoituksessa. Mutta kirjoitti samalla, että ”ajoitus ei ollut sattuma”.
”81-vuotiaan presidentin henkinen heikkeneminen tarkoittaa, että ääni Joe Bidenille on todellisuudessa ääni presidentti Harrisille.”
Nikki Haleyn on täytynyt ajatella: mitäs minä sanoin.
Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt Haley oli tolkuttanut sitä vuoden 2023 keväästä saakka.
”Oikea kysymys on, haluavatko äänestäjät Kamala Harrisin presidentiksi, ei varapresidentiksi”, entinen YK-suurlähettiläs kirjoitti jo toukokuussa 2023.
Jos Yhdysvaltojen presidentti kuolee tai sairastuu niin ettei voi enää hoitaa tehtäviään, hänen seuraajansa on varapresidentti. Haley on varma, että niin käy, jos Joe Biden voittaa vuoden 2024 presidentinvaalit.
”Ääni presidentti Bidenille on todellisuudessa ääni presidentti Harrisille”, hän on sanonut uudelleen ja uudelleen. Ja: ”Seuraava presidentti on nainen. Joko minä tai Kamala Harris.”
Eikä Haleyn mukaan mikään voi olla pahempaa kuin epäpätevä presidentti Harris.
”Kuka tahansa on parempi kuin Kamala Harris.”
New Jerseyn republikaanikuvernööri Chris Christie sanoi kesällä omassa kampanjatilaisuudessaan:
”Rukoilen joka ilta terveyttä Joe Bidenille. En vain siksi että hän on presidenttimme, vaan myös siksi, kuka on meidän varapresidenttimme.”
Floridan kuvernööri Ron DeSantis, hänkin republikaani, kutsui Harrisia Joe Bidenin ”vakuutukseksi”: puolue ei voi hankkiutua eroon Bidenistä, koska silloin presidenttiehdokkaaksi olisi otettava Harris.
”Miten paha Biden ikinä onkin, kukaan ei halua Harrisia.”
Demokraatit ovat alkaneet pelätä, että republikaanit ovat oikeassa. Varapresidentti Kamala Harris saattaa olla vahvin argumentti Joe Bidenia vastaan, puolueen rahoittaja John Morgan sanoi The New York Timesille viime kesäkuussa. Hän ei osannut nimetä ainuttakaan asiaa, jonka Harris olisi kautensa aikana tehnyt. Paitsi ”pysynyt pois tieltä ja seissyt Bidenin vieressä joissakin seremonioissa”.
Osa puolueen jäsenistä on alkanut toivoa, ettei Harris olisi hakenut jatkokaudelle Bidenin kanssa.
Joe Biden on mittaushistorian epäsuosituin presidentti. Mutta vielä epäsuositumpi on varapresidentti Harris.
Joe Biden kertoi elokuussa 2020, että hänen varapresidenttinsä olisi Kamala Harris.
”Yhdessä voitamme Trumpin”, hän sanoi.
Hän oli luvannut valita naisen. Ja Harris oli strateginen valinta. Hän tasapainotti sitä, miten vanha ja valkoinen mies Biden itse oli.
Samalla Biden symbolisesti nimitti demokraattipuolueelle seuraavan johtajan. Uskottiin, että Harris olisi todennäköinen presidenttiehdokas vuonna 2028, ellei jo aiemmin.
Voiton iltana marraskuussa 2020 he seisoivat hetken yhdessä lavalla. Biden, joka oli aloittanut uransa senaatissa vuonna 1973, ja Harris, joka oli ollut silloin yhdeksänvuotias.
Kamala Devi Harris syntyi Kaliforniassa lokakuussa 1964. Hän on kahden maahanmuuttajan lapsi.
Harrisin äiti, Shyamala Gopalan, oli syntynyt Intian Chennaissa ja muuttanut vuonna 1958 Yhdysvaltoihin opiskelemaan.
Siihen aikaan oli harvinaista, että naiset pyrkivät tutkijoiksi missään, saati Intiassa, jossa harva oppi edes lukemaan. Berkeleyn yliopistossa ei ollut juuri muita eteläaasialaisia – intialaisia oli koko Yhdysvalloissa vain noin 12 000.
Berkeleyn kampus oli noina vuosina yksi kansalaisoikeusliikkeen keskuksista. Yhdysvalloissa protestoitiin rotusortoa, imperialismia ja Vietnamin sotaa vastaan.
Nuoresta Gopalanistakin tuli kansalaisoikeusaktivisti. Liikkeessä hän tapasi myös jamaikalaisen taloustieteen tohtoriopiskelijan, Donald Harrisin. He menivät naimisiin ja saivat vuonna 1964 tyttären, jolle antoivat sanskritinkielisen nimen. Kamala, lootuskukka. Kolme vuotta myöhemmin syntyi pikkusisko, Maya.
Shyamala Gopalanista tuli rintasyöpään erikoistunut biolääketieteen tutkija ja Harrisista taloustieteen professori Stanfordin yliopistossa. He erosivat, kun Kamala Harris oli seitsenvuotias.
Tytöt jäivät asumaan äitinsä luo ja viettivät viikonloppuja isänsä luona. Lomilla he kävivät Intiassa tapaamassa sukulaisia, arkena lauloivat afroamerikkalaisessa kuorossa.
”Äitini ymmärsi erittäin hyvin, että kasvatti kahta tummaihoista tytärtä”, Harris kirjoitti omaelämäkerrassaan.
”Hän piti huolen siitä, että meistä kasvaisi itsevarmoja, ylpeitä mustia naisia.”
Harris opiskeli high schoolin jälkeen politiikan tutkimusta ja taloustiedettä ja jatkoi oikeustieteen opintoihin San Franciscossa. Hän valmistui juristiksi vuonna 1990, meni töihin piirikunnan syyttäjälle ja keskittyi siellä seksuaalirikoksiin.
Harrisin perhe ei pitänyt hänen uravalinnastaan. Syyttäjillä oli huono maine. Harris kuitenkin uskoi, että järjestelmää saattoi muuttaa vain sisältäpäin.
Hänestä tuli menestynyt. Hän yleni syyttäjälaitoksessa, voitti vuonna 2003 ensimmäiset vaalinsa ja nousi Kalifornian syyttäjälaitoksen johtaksi. Hän oli ensimmäinen nainen virassa, ensimmäinen tummaihoinen, ensimmäinen intialaistaustainen.
Hän ystävystyi varakkaiden ja vaikutusvaltaisten ihmisten kanssa. Kalifornian nykyisen kuvernöörin Gavin Newsomin ja Barack Obaman. Huhuttiin, että presidenttikaudellaan Obama olisi halunnut tehdä Harrisista korkeimman oikeuden tuomarin.
Vuonna 2014 Harris meni naimisiin Doug Emhoffin kanssa. Tällä on kaksi lasta, he kutsuvat Harrisia nimellä Momala.
Vuonna 2016 hänet valittiin senaattiin. Ja tammikuussa 2021 hänestä tuli varapresidentti. Taas ensimmäinen nainen tehtävässä.
Hän valitsi salaisen palvelun koodinimekseen sanan edelläkävijä, Pioneer.
Valkoisessa talossa Harris sai valita: hän voisi ottaa vastuulleen muutaman aihealueen ja syventyä niihin, tai tehdä kaikkea sitä mitä presidenttikin ja työskennellä tiiviisti tämän kanssa.
Harris valitsi ensimmäisen vaihtoehdon.
Biden antoi hänelle saman tehtävän, jonka oli itse saanut Obaman varapresidenttinä: Keski-Amerikan siirtolaisuuden ”juurisyiden” selvittämisen. Harrisin tehtäviin kuului tehdä yhteistyötä Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin kanssa, jotta niistä lähtevät siirtolaiset lakkaisivat pyrkimästä Yhdysvaltojen etelärajan yli.
Varapresidentti ei varsinaisesti ollut tarjoutunut tehtävään. Harris oli vain eräässä kokouksessa puhunut siitä, miten kriisiä hänen mielestään kannattaisi hoitaa.
”No mikset sitten tekisi niin?” Biden oli kysynyt.
Bidenin kansliapäällikkö on kertonut, että kokouksen jälkeen Harris veti hänet syrjään ja sanoi: ”En minä oikeastaan yrittänyt saada tehtävää itselleni. Ajatus oli, että näin meidän pitäisi tehdä – ja jonkun muun pitäisi tehdä se.”
Kaikki tiesivät, että maahanmuuttopolitiikassa oli mahdotonta onnistua. Presidentin ei kannattanut itse sotkea käsiään siirtolaiskriisiin rajalla.
Tehtävä lankesi varapresidentille siksikin, että hänellä oli kokemusta aiheesta. Syyttäjänä Harris oli työskennellyt Meksikon viranomaisten kanssa, kun oli vienyt oikeuteen huume- ja ihmiskauppatapauksia.
Ensimmäinen tv-haastattelu oli katastrofi. Katsojille syntyi kuva, ettei varapresidentti ottanut rajakriisiä vakavasti.
Ensimmäinen ulkomaanvierailu ei ollut mukava reissu.
Harris matkusti Meksikoon ja Guatelamaan kesäkuussa 2021. Guatemalassa hän piti tiedotustilaisuuden. Tarkoitus oli varoittaa ihmisiä vaarallisesta ja pitkästä matkasta, jonka päätteeksi heidät käännytettäisiin takaisin rajalla.
”Älkää tulko”, Harris sanoi puistellen päätään synkän näköisenä.
”Älkää tulko.”
Vielä samana iltana hän antoi haastattelun NBC-kanavan toimittajalle Lester Holtille. Se oli hänen ensimmäinen televisiohaastattelunsa virassa. Aiheena oli siirtolaiskriisi.
Harrisin avustajat ovat kertoneet myöhemmin, että varapresidentti oli kyllä harjoitellut haastattelua varten. Kameroiden edessä hän vaikutti silti valmistautumattomalta.
Holt kysyi, aikoiko Harris vierailla Meksikon ja Yhdysvaltojen välisellä rajalla. Harris selitti, miten tärkeää oli yrittää ratkaista syyt, joiden vuoksi ihmiset yleensä edes halusivat lähteä.
”Eikö teillä ole mitään suunnitelmia käydä rajalla?” Holt kysyi uudestaan.
”Jossain vaiheessa menemme rajalle. Olemme olleet rajalla. Tämä koko juttu rajasta… Olemme olleet rajalla”, Harris sanoi.
”Et ole ollut rajalla”, Holt huomautti.
”Enkä ole ollut Euroopassa”, Harris sanoi ja nauroi pingottuneesti. ”En ymmärrä mitä yrität sanoa.”
Katsojille syntyi kuva, ettei varapresidentti ottanut rajakriisiä vakavasti. Se ei ollut hyvä ensivaikutelma.
Harrisia arvosteltiin, hänestä vitsailtiin myöhäisillan ajankohtaisohjelmissa. Pian ikäviä otsikoita tuli lisää.
22 entistä ja nykyistä avustajaa kuvaili Politico-lehdelle varapresidentin kanslian jännitteistä ja hapanta ilmapiiriä. Pääsyyllinen oli Harrisin kansliapäällikkö, he sanoivat, mutta osa oli sitä mieltä, että ongelmat alkoivat huipulta. Heistä Harris oli luonut epäterveellisen työympäristön.
Lehden mukaan jopa presidentin tiimissä oltiin huolissaan siitä, miten varapresidentti kohteli alaisiaan.
Vanhempi neuvonantaja Symone Sanders puolusti Harrisia jutussa. Varapresidentin kanslia ei ollut mikään päiväkoti.
”Minusta kuulostaa siltä, että ihmisillä on vaativa työ. Tervetuloa kerhoon.”
Jotkut Harrisin tukijat pohtivat, pidettäisiinkö vaativaa työympäristöä huonona asiana, jos johdossa olisi mies.
Ensimmäisen 13 kuukauden aikana varapresidentin toimistosta kuitenkin lähti 13 työntekijää, heidän joukossaan kansliapäällikkö, viestintäpäällikkö, sisäpolitiikan neuvonantaja ja turvallisuuspolitiikan nevonantaja.
Ikävä julkisuus jäi vainoamaan Harrisia. Häntä lähellä olevat ihmiset ovat kertoneet jälkeenpäin, että hän pelkäsi tuottaneensa Bidenille pettymyksen.
Presidentin henkilökunta kehotti Harrisia jatkamaan reippaasti julkisuudessa, mutta varapresidentti oli tullut varovaiseksi. Hän alkoi karttaa riskejä ja vetäytyi vuodeksi lähes näkymättömiin.
”Uskomaton, katoava varapresidentti”, Los Angeles Times kirjoitti.
”Mikä meni pieleen?” BBC ihmetteli.
Ehkä Biden ei olisi valinnut Kamala Harrisia, jos olisi saanut päättää, kenen kanssa tekisi mieluiten töitä. Tutkija Maria Lindén on epäillyt niin alusta saakka.
Lindén tutkii Yhdysvaltojen politiikkaa Ulkopoliittisessa instituutissa.
Ainakaan Biden ei ole erityisemmin pyrkinyt varmistamaan, että Harrisista tulisi seuraava presidentti, Lindén sanoo.
”Mietin, antoiko Biden hänelle vähän niin kuin tahallaan tällaisia lähes mahdottomia tehtäviä. Tehtäviä, joista saa kaiken lisäksi republikaanien vihat niskaansa.”
Siirtolaiskriisin lisäksi Harris johti esimerkiksi vaalilakien uudistusta. Sen piti olla merkittävä ja historiallinen lakipaketti, jolla Bidenin hallinto yritti vahvistaa demokratiaa. Uusien lakien oli tarkoitus tehdä äänestämisestä helpompaa ja reilumpaa, lopettaa kikkailu, jolla valtaa pitävä puolue piirsi vaalipiirien rajat mahdollisimman edullisiksi itselleen.
Kongressin edustajainhuone pääsi laeista sopuun, mutta senaatissa ne jäivät jumiin. Bidenin tiimi oli varoittanut siitä Harrisia. Silti hän oli nimenomaan halunnut lait vastuulleen, vaikka jälkikäteen hänen alaisensa syyttivätkin presidenttiä.
Republikaaniryhmän johtaja Mitch McConnell vannoi, ettei yksikään republikaani tukisi uudistusta. Kaksi demokraattienkin senaattoria vastusti. Vaikeimpien neuvottelujen aikana presidentti keskusteli itse heidän kanssaan. Harris ei ollut mukana.
Usein varapresidentillä on ollut pidempi ura politiikassa kuin esimiehellään. Nyt presidentti Biden on kokenut, kun taas Harris on ollut vain pari vuotta senaattorina.
Bidenin työntekijät ovat kertoneet, että Biden halusi alusta asti ottaa Harrisin tiiviisti mukaan Valkoisen talon työhön. Presidentti varmisti, että varapresidentti sai samat tiedot kuin hänkin. Hän järjesti Harrisille jokaviikkoisen tapaamisen oman kansliapäällikkönsä kanssa ja lounaan itsensä kanssa.
Marraskuussa 2021 Biden lähetti Harrisin viisipäiväiselle vierailulle Ranskaan ja kolme kuukautta myöhemmin pyysi tätä edustamaan Valkoista taloa Münchenin turvallisuuskonferensissa. Se oli suuri luottamuksenosoitus. Yhdysvallat tiesi jo, että Venäjä aikoi hyökätä Ukrainaan, ja Harrisin tehtävä oli painostaa liittolaisia ja kumppaneita kehittämään yhteinen, koordinoitu vastaus.
Biden ja Harris ovat vakuuttaneet hyvää ystävyyttä julkisuudessa.
”Kamala Harris on loistava varapresidentti, koska hän on loistava kumppani”, presidentti Bidenin kansliasta sanottiin vuonna 2023.
Vuotta aiemmin ilmestyneessä paljastuskirjassa oli kuitenkin kerrottu ärsyyntyneen presidentin sanoneen, että Harris on keskeneräinen, ”work in progress”.
Varapresidentin tehtävä on kenelle tahansa epäkiitollinen ja hankala, Maria Lindén sanoo.
CNN on kertonut, että synkkinä hetkinä Harrisin avustajat lähettelevät toisilleen The Onion -parodiasivuston uutista, jonka otsikossa lukee: ”Valkoinen talo kannustaa Kamala Harrisia istumaan tietokoneen ääressä sähköpostien varalta.”
Ongelma on, etteivät amerikkalaiset tiedä, mitä muuta Kamala Harris oikeastaan tekee.
Hän ei ole saanut läpi merkittäviä uudistuksia eikä ole osannut kehuskella silloinkaan, kun siihen on ollut aihetta. Hän ei ylipäätään halua puhua itsestään. Eikä ehkä voisikaan. Varapresidentin on tuettava presidenttiä ja pystyteltävä taustalla.
Tehtävä olisi kenelle tahansa epäkiitollinen ja hankala, Maria Lindén sanoo.
”Siinä pitää ensisijaisesti edustaa presidentin linjaa. Varapresidentti on tavallaan hirveän tärkeä, mutta jää myös helposti syrjään. Siinä saa helposti jonkin epäkiitollisen toimeksiannon.”
Varapresidenttinä olemisen vaikeus voi Lindénin mukaan osittain selittää, miksi Harris on niin epäsuosittu. Sitä selittää myös, että hän on tummaihoinen nainen.
Harris ei ole radikaali tai vasemmistolainen demokraatti, vaan edustaa poliittista keskustaa kuten Biden. Mutta on paljon äänestäjiä, jotka kavahtavat häntä hänen taustansa takia. Lindénin mukaan Harris on republikaaneille kätevä mörkö, jolla pelotella kannattajia.
Poliitikolle on edelleen suuri rasite edustaa ryhmiä, jotka eivät ole perinteisesti käyttäneet poliittista valtaa, Lindén sanoo. Heitä arvostellaan herkemmin ja pienemmistä asioista kuin muita.
”Hän on itsekin tunaroinut. Mutta kun tummaihoinen nainen tunaroi, se on isompi asia kuin jos hän olisi valkoinen mies”, Lindén sanoo.
Eikä arvostelun kohteeksi joutuakseen edes tarvitse tunaroida.
Harris esimerkiksi varoo näyttämästä koskaan vihaiselta. Sen sijaan hän nauraa. Varsinkin silloin, jos joku kysyy häneltä jotakin, mistä hän ei pidä.
Harrisin nauru on hersyvä, tarttuva. Toisille se on todiste pahantahtoisuudesta.
Donald Trump pilkkasi sitä ennen vuoden 2020 presidentinvaaleja. Republikaanien entinen edustajainhuoneen puheenjohtaja Newt Gingrich sanoi, että nauru oli ”huomiota herättävän ärsyttävä”. Konservatiivisen uutiskanavan juontaja antoi Harrisille pilkkanimen ”käkättävä Kamala”.
Jos Joe Bidenin terveys pettäisi, demokraattien pitäisi etsiä uusi presidenttiehdokas.
Olisiko se Kamala Harris? Biden hakee jatkokaudelle juuri hänen kanssaan. Se on ollut selvää siitä saakka kun hän kertoi suunnitelmistaan viime keväänä.
Silti Harris ei itseoikeutetusti peri Bidenin ehdokkuutta, Lindén sanoo.
Jos Bidenille tapahtuisi jotain, uuden ehdokkaan päättäisi puoluekokous, eikä sen olisi pakko valita varapresidenttiä.
Harrisia olisi kyllä vaikea ohittaa, olla valitsematta presidenttiehdokkaaksi. Ainakin kynnys olisi korkea, Lindén sanoo. Mutta ei ehkä kuitenkaan ylittämätön.
”Siellä on kyllä muita ehdokkaita, joilla voisi olla paremmat mahdollisuudet pärjätä. Varmaan aika moni on kiinnostunut siitä, pärjääkö puolueen ehdokas Trumpia vastaan vai ei.”
Valkoinen talo on viime aikoina alkanut antaa Harrisille entistä enemmän ja aiempaa suurempia tehtäviä. Hänestä on tullut hallinnon keulakuva aborttioikeuskysymyksissä. Hänet on asetettu aseväkivallan vastaisen kampanjan keulakuvaksi ja hänelle on annettu suuri rooli Gazan sodan ratkomisessa. Hän on tullut puolueelle tärkeä rahankerääjä. Hän pitää yhteyttä tukijoihin ja on puolustanut presidenttiä erikoistutkijan raportin jälkeen. Kun Biden kertoi vaalivideolla hakevansa toiselle kaudelle, Harris esiintyi videolla lähes yhtä usein kuin hän itse.
Mutta jos Biden voittaa presidentinvaalit, se ei johdu ainakaan Harrisista, Lindén sanoo. Hänestäkin varapresidentistä on tullut presidentille rasite.
Tammikuussa Kamala Harris antoi haastattelun ABC-kanavalle. Hän oli puhujana Martin Luther King -tilaisuudessa Etelä-Carolinassa. Samana päivänä Iowan osavaltiossa järjestettiin republikaanien ensimmäisiä esivaaleja.
Haastattelussa Harrisilta kysyttiin mielipidettä republikaanien ehdokkaaksi pyrkiväneen Nikki Haleyn hyökkäyksistä.
Harris levitti käsiään.
”Kuule, katsotaan mitä Iowa sanoo hänelle”, hän sanoi. Nauroi niin, että takahampaatkin näkyivät.
Nikki Haley sai Iowassa alle 20 prosenttia äänistä. Keskiviikkona 6. maaliskuuta hän ilmoitti vetäytyvänsä kisasta.