Bastussa tuoksuu pulla
Suomi katsoo vierestä, kun Ruotsi vie Euroviisuissa saunaa maailmalle, lähettiläänä vöyriläinen huumoribändi KAJ. Osaavatko ruotsalaiset edes saunoa?
12
MIN
Kello ei ole kymmentä sunnuntaiaamuna, kun Catti Levin Unenge kävelee pitkää laituria pitkin iso musta pipo päässään, kahvitermos kainalossaan.
Sama toistuu täällä Lidingön saarella Tukholman koillispuolella joka sunnuntai. Valkoisen rantavajan kulmalla Levin Unenge tapaa Margareta Kinghamin. Naiset halaavat, avaavat vajan ja napsauttavat sen päätyyn rakennetun sähkösaunan lämpenemään.
Täällä kokoontuu parinkymmenen lidingöläis- ja tukholmalaisnaisen porukka Swimming Sisters. Sunnuntaisauna- ja uintitraditio alkoi koronan iskettyä ja on jatkunut jo viisi vuotta. Piiriä on kasvatettu harkiten.
”Olemme tarkkoja siitä, kenet hyväksymme mukaan. Uusista jäsenistä äänestetään”, Kingham selittää.
Saunasiskoihin on voitava luottaa.
”Puhumme saunassa aivan kaikesta. Tabuja ei ole. Siksi on tärkeää, että what happens in the sauna, stays in the sauna.” Mikä jaetaan saunassa, jää saunaan.
Loputkin saunojat ovat nyt paikalla, ja kahvipöydän takaa könytään halaamaan uudet tulijat. Sinikantiseen kirjaan kirjataan, ketkä tänään ovat heränneet löylyihin.
Paikalla ovat Levin Unengen ja Kinghamin lisäksi Camilla Carming, Barbara Bottari Strid, Hanna Bergdahl, Lisa Arlbrandt ja Jennifer Sjölund.
Pipot ja ulkotakit jäävät kahvihuoneeseen, muut vaatteet ja nyssäkät saunan pukuhuoneeseen. Naiset vaihtavat ylleen uimapuvut ja ahtautuvat pienen löylyhuoneen lauteille kahteen kerrokseen.
Kingham ottaa löylyyn mukaan puhelimensa, sillä nyt tarvitaan laulun sanat. Kohta lauteilta alkaa raikua: ”Vi ska bada bastu, bastu…”
Ruotsin euroviisukappaleen bastubröder vaihtuu muotoon bastusystrar.
Suomalaisen KAJ-yhtyeen Melodifestivalen-voitto on tänä keväänä lietsonut saunabuumin Ruotsissa.
Vöyriläinen huumoriyhtye länsinaapurin euroviisuedustajana on herättänyt laulukilpailun mahtimaassa myös tyrmistystä, mutta vedonlyöntikertoimien kohotessa KAJ- ja saunahuuma ovat vain kasvaneet.
Ruotsin saunaseura Svenska Bastuakademien ehti jo palkita KAJ’n Årets bastufrämjare– eli vuoden saunanedistäjä -palkinnolla. Virallisesti palkinto luovutetaan sauna-akatemian julistamana kansallisena saunapäivänä 14. kesäkuuta.
Mitä mieltä saunasiskot ovat? Onko suomalaisten nyt syytä pelätä, että ruotsalaiset kaappaavat meiltä saunankin?
”Te olette niin vakavia saunanne kanssa”, Bergdahl sanoo. ”Ja eikö Suomessa ole tarkat säännöt siitä, että vanhin istuu saunassa ylimmällä lauteella?
”Onko niin, että Suomessa ei saa laulaa saunassa? Ruotsalainen sauna on paljon rennompi”, komppaa Kingham.
Niin, mikä se ruotsalainen sauna oikein on?
Varhainen sauna-, bastu- tai banjatraditio tunnetaan hyvin samanlaisena Suomessa, Venäjällä, Baltiassa ja Skandinaviassa, jopa Irlannissa.
”Ei ole varmaa, levittivätkö viikingit saunakulttuuria, mutta voi olla, että sauna oli parasta, mitä viikingit retkillään veivät”, sanoo historioitsija Charlotta Forss.
Södertörnin yliopistossa työskentelevä Forss on tutkinut saunan, erityisesti ruotsalaisen saunan historiaa 1600-luvulta nykypäivään. Saunatutkimus toi Forssin aikoinaan myös tutkijavaihtoon Turun yliopistoon.
Hän kutsuu Siperiasta Islantiin ulottuvaa aluetta ”sauna beltiksi”. Täällä erilaisia hikikylpyjä otettiin jo keskiajalla. Forssin mukaan suomalaisella ja ruotsalaisella saunalla oli enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja 1700-luvulle asti. Silloin suomalaisen ja ruotsalaisen saunan tiet erkanivat. Syynä oli ruotsalainen – tai länsiruotsalainen – luokkayhteiskunta ja yhteys Manner-Eurooppaan.
Sauna oli saanut valistuksen ajan Euroopassa huonon maineen kulkutautien tähden. Huolet levisivät myös Ruotsin kuningaskuntaan, jossa epähygieeninen sauna leimautui alemman luokan kulttuuriksi.
Lisäksi kaupungeissa oli pulaa polttopuista. Levisi näkemys, ettei puuta kannattanut tuhlata alaluokan tauteja levittäviin saunoihin.
”On sitkeä myytti, että saunatradition kuihtumiseen olisi tuolloin vaikuttanut myös moraalipaheksunta, ja sitä lähdin tutkimuksessani alun perin etsimään”, Forss sanoo.
Moralismin sijaan Forss löysi yllätyksekseen kirkonkirjoista ”paljon merkkejä saunovista papeista”.
Ruotsi-Suomessa Suomi oli emämaata heikommin kaupungistunut, eikä täällä riittänyt yläluokkaa ylemmyydentunnossaan nitistämään saunatraditiota. Niin suomalainen sauna vahvistui ja ruotsalainen painui maan alle.
Maaseudulla ja Pohjois-Ruotsissa perinne säilyi etelän kaupunkeja paremmin, ja bastukulttuuri on edelleen vahvempi pohjoisessa, lähellä Suomen rajaa.
Se, että vuosisatojen takaisten moraalipaniikkien tulkinta on nykypäivästä käsin hankalaa, voi johtua moraalikoodien muuttumisesta. Erimerkiksi käsityksemme alastomuudesta on elänyt, Forss sanoo.
”On vaikea tietää, kuinka alasti ihmiset todella saunoivat vuosisatoja sitten. Jos sen ajan teksteissä ihminen oli alasti, saatettiin tarkoittaa, että oltiin alusvaatteissa.”
Avuksi ovat tulleet tutkimusmatkailijoiden kertomukset. Muualta Euroopasta Suomeen ja Ruotsiin 1600- ja 1700-luvulla matkanneet ovat haltioituneina kuvailleet saunoissa kohtaamiaan alastomia kehoja – ilmeisesti siis ilkosen alastomia.
”Vaikuttaa aika selvältä, että miehet ja naiset saattoivat saunoa yhdessä alasti”, Forss sanoo. ”Matkailijat kokivat tämän seksuaalisesti kiihottavana, mutta ruotsalaiset ja suomalaiset eivät.”
Pariksi vuosisadaksi katkenneen yhdistävän tradition ohella toinen merkittävä ero ruotsalaisen ja suomalaisen saunan välillä liittyy henkiolentoihin. Ruotsissa ei ole saunatonttuja.
”Sen sijaan saunarauha, bastu frid, meillä oli. Ainakin parissa keskiaikaisessa laissa Ruotsissa on määritelty kirkkorauhan kaltainen säädös, jonka mukaan saunassa tehdyistä rikoksista rankaistiin kovemmin”, Forss kertoo.
Ruotsalainen saunakulttuuri elpyi kaupungeissa 1900-luvun alussa Manner-Euroopassa yleistyneiden kylpylöiden myötä. Charlotta Forss näkee ”sauna beltin” jälleen yhtenäisenä.
”Tällaisten traditioiden tutkiminen haastaa ajattelemaan, mitä kaikkea kulttuuri on. Mikä saa ihmiset kokemaan, että he ovat samaa kulttuuria, millaiset asiat erottavat? Määrittävä asia voi olla vaikka kylpytapa.”
Lidingössä uimasiskot ovat hypänneet mereen venelaiturin päähän rakennetuilta tikkailta.
Harmaalle laiturille jää märistä avantotossuista tummien läikkien ketju, kun he juoksevat takaisin saunan lämpöön.
Saunassa etiketti tosiaan vaikuttaa suomalaista saunaa rennommalta. Kuulostaa siltä, että seitsemän naista käy lauteilla ainakin kolmea keskustelua yhtä aikaa.
Nauru raikaa. Nyt ei taideta tilittää vakavammista asioista.
Välillä puhjetaan moniääniseen yhteislauluun Oi kuusipuun melodialla. Osa naisista harrastaa kuorolaulua.
Shsss.
Sähkökiuas sihahtaa maltillisesti, kun Margareta Kingham heittää löylyä. Ämpärillinen on kauhaistu merestä. Mutta eikö suolainen merivesi ole pahasta kiukaalle?
Kingham on vähän ihmeissään.
”Ei se ole niin tarkkaa.”
Eikä siinä kaikki. Kuin suomalaista provosoidakseen Kingham hakee pukuhuoneesta satsin folioon pakattuja korvapuusteja, iskee puustit kiukaalle ja heittää vettä kiville folion viereen.
Saunaan leviää pullan tuoksu.
Löylyn lyöminen ei ole ruotsalaisessa saunassa lainkaan sanottua. Asiasta on väännetty kättä vuosikymmeniä: vahvasti elossa on myös löylyttömän, kuivan torrbastun perinne.
Erityisesti julkisissa saunoissa on yleistä, että sähkökiukaalle ei saa heittää vettä. Joskus vastuksilta puuttuvat kivetkin.
Svenska Bastuakademien perustettiin vuonna 1988, osin juuri torrbastun kitkemiseksi.
”Koimme, että Ruotsissa ei oikein osattu saunoa. Lauteista pisti nauloja peppuun”, kuvaa sauna-akatemian puuhamies Svante Spolander. Kai hän jonkinlainen seuran toiminnanjohtaja on, mutta vierastaa sanaa.
”Saunassa otetaan tittelit pois.”
Spolander on kotoisin Tornionjokilaaksosta, Pohjois-Ruotsin vahvalta sauna- alueelta. Siellä löylyn päälle on aina ymmärretty. Spolander itse sanoo saunoneensa puolivuotiaasta asti.
”Mitä etelämmäksi Ruotsissa menit, sitä huonommin käsitettiin, että kiukaassa pitää olla kiviä ja löyly auttaa levittämään lämpöä.”
Spolander iloitsee, että muutaman vuosikymmenen valistustyö on tuottanut tulosta. Hänen mukaansa eri puolilla Ruotsia osataan nyt heittää löylyä. Sähkökiukaita on myös vaihdettu puulämmitteisiin.
Sitä mieltä Spolanderkin on, että saunaan suhtaudutaan Ruotsissa Suomea rennommin. Hänen mukaansa Suomessa on ”viisi miljoonaa saunaeksperttiä”.
”Me annamme ihmisille vapautta.”
Suomalaisia saunaeksperttejä kummastutti, kun Abban Björn Ulvaeus julkaisi KAJ’n Melodifestivalen-voiton jälkeen onnitteluvideon omasta saunastaan: kiukaalla kuumeni kunnon kivikasan sijaan kaksi kivenmurikkaa!
Ruotsissa on väännetty saunaetiketistä myös pukeutumisen osalta. ”Suuri saunataistelu”, kirjoitti Suomessakin rakastettu kirjailija Alex Schulman Dagens Nyheterin kolumnissaan vuonna 2023.
Tuolloin kuohutti tapaus, jossa uimapuvussa saunonutta naista oli kehotettu riisuutumaan sekasaunassa. Schulman halusi osallistua keskusteluun, sillä hän pitää itseään – ei enempää eikä vähempää kuin – Ruotsin johtavana sauna-asiantuntijana.
”Sanon tämän suurella nöyryydellä”, Schulman kirjoitti. ”Tässä asiassa satun olemaan ykkönen. Saunon 320 päivänä vuodessa.”
Schulmanilla oli selvä kanta pukeutumiskohuun: kukin saa saunoa haluamassaan asussa, tai ilman. ”Jos joku neuvoo sinua riisumaan tai pukeutumaan toisin, käske häntä suksimaan helvettiin.”
Myös muut Schulmanin listaamat saunasäännöt kuulostavat suomalaisittain tutuilta, jos kohta pieniä kulttuurieroja voi havaita. Kirjailijan mukaan oluen juonti ja juttelu tulisi saunassa pitää minimissään, eikä saunomiseen koskaan tulisi suhtautua kilpailuna.
”Älä ole cowboy, osoita kunnioitusta muita kohtaan.”
Sätran lähiössä Tukholman toisella puolella lämpiää miesten sunnuntaisauna pari tuntia myöhemmin kuin saunasiskojen sauna Lidingössä. Yleiseltä uimarannalta lähtevän pitkän laiturin päähän on kaupungin tuella rakennettu Sätrabastun, yleinen sauna, jota lämmitetään vuoroin miehille ja naisille vapaaehtoisvoimin.
Tänään lämmitysvuorossa ovat Erik Florin Persson ja Bangladeshistä kuusi vuotta sitten Ruotsiin muuttanut Mahmud Hassan.
Ylpeänä Hassan esittelee kännykästään kuvia, joissa hän seisoo talvella laituria ympäröivällä jäällä. Kotona Bangladeshissä kuvat ovat herättäneet suurta ihmetystä.
Laiturin päässä keikkuu mehevää löylyä hönkivä kookas puukiuas. Florin Persson ja Hassan mättävät puuta pesään vuorotellen.
Saunaan mahtuu kymmenen miestä kerrallaan, ja jo puoli tuntia ennen vuoron alkamista laiturilla on jonoa. Ensimmäisten kymmenen jälkeen paikalle saapuvat lisäävät nimensä listaan ja palaavat tunnin kuluttua.
”Hienointa täällä on saunan inklusiivisuus. Tämä on avoin kaikille, toisin kuin Södermalmin hipsterisaunat, joihin pääsevät vain jäsenet”, Florin Persson sanoo.
Ehkä lähiön monikulttuurisuudesta johtuen Sätrabastun löylyihin on tullut kansainvälinen miesjoukko. Bangladeshilaisen Hassanin ja ruotsalaisten Florin Perssonin ja Micke Roosin kanssa lauteille kipuavat muun muassa Roman Timkayev Kazakstanista ja Vlad Zguba Ukrainasta. Nimettömäksi jäävä ranskalaismies kertoo kerran laskeneensa saunassa yhdeksän eri kansallisuutta.
Miehillä on jaloissaan uimahousut, ja lauteilla on jopa kaksi huovutettua saunahattua. Juttelu on huomattavasti hillitympää kuin naisten saunassa.
”Saunassa tutustuu kyllä syvällisesti”, Hassan vakuuttaa.
Mutta ehkä suomalaiseen, vähäsanaiseen tapaan.
”Olemme harkinneet hiljaisiakin vuoroja, sillä joitain saunojia kaikki keskustelu häiritsee”, Florin Persson kertoo.
Ukrainalainen Zguba ei ole yksi heistä. Hän innostuu valittamaan monisanaisesti, miten ruotsalaisesta saunasta puuttuu vihtominen. Hän esittää miimein, miten Ukrainassa yksi miehistä asettuu lauteelle makaamaan ja muut hakkaavat hänet oksilla päästä varpaisiin.
Mitä ruotsalaista saunakulttuuria tämä muka on, huomaan ajattelevani. Mutta ehkä tässä juuri ollaankin ruotsalaisuuden ytimessä.
”Ei oikein ole olemassa ruotsalaista identiteettiä”, sanoo pr-konsultti Hermes Holm.
Holm on kokenut brändiasiantuntija ja markkinointisuunnittelija, joka työskentelee neuvonantajana 500 Stockholm -viestintätoimistossa.
”Ruotsi ei ole ollut sodissa vuosisatoihin, ja käsitys siitä, mikä meitä yhdistää, on rapistunut. Itsenäisyyspäivänä emme tiedä, mitä pitäisi tehdä, joten menemme katsomaan breakdancea.”
Ja jos ei ole yhdistäviä, ei ole myöskään puolustettavia asioita. ”Et voi olla väärällä tavalla ruotsalainen”, Holm kuvaa.
”Siksi ei ole olemassa myöskään oikeaa tai väärää ruotsalaista saunakulttuuria. Meille turkkilainen höyrysauna on yhtä lailla sauna kuin suomalainen.”
Tästä identiteettityhjiöstä juontuu Holmin mukaan myös ruotsalainen markkinointiosaaminen. Koska omaa vahvaa identiteettiä ei ole ollut, ruotsalaiset ovat olleet avoimia vaikutteille kaikkialta maailmasta.
”Kokeillaan tätä, kokeillaan tuota”, Holm sanoo.
Omaan kulttuuriin ollaan valmiita integroimaan milloin mitäkin trendejä. Monesti näistä vaikutteista on ruotsalaisissa käsissä syntynyt jotain uutta, tai ainakin taitavasti brändättyä.
”Emme kiinnity mihinkään kovin vakavasti. Voi olla, että huomenna hypätään jo seuraavan trendin matkaan.”
Suomalaisen saunan näkökulmasta Holmin kuvaus kuulostaa vaaralliselta. Kun Euroviisut nyt esittelevät maailmalle ruotsalaisen bastun, lienee odotettavissa, että ruotsalaiset osaavat ottaa saunan brändistä kaiken irti.
”Älkää olko huolissanne”, Holm rauhoittelee.
Hän uskoo, että ympäri Eurooppaa kyllä kiinnostaa, mikä tämä bastu on, mutta vastaus johtaa Suomeen.
”Sauna on varmaankin ainoa sana, joka suomen kielestä on kopioitu kaikkialle maailmaan. Suomella säilyy oikeus määritellä, mitä sauna tarkoittaa.”
Suomi on pr-konsultin sanoin saunan ”kategoriajohtaja”.
Suomalaista vielä rauhoittaakseen Holm kertoo omasta pihasaunastaan, jonka hän tilasi paikalliselta veneenveistäjältä. Jotta saatiin laatua, sauna suunniteltiin suomalaisten perinnepiirrosten mukaan.
Yksi varoitus Holmilla on, mutta toisesta näkökulmasta. Hän korostaa, että saunan täytyy antaa kehittyä.
”Traditioiden vaalimisen riskinä on, että vaaliminen kääntyy konservatismiksi, ja silloin traditio lakkaa elämästä. Joku toinen voi silloin napata traditiosi ja kehittää siitä uuden, kiinnostavan version. Silloin saatat menettää sen omistajuuden.”
Tukholman kaupungin uimahalli Östermalmin pohjoisrajalla on keskiviikkoiltana tupaten täynnä. Miesten puolella sauna on erotettu suihkuhuoneesta isoilla ikkunoilla.
Löylyhuoneen oven viereen on listattu saunan säännöt. Kynsien leikkaaminen ja eväiden syöminen saunassa on kielletty, ja ennen kaikkea: Häll inte vatten på bastuaggregatet. Älä heitä vettä kiukaalle.
Ylälauteella karvarintainen mies on levittänyt alleen suuren harmaan froteepyyhkeen. Alalauteella mies levittää itselleen ja pojalleen yhteisen vaaleanpunaisen pyyhkeen.
Keskimmäisellä lauteella istuu mies mintunvihreä pyyhe lanteillaan, pikkutyttö hänen kanssaan saunoo kylpytakki päällä.
Naps, naps.
Nurkassa naksuu kuivana hohkaava ruotsalainen Tylö-kiuas.
Kops, ja kohta taas: kops.
Ylälauteelle kiipeävät lyövät säännönmukaisesti päänsä lautaverhoiltuun kattoon. Kuten suomalaisella miesten vuorolla, täälläkin viriää hetken hiljaisuuden jälkeen keskustelu löylyhuoneen rakenteista. Yhdessä mittaillaan, mahtuisiko alalauteen eteen rakentamaan vielä yhden lisälauteen.
Hetken kuluttua pyyhkeet alkavat kostua. Hiki virtaa, vaikka kukaan ei heitä löylyä.
Euroviisujen semifinaalit käydään 13. ja 15. toukokuuta, finaali 17. toukokuuta Sveitsin Baselissa.
Oikaisu 2.5.2025 kello 11.07: Tylö-kiuas on ruotsalainen eikä saksalainen, toisin kuin jutussa luki.