Käännekohdassa
Valtio jatkaa velkaantumista säästötoimista huolimatta. Silti hallituksen puheet lisäleikkauksista ovat hellittäneet, ainakin toistaiseksi.
8
MIN
Näillä näkymin hallituksen ei tarvitse tehdä uusia säästöpäätöksiä huhtikuun kehysriihessä, sanoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.
Hallitus on nojannut tiiviisti Niemelän osaamiseen pyrkiessään tasapainottamaan budjettia. Hänen johtamansa budjettiosasto vastaa muun muassa valtion talousarvion valmistelusta.
Niemelä vakuuttaa, että säästötoimet purevat. Valtion alijäämän on tarkoitus lähteä ensi vuonna pienentymään.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tähänastinen sopeutus olisi riittävää.
”Sopeutustoimia joudutaan jatkamaan myös tulevilla vaalikausilla”, Niemelä sanoo.
Mutta miksi valtion velkaantuminen on suurista säästötoimista huolimatta edelleen kasvanut? Kuluvan vuoden valtion talousarvion alijäämä on jo 12,5 miljardia euroa.
Viime eduskuntavaalien alla keskusteltiin paljon yhdeksästä miljardista eurosta.
Marinin hallituksen viimeinen budjettiesitys oli ollut alijäämäinen yhdeksän miljardin euron verran. Eli sen verran uutta velkaa tarvittiin kaikkien menojen kattamiseen.
Vaalikeskustelua rytmitti myös virkamiespuheenvuoro, jonka valtiovarainministeriö julkaisi joulukuussa 2022. Ministeriö esitti, että julkista taloutta tulisi kohentaa vähintään yhdeksän miljardin euron edestä. Sopeutukseen varattaisiin kaksi vaalikautta: ensin kuusi miljardia ja sitten kolme miljardia euroa.
”Ajattelimme virkamiehinä siinä vaiheessa, että yhdeksän miljardin euron kokonaisuus on aika iso siivu tehtäväksi yhden vaalikauden aikana. Siksi esitimme kahden vaalikauden askellusta”, Niemelä kertoo.
Petteri Orpon (kok) johdolla syntynyt hallitus noudatti ohjetta. Kevätkesällä 2023 hallitusnelikko sopi kuuden miljardin euron sopeutuksesta tälle vaalikaudelle.
Suunnitelma alkoi kuitenkin pian pettää. Vastaperustetut hyvinvointialueet tarvitsivat odotettua enemmän rahoitusta. Samalla talous kehittyi ennakoitua heikommin, mikä laski valtion saamia verotuloja.
Hallitus joutui kasaamaan vielä uuden, kolmen miljardin euron sopeutuslistan. Se julkistettiin viime keväänä pidetyn kehysriihen jälkeen. Ministeriön alun perin välttämä sopeutusmäärä tulikin yhdelle vaalikaudelle.
”Ja vaikeahan se harjoitus kaikkinensa olikin. Itsekin istuin harva se päivä kahden kuukauden ajan miettimässä niitä lisätoimia”, Niemelä sanoo.
Budjetti kävi lähellä tasapainoa 2010-luvun lopulla
Sopeutukseen on käytetty eri keinoja.
Orpon hallituksen sopima yhdeksän miljardin sopeutus koostuu osin menojen vähentämisestä eli leikkauksista. Oma roolinsa on kuitenkin myös tulojen lisäämisellä eli veronkorotuksilla sekä hitaammin vaikuttavilla rakenteellisilla uudistuksilla.
Leikkauksia on tehty esimerkiksi supistamalla sosiaaliturvaa, hallintoa ja kehitysyhteistyötä. Aikuiskoulutustuki on lopetettu ja hyvinvointialueita kehotettu tehostamaan toimintaansa.
Yhteensä leikkauksia on noin 5,5 miljardia euroa. Hallitus on pyrkinyt toteuttamaan niitä vauhdilla.
”Vuosi 2025 on yksi keskeisimpiä säästöjen toimeenpanovuosia”, Niemelä sanoo.
Hallituskauden lopulle jää muun muassa tiettyjä indeksijäädytyksiä, jotka estävät sosiaaliturvan kulujen ja kuntien valtio-osuuksien vuosittaista kasvua. Myös hyvinvointialueiden säästöjä odotetaan pääosin vasta tulevina vuosina.
Hallitusneuvotteluissa puolueet linjasivat, että taloutta ei tasapainoteta verotusta kiristämällä. Joitain veroja kyllä kiristettiin, mutta samalla toisia kevennettiin.
Lopulta veronkorotukset otettiin käyttöön viime keväänä. Lisäsopeutuksesta puolet eli noin 1,5 miljardia euroa päätettiin kasata veronkorotuksin. Niihin lukeutui muun muassa arvonlisäveron nosto Euroopan toiseksi korkeimmalle tasolle.
Niemelän mukaan veronkiristyksiin turvautuminen oli keskeistä, jotta uuden säästöpaketin kasaamisesta ei tullut vielä vaikeampaa.
”Jos se olisi pitänyt leikkaamalla tehdä, niin kyllä meilläkin olisivat loppuneet eväät kesken.”
Lopun sopeutuksen hallitus on laskenut rakenteellisten uudistusten varaan.
Niitä ovat muun muassa työttömyysturvan ehtojen heikentäminen, paikallisen sopimisen edistäminen ja muut uudistukset työmarkkinoilla. Valtiovarainministeriö on laskenut niiden tuovan 100 000 uutta työpaikkaa, mikä vahvistaisi julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
Myös näitä uudistuksia hallitus on vienyt vauhdilla täytäntöön. Silti ne eivät suoraan muutu uusiksi työpaikoiksi. Työllisyys on hallituksen taipaleen aikana pikemminkin heikentynyt.
Myös veronkorotuksista odotettu lisätuotto on laskennallinen. Lyhyellä tähtäimellä leikkaukset ja veronkorotukset ovat heikentäneet kasvua entisestään, kun kuluttajien varovaisuus on kasvanut.
Niemelä ei usko, että kaikki laskennalliset työpaikat välttämättä toteutuvat edes vaalikauden loppuun mennessä.
”Tässähän voi käydä ja todennäköisesti käykin sillä tavalla, että tuleva hallitus tulee nauttimaan tämän hallituksen tekemisten hyödyistä.”
Viime vuoden päätteeksi valtiolla oli velkaa noin 170 miljardia euroa. Se oli lähes tasan 30 000 euroa asukasta kohden.
Hallitus on korostanut, että ilman sen tekemiä sopeutustoimia valtio velkaantuisi vieläkin enemmän. Toimet pienentävät hallituksen arvion mukaan tänä vuonna velanottoa neljän miljardin euron edestä. Summa kattaa siis vasta noin puolet hallituksen linjaamasta sopeutuspaketista.
Valtiovarainministeriön arvio on, että tulevina vuosina valtion velkaantuminen vähenee. Ministeriön ennusteen mukaan 12,5 miljardin euron alijäämä taittuisi ensi vuonna kymmenen miljardin euron tuntumaan, jos uusilta yllätyksiltä säästytään.
”Sieltä tullaan todennäköisesti piirun verran parempaan suuntaan, mutta ei oteta mitään jättiharppausta tasapainoon”, Niemelä sanoo.
Saman ennusteen mukaan vaalivuonna 2027 luku olisi 7–8 miljardin euron tuntumassa. Ei siis kovin kaukana summasta, josta keskusteltiin vielä viime vaalien aikaan.
Sote, sota ja korkojen nousu ovat lisänneet velkaantumista sopeutuksesta huolimatta
Alijäämän paisumista selittää myös se, että hallitus on päättänyt uusista menoista. Kukin hallitus lisää rahoitusta itselleen mieluisiin kohteisiin, mutta osa menolisäyksistä tapahtuu olosuhteiden pakosta.
Hallituksen toistuva murheenkryyni ovat olleet terveydenhuollon menot. Vanheneva väestö, sotealan palkankorotukset ja vasta-aloittaneiden hyvinvointialueiden muu rahantarve ovat pakottaneet lisäämään soten rahoitusta miljardikaupalla.
Rahoja syövät myös valtionlainojen nousseet korot. Korkojen nousu on pysähtynyt, mutta koska velkamäärä jatkaa kasvamistaan, myös korkomenot kasvavat.
Suomi on lisännyt panostuksia myös puolustukseen. F-35-hävittäjät ja yleinen lisävarustautuminen loivat menoja jo viime hallituksen aikana. Eräät Nato-jäsenyyden tuomat kuluerät ovat kuitenkin olleet odotettua suurempia, Niemelä sanoo.
Lisäksi budjetissa painaa Ukrainalle toimitettu puolustusapu. Sen laskennallinen arvo on yhteensä 2,3 miljardia euroa.
Korvaavat hankinnat ovat venyneet, koska puolustustarvikkeiden markkinat ovat ruuhkautuneet. Menot toteutuvat vasta pitkien toimitusaikojen jälkeen.
Kehysriihi on hallituksen jokavuotinen neuvottelu, jossa suunnitellaan valtion rahankäyttöä tuleville vuosille.
Viime vuoden kehysriihtä hallitus markkinoi ennakkoon säästöriihenä. Julkinen keskustelu uuden säästötavoitteen tarpeesta ja koosta alkoi hyvissä ajoin. Säästöjä nimitettiin etsimään erillinen työryhmä.
Nyt vastaavasta keskustelusta ei ole ollut merkkiäkään. Hallitus on julistanut kevään neuvottelut ”kasvuriiheksi”.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtaman työryhmä kokoaa hallitukselle keinoja talouskasvun edistämiseksi. Idealistan on tarkoitus valmistua helmikuun loppuun mennessä, jotta hallitus voi arvioida sitä ennen huhtikuun riihtä.
Leikkauksille voi kuitenkin olla tarvetta, jos kasvutoimet tarvitsevat mittavaa rahoitusta. Lisäkulujen estämiseksi ne pitäisi rahoittaa säästämällä jostain muualta.
”Minun roolissani tuo on sellainen asia, mistä pitää tietysti muistutella”, Niemelä sanoo.
Säästöodotuksia ovat pienentäneet myös Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) toppuuttelevat puheet. Vaikka aiemmin hallitus on vakuutellut päätöksentekokykyään, alkuvuoden mediahaastatteluissa Orpo ja Purra ovat sanoneet, ettei ainakaan merkittäviä uusia säästöjä olisi tulossa.
Oppositiopuolue vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on julistanut puheet bluffiksi. Virta on epäillyt hallituksen pimittävän leikkauksia ennen huhtikuun alue- ja kuntavaaleja. Kehysriihi järjestetään pian vaalien jälkeen.
Talouskasvulla on oma osansa hallituksen taloustavoitteiden pitävyydessä.
Velan määrän ohella poliitikot ja virkamiehet seuraavat velkasuhdetta. Se kuvaa, kuinka paljon lainaa on suhteessa talouden kokoon eli bruttokansantuotteeseen (bkt). Koska kyseessä on suhdeluku, budjetin ei tarvitse olla tasapainossa, jotta velkasuhde kääntyy laskuun.
”Bkt:n kasvu pystyy painamaan velkasuhdetta alaspäin, jos budjetti on vain riittävän lähellä tasapainoa”, Niemelä sanoo.
Vuotuisen alijäämän suhde bkt:hen on myös osa EU-maiden taloussääntöjä, joiden rikkomista hallitus pyrkii välttämään. Korkeintaan kolmen prosentin alijäämän tavoittelu oli keskeinen syy, jolla hallitus aiemmin perusteli viime vuoden lisätoimia.
Juuri talouskasvu oli Niemelän mukaan Suomen talouden keskeinen ajuri vielä Nokian kultavuosina. Kasvava talous kuittasi edeltävän laman aikana kertyneitä lainoja.
Sopeutustoimista huolimatta velkaa kertyy siis yhä miljardeittain lisää joka vuosi. Toisaalta tämä on valtiovarainministeriön kahden vaalikauden sopeutusajatuksen kanssa linjassa. Hallituksen tavoitteena ei ole ollut lopettaa velkaantumista vaan vähentää sen kasvua.
”Ilman jotain todella suurta yllätystä alijäämä on niin suuri, etten usko sen katoamiseen tällä vuosikymmenellä.”