Keitä me olemme?

Suomen Kuvalehti on seurannut maailmaa jo yli 105 vuoden ajan. Ajankohtainen aikakauslehti vie lukijansa pintakuohua syvemmälle. SK kertoo yhteiskunnallisten tapahtumien taustat ja asettaa asiat mittasuhteisiin.

SK tarjoaa lukijoilleen elämyksiä, oivaltamisen iloa ja haastaa heitä ajattelemaan. Kaikkea tekemistä ohjaa yksi ohjenuora: pyrkimys parhaaseen mahdolliseen laatuun. Suomen Kuvalehti ilmestyy paperilla kerran viikossa ja diginä joka päivä.

Maailma muuttuu, Suomen Kuvalehti pysyy

  • 5.11.1916 Otavan johtokunta päättää perustaa kuvallisen viikkolehden
    • Puolitoista viikkoa myöhemmin nimeksi päätetään Suomen Kuvalehti. Ensimmäiseksi päätoimittajaksi valitaan Matti Kivekäs.
  • 6.1.1917 SK:n ensimmäinen virallinen numero julkaistaan
    • Näytenumero on julkaistu jo joulukuussa. SK lupasi seurata ”aikaa ja sen virtauksia niin henkisen kuin aineellisenkin elämän aloilla monipuolisesti ja yleistajuisesti”.
  • 4.4.1918 Päätoimittaja Matti Kivekäs kuolee sisällissodassa
    • Kivekäs sai surmansa toimiessaan sanitäärinä Punaisen ristin sidonta-asemalla Tampereella.
  • 1920-1929: Viihteen ja kulttuurin vuosikymmen
    • Asialehti veti poikkeuksellisen viihteellistä linjaa. Myös mm. tekniikan kehitystä seurattiin tiukasti.
  • 1920-luvun loppu: leivikki nousee yli 130 000 kappaleeseen
    • Isoa lehteä tehtiin pienellä porukalla. Toimitukseen kuului vain päätoimittaja, toimitussihteeri ja 2-3 ”graafista taiteilijaa”.
  • 1930-luku: Suomen Kuvalehti vakavoituu
    • Asiapitoisuus kokee uuden nousun, kun tunnelmat kotimaassa ja maailmalla synkkenevät.
  • 1939-1940: SK:n talvisota
    • Lehti toimii taisteluhengen tulkkina: oikeus ja ihanteet vääryyttä vastaan
  • 1942 tammikuu: Pekka Peitsi alias Urho Kekkonen aloittaa
    • Urho Kekkonen kirjoitti sotavuosina SK:ssa nimimerkillä Pekka Peitsi. Alkuun Peitsi povasi teksteissään Saksan voittoa. Kun sodan kulku kääntyi, kääntyi myös Peitsen linja.
  • 1944-1951: SK sopeutuu uusiin oloihin
    • Sotien jälkeinen SK oli vakavoitunut asialehti, jossa kevyempää osastoa edustivat urheilu- ja kauneuskilpailut.
  • 1950-60-luvut: ”Kuivalehti” syntyy
    • Perinteisyyttä ja asialinjaa vaalinut SK oli kriitikoiden mielestä liiankin konservatiivinen, jopa tylsä.
  • 1966: Urho Kekkonen palaa SK:n sivuille Liimataisena
    • Nimimerkki Liimatainen kirjoitti SK:n sivuille yli 300 tekstiä. Istuva presidentti mätki nimimerkin takaa vastustajiaan ja analysoi politiikkaa pisteliäästi.
  • 1968: Tellervo Koivisto ja ”Rouva Koiviston päiväkirja”
    • Vapaamuotoinen ja yksityinen tyyli oli jotain aivan uutta Suomessa. Muutaman ensimmäisen tekstin kirjoitti toimitus, sen jälkeen Tellervo Koivisto itse.
  • 1971: Taisto Sinisalo kertoo SK:ssa: näin Suomessa tehdään vallankumous
    • Yhteiskunnan radikaalit tuulet tavoittivat myös SK:n. Taistolaiskommunistien johtajan haastattelu kuitenkin myös suututti lukijoita.
  • 1980-luku: aiempaa kriittisemmän journalismin aika
    • Suomalaisessa politiikan journalismissa nähdään käänne kriittisempään suuntaan. Myös SK kritisoi poliitikkoja, kaivelee korruptiota ja saarnaa höllentyneestä moraalista.
  • 1993: synkkä lama osuu myös Suomen Kuvalehteen
    • Minunko aikanani SK lakkautetaan, pohtii julkaisujohtajana toiminut Jukka Tarkka.
  • 2004: Suomen Kuvalehti löytää internetin
    • SK:n ensimmäiset verkkosivut oli avattu jo 1990-luvun lopulla. Internetiä käytettiin ensi kertaa lajempaan uutisseurantaan, kun Tsunami iski Aasiaan joulupyhinä 2004.
  • 2014: Koko SK diginä
    • SK:n kaikki jutut aletaan julkaista myös verkossa maksullisena palveluna. Printtilehden juttujen lisäksi saatavilla on alusta asti möys vain verkkoon tehtyä sisältöä.
  • 2016: Suomen Kuvalehti täyttää sata vuotta