Vieras kieli ei ole este television katsomiselle

Profiilikuva
kielet
Teksti
Lari Kotilainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mitä sinä teet keskellä yötä? Esimerkiksi puolilta öin? Useimmat kai joko tuhisevat tyytyväisinä unissaan tai toivovat pian niin tekevänsä. Maailmanmenosta kiinnostunut saamenkielinen sen sijaan odottaa television äärellä, että Monk loppuisi ja uutiset vihdoin alkaisivat.

Saamenkieliset Oddasat-tv-uutiset nimittäin näytetään vanhan Lapin läänin ulkopuolella vasta päivän vihoviimeisenä ohjelmana. Ne alkavat mihin aikaan sattuu siinä tv-sarjojen, uusintojen ja yöllisen uutisruudun välissä.

Tämä yövalvominen ei tietenkään koske suuria massoja, sillä Suomessa saamenkieliset ovat pieni, vajaan kymmenen tuhannen hengen vähemmistö. Heidät myös usein samaistetaan nimenomaan pohjoiseen, jossa lähetysaika on parempi.

Saamelaisten pohjoisuus on kuitenkin osin näköharha: suuri osa heistä asuu muualla kuin Lapissa. On selvää, ettei omaa kieltä ole kovin helppo kuulla ja pitää yllä, jos muut samankieliset asuvat hajallaan ympäri Suomea. Tämä korostaa television roolia.

Lisäksi saamen kieli on vähemmistöjen joukossa erityisasemassa. Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Sen kulttuurin ja kielen vaalimisen takaavat sekä perustuslaki että monet kansainväliset sopimukset. Yhtä saamen kielistä eli inarinsaamea ei edes puhuta muualla kuin Suomessa.

Siksipä uutisten lähetysaikaan on toivottu parannusta jo pitkään. Asian puolesta kerätään juuri nytkin verkkoadressia, ja vuodenvaihteessa myös eduskunnan oikeusasiamies huomautti “epäinhimillisistä” lähetysajoista.

Miksi Yle sitten sinnikkäästi pitää päänsä? Tarjoaahan se muuten – tehtävänsä mukaisesti – ohjelmia monille vähemmistöille. Löytyy radio-ohjelmaa, verkkolähetystä ja uutisia sekä perinteisillä että uudemmilla vähemmistökielillä.

Selitys löytyy oikeusasiamiehen julkisista papereista. Ylen mukaan kiinteä, kunnollinen lähetysaika saamenkielisille uutisille on mahdottomuus, sillä se suututtaisi suuren yleisön. Me suomea puhuvat suomalaiset kokisimme palvelumme “merkittävästi heikentyvän”, jos keskeiseen ilta-aikaan sijoitettaisiin saamenkielistä ohjelmaa.

Ajatus on kovin suoraviivainen: saamenkielinen ohjelma ei ole suomenkielisille, vaan suoraan pois heidän palveluistaan. Sallikaa, että vastustan.

Ensinnäkään vieras kieli ei tietääkseni ole este television katsomiselle. Tekstitettyinä me amerikkalaiset sarjammekin ahmimme.

Sama pätee myös moniin dokumentteihin, joita saamenkieliset uutiset tällaiselle tavalliselle etelän miehelle oikeastaan edustavat. Saamenkielisten uutisten aiheet kun ovat virkistävän erilaisia. Ne nostavat esiin toisia asioita toisista näkökulmista. Samalla avartuvat nunnukaloilaa-stereotypiat.

Toiseksi yhden pienen kielen puhujien tukemista voi tuskin pitää suomenkielisten oikeuksien polkemisena. Oma kielemme on Suomessa enemmistökieli, mutta Euroopan mittakaavassa yksi pienemmistä.

Me tietenkin toivomme, että lait ja yhteiskunta tukevat ja suojaavat omaa kieltämme maailmankielten paineessa. Loogisesti ajatellen meidän on siksi suojeltava myös itse omia vähemmistökieliämme. Ei suomi mikään erityistapaus ole.

Itse asiassa en edes jaksa Ylen tapaan uskoa, että me suomenkieliset olisimme allergisia omille vähemmistökielillemme tai niiden kuulemiselle töllöstä. Ja vaikka olisimmekin, niin ei kai reaktion tarvitse olla välitön myöntyminen. Parempi olisi herättää allergikot todellisuuteen. Suomi ei ole yksikielinen maa. Ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaan.