Luomu: terveellisempää, turvallisempaa, ympäristöystävällisempää

Profiilikuva
luomu
Teksti
Osmo Rauhala

Toisin kuin Suomen Kuvalehti Luomun hinta -jutussa (SK 46/2011) väittää, on viljelytavalla vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Terveysvaikutuksien osalta juttu käyttää kahta lähdettä.

Ensimmäinen on Kansanterveyslaitoksen vuonna 2003 tekemä tutkimus, jossa käytiin läpi olemassaolevia tutkimuksia ja todettiin, ettei tieteellistä näyttöä luomun terveellisyydestä eikä myöskään sen haitallisuudesta löytynyt. Tutkimus on pahasti vanhetunut, sen ilmestymisen jälkeen on saatu kymmenittäin tutkimustuloksia luomutuotteiden paremmasta ravintosisällöstä ja tehoviljelyssä käytettyjen kemikaalien terveyshaitoista.

Toinen taas on Yhdysvalloissa vuonna 2010 julkaistu tutkimusyhteenveto, jossa käytiin läpi lähes sata tuhatta luomun terveellisyyttä käsittelevää artikkelia, joista 12 todettiin tieteellisesti päteviksi. Se jätti kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle esimerkiksi torjunta-aine- ja nitriittijäämät, ja oli siten varsin puutteellinen.

Yhdysvaltain presidentin aloitteesta perustetun syöpätutkimusryhmän osaraportti Reducing Environmental Cancer Risk, kehottaa vuonna 2010 ihmisiä välttämään esimerkiksi ravinnosta saatavia torjunta-aine- sekä nitriittijäämiä, koska niillä on havaittu yhteys useisin syöpätyyppeihin. Yhdeksän laitoksen, kuten Yalen, Johns Hopkinsin sekä Yhdysvaltain ympäristöministeriön vuonna 2009 tekemä tutkimus osoitti yleisesti käytössä olevan rikkamyrkyn lisäävän virtsarakon syöpäriskiä 137 prosenttia ja paksusuolen syöpäriskiä 78 prosenttia.

Harvardin ja Montrealin yliopistojen yhteistutkimus 2010 osoitti torjunta-ainejäämillä olevan yhteyden lasten Adhd:n puhkeamiseen. Ja niin edelleen. Luomutuoteissa torjunta-aineiden käyttö on kielletty.
Århusin yliopisto Tanskassa totesi vertailutukimuksesa 2010 luomumaidon olevan koostumukseltaan tavanomaista parempi. Californian ja Minnesotan yliopistot vertailivat kymmenen vuoden ajan teho- ja luomutomatteja, todeten luomuna kasvatettujen sisältävän jopa 97% enemmän terveyttä edistäviä flavonoideja (2007). Viidenkymmenen tutkijan suorittama vertailutukimus Ranskassa 2009 osoitti luomuelintarvikkeiden olevan yleisesti terveelliseempiä ja ravinteekkaimipa.

Useiden tutkimusten mukaan luomuviljey kuormittaa selvästi vähemmän ympäristöä – päinvastoin kuin SK:n jutussa annetaan ymmärtää. Suomessa MTT on vertaillut leipäviljan ja maidon tuotannon energiankulutusta todeten sen olevan luomussa puolet pienempi kuin tavanomaisessa kiloa kohden laskettuna. Ravinnehuuhtoutumien osalta luomuhehtaari päästi typpeä noin puolet vähemmän, eli 5,3-8,6 kiloa typpeä hehtaaria kohden, kun tavanomainen määrä on 13,2-15,9 kiloa.

Luomun satomäärä oli vain 12-23 prosenttia pienempi, joten myös kiloa kohden laskettuna valuma oli pienempi. Vastaavia tuloksisa saatiin Ruotsin valtion yliopiston vertailussa 3 300 tehotilan ja 300 luomutilan välillä 2009.

Ruotsin valtion koetilalla Öjebyssä on 12 vuoden ajan vertailtu viljan, maidon, perunan ja nurmen satoja luomuvijleyn ja tavanomaisen välillä. Tuotantomäärät ovat olleet käytännössä samat, ero on ollut noin prosentti.

Maailman pisimpään kestäneessä Cornellin yliopiston alaisessa 30 vuotisessa vertailututkimuksessa Pensylvaniassa 2011 todettiin luomuvijleyn olevan päästöiltään, turvallisuudeltaan ja satomääriltään parempi vaihtoehto.

Jutussa todettiin luomuviljelyn Suomessa pienentäneen satoja keskimäärin 30, jopa 50 prosenttia. MTT:n tutkija Jyrki Niemi väittää jutussa YK:n tekemän kenttätukimuksen luomun satomääristä 57 maassa olleen ”ideologista haihattelua”.

Kyseinen koe osoitti satojen nousevan 79 prosentilla kehitysmaissa, kun siirrytään luomuviljelyyn. Samaan tulokseen pääsi Michiganin yliopisto 2007. Jutussa kerrottaan vastakkain olleen ilman lannoitusta tapahtunut viljely ja hyvin kehittynyt luomuviljely.

Helsingin Sanomien uutinen 15. maaliskuuta 2011 kertoo muuta. Siinä viitataan YK:n edustajan Olivier De Schutterin lausuntoon tutkimuksesta ja todetaan: ”Kun synteettisten väkilannoiteiden ja torjunta-aineiden käyttöä vähennettiin, maanviljeilöiden kulut laskivat, ympäristön saastuminen väheni ja maa sai toipua.”

SK:n jutussa on käytetty vanhoja ja puuttellisia tietoja yksipuolisesti. Mutkat on vedetty suoriksi mutu-tuntumalla.

Jutun mukaan maatalouden tuotantotukia maksettaisiin jopa 300 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, jos maabrandiryhmän asettaman tavoitteen mukaan puolet Suomen pelto-alasta olisi luomua. Näin ei välttämättä ole, tukea voidaan hoitaa nykyisen tason sisällä, kohdistamalla omassa harkinassamme olevia tukimuotoja ensisijaisesti luonnonmukaiseen viljelyyn.

Luomutuotteiden hinnat Suomessa taas vaihtelevat johtuen esimerkiksi pienistä tuotantomääristä sekä jalostajien ja kaupan katteista. Kun volyymit nousevat, kuten viljatuotteissa on tapahtunut, pystyy esimerkiksi Oululainen myymään luomuruisleipää samaan hintaan kuin tavanomaista.

Tutkimuksia aiheesta

1) Luomutuotteiden parempi ja terveellisempi koostumus vertailututkimuksia:

-Parempilaatuista maitoa luomutuotannosta. ”Bedre melkekvalitet fra okologiske koer.” Lars Wiking. DJF Arhus Universitet. Tanska 2010.

-Mansikat luomussa laadukkaampia ja maa viljavampaa. Washington State -yliopiston vertailututkimus. ”Fruit and Soil Quality and Conventional Strawberry Acroecosystem.” PLoS One Sept. 2010 Volume 5 Issue 9.

-Luomuelintarvikkeet terveellisempiä ja ravinteikkaimpia -vertailutukimus Ranska. 50 tutkijan tekemä laaja yhteenveto. ”Nutritional quality and safety of organic food” D.Lairon. INRA EDP Sciences 2009. DOI 10.1051.

-Luomuvihanneksissa enemmän ravinteita ja C-vitamiinia kuin tehotuotetuissa. ”Acrosystem Management and Nutritional Quality of Paln Foods: The Case of Organic Fruits and Vegetables.” School of Biology. Newcastle University. Englanti 2011.

-Selvitys, joka sisältää useita tutkimustuloksia luomutuotteiden paremmuudesta.”Scientific Findings about Organic Acriculture”. Iowa State University. USA 2008.

2) Tehoviljelyssa käytettyjen kemikaalien terveysriskit.

-Yhdysvaltain presidentin aloitteesta liikkeelle lähtenyt laaja selvitys syövän eri syistä. 2010 julkaistu osa kehottaa ihmisiä välttämään esimerkiksi ruoasta saatavia torjunta-aine- ja nitriittijäämiä, koska niillä on havaittu yhteys useisiin eri syöpätyyppeihin.”Reducing environmental Cancer Risk. The President Cancer Panel Report 2010.” US Gov. Cancer Center Houston-Howard University.

– Laaja tutkimus, joka osoitti yleisesti käytetyn kasvimyrkyn lisäävän virtsarakon syöpää 137 prosenttia ja paksusuolen syöpää 78 prosenttia. ”Aromatic anime pesticide and human cancer risk.” International Journal of cancer 124/2009. Yhdeksän yliopiston mm. Yale, Johns Hopkins, University of Iowa, Northern Western Univ. Chigaco, National Cancer Institute.

-Tutkimus, jonka mukaan pelkkä asuminen maatalousalueella tai sen lähellä lisää lasten syöpäriskejä. ”Risks of Childhood Cancers associated with residence in agricultural areas in US.” Environmental Health Perspect 116 /2008. Neljän yliopiston yhteistutkimus Texas, Colorado ja Idaho alueella.