Suomen Akatemian kysely: Suomalaiset haluavat, että tiede tutkii syrjäytymistä

Profiilikuva
Markku Mattila
Teksti
Markku Mattila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Akatemia kysyi verkkokyselynä suomalaisilta, mitä Suomessa tulisi tulevaisuudessa tutkia.

Vastanneiden mielestä tärkeimmät tulevaisuuden tutkimusaiheet liittyvät ihmisen oman elämän vaiheisiin: syrjäytymiseen sekä vanhuuteen ja vanhenemiseen.

Näiden tutkimusaiheiden lisäksi kymmenen tärkeimmän tutkimusaiheen listalla ovat hyvinvointi, oppiminen ja opetus, eriarvoisuus, energialähteet, tulevaisuus, ympäristö ja luonto sekä sairaudet ja niiden hoito.

Kyselyyn vastasi yli 2300 suomalaista. Tulos on mielenkiintoinen ja kysymyksiä herättävä. Mielestäni se on otettava vakavasti, kun pohditaan tutkimuksen tarpeita.

Tutkimusaiheita annettiin runsaasti. Tulokset osoittavat kiinnostusta ja huolta näistä aiheista sekä samalla uskoa tieteen kykyyn lisätä ymmärrystä ja tuoda apua ongelmiin. Kansalaisten mielipiteitä tieteestä mittaavaan Tiedebarometriin vuonna 2010 osallistuneiden odotukset olivat nekin optimistisia. Tiedebarometrin toteuttaa Tieteen tiedotus ry.

Tiedebarometrissa syrjäytyminen tutkimusaiheena ei tullut esille, mutta barometrin mukaan tieteellä uskotaan olevan hyvät mahdollisuudet ikääntymiseen liittyvien ongelmien ja muutosten ymmärtämisen lisäämiseen sekä ihmisten eliniän parantamiseen ja pidentämiseen.

Moni arvioi tieteen voivan parantaa myös ihmisten hyvinvointia. Nämä ovat samoja tavoitteita, mitä juuri nyt ollaan asettamassa Euroopan laajuisesti ikääntymisen tutkimukselle. Henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääjänä tiedettä ei pidetä. Kuitenkin onnellisuustutkimus ja uudet onnellisuuden tunnusluvut ovat tulleet tieteen agendalle.

Suomessa panostetaan paljon tieteeseen. Tiede, tutkimus ja korkein opetus sekä niiden kautta syntyvä lisääntyvä ymmärrys nähdään ihmisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta aivan keskeisinä toimintoina. Ei ihme, että tiede ja tutkimus kiinnostavat ihmisiä. Ihmismieleen kuuluu uteliaisuus.

Miksi syrjäytyminen korostuu?

Suomen Akatemian kyselyssä vastaajat lähestyivät syrjäytymistä eri puolilta: lasten ja nuorten syrjäytyminen, syrjäytymiseen johtavat elämän käännekohdat, maahanmuuttajat ja eläkeläiset. Vastaajat myös perustelivat sitä, miksi pitävät syrjäytymistä tärkeimpänä tulevaisuuden tutkimusaiheena.

Erään vastauksen mukaan “syrjäytyneiden nuorten määrä lisääntyy hälyttävästi. On paljon sellaisia nuoria, jotka eivät ole minkään viranomaisen kirjoissa eikä kansissa, ei työvoimahallinnon eikä oppilaitosten…”

Syrjäytymisen nähdään liittyvän köyhyyden ja syrjäytymisen periytymiseen: “Tiedämme, että syrjäytyminen periytyy. Pystymme tällä hetkellä jäljittämään (syrjäytymisen) kolmanteen polveen saakka. Emme kuitenkaan pysty katkaisemaan kierrettä. Sen vuoksi tarvitaan tutkimusta, jonka avulla löydetään mekanismit tämän kehityksen katkaisemiseen”, perusteluista ilmenee.

Akatemian kyselyn tuloksilla on tekemistä ajankohdan ilmiöiden kanssa; niillä haastetaan yhteiskunnan toimijoita.

Kyse laajemmasta huolesta

Syrjäytyminen ilmiönä ja ehdotukset syrjäytymisen tutkimuksesta ovat asioita, jotka kannattaa ottaa tarkasteluun laajemmin kuin tutkimuksen kannalta. Syrjäytymisen eri puolista löytyy tutkittua tietoa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa juuri päättyneessä hankkeessa tutkittiin perimän ja ympäristön vuorovaikutusta syrjäytymisriskin ennustajana.

Suomen Akatemialla on ollut tutkimusohjelma syrjäytymisestä. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat meneillään olevan Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelman rahoitetuissa hankkeissa läpileikkaavia teemoja. Esimerkiksi dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta tutkii koulujen ja alueiden vaikutusta ja dosentti Tarja Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tutkii huostaan otettuja lapsia. Päättyneessä Valta-tutkimusohjelmassa syrjäytyminen tuli esille tuloerojen osalta.

Myös muualla Euroopassa mietitään tieteen merkitystä kestävän kehityksen ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta. EU:ssa ehdotetaan muun muassa seuraaviin suuriin haasteisiin vastaamista: ilmastonmuutos, energian saatavuus, veden riittävyys, ikääntyminen, terveydenhoito ja kestävä hyvinvointi kaikille.

Suomen Akatemia tulee lähiaikoina arvioimaan, mitkä teemat ovat Suomelle tärkeitä ja millä aihealueilla Suomessa on erityistä tutkimuksellista vahvuutta tai lupaavuutta.

Markku Mattila
Kirjoittaja on Suomen Akatemian pääjohtaja.

Muualla netissä
Kansalaiskyselyn tuloksista (Suomen Akatemia)