Verkon karttapalvelut antavat yksipuolista ja harhaanjohtavaa kuvaa maailmasta
Asiakastapaaminen, ulkomaanmatka, käynti terveysasemalla – kuinka usein sinä arjessasi löydät perille internetin ja matkapuhelimen karttapalveluiden avulla?
Uskallan väittää, että melko usein. Muutamalla napsautuksella saat eteesi reittejä ja sijainteja, mutta myös paljon muuta: mielikuvia siitä, minkälainen maailmamme on. Kenen mielikuvia?
Kriittisen kartografian niin sanottu isä, J. B. Harley, on todennut, että karttoihin yleisesti ottaen liittyy kaksi erityisen voimakasta virheajattelun mallia.
Ensimmäinen näistä on, että viranomaisten kartat aina olisivat totuudenmukaisia ja sensuroimattomia.
Toisen ajattelumallin mukaan taas kartta on sitä luotettavampi, mitä useampaa tieteellistä menetelmää sen tekoon on käytetty.
Ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä antaa verkon palveluiden piiloutua ammattitaitoisen ulkonäön tai niiden nykyaikaisten työkalujen taakse, joita se käyttäjälleen tarjoaa.
Yhtä lailla kuin perinteiset paperikartat, myös internetin kaikille avoimet maksuttomat karttapalvelut, kuvaavat kartan tekijän kulttuurista taustaa, maailmankuvaa, poliittista näkökantaa ja niin edelleen.
Olen pro gradu -työssäni (Reflections on national geopolitics – How national geopolitics are mirrored in web map services) keskittynyt tutkimaan, minkälaisia geopoliittisia ilmaisuja on mahdollista löytää erimaalaisista karttapalveluista, jotka kuvaavat kaikkia maailman alueita.
Tuloksieni mukaan omaa maata eli karttapalvelun kotimaata mainostetaan eri tavoin. Siitä nostetaan esille se, mikä saa maan näyttämään kehittyneeltä, hyvin toimeentulevalta, vahvalta, suurelta ja edistykselliseltä.
Tällaisia merkintöjä kartalla ovat esimerkiksi ravintolat, ostoskeskukset, yliopistot ja golfkentät. Nämä kertovat tarinaa vaurauden ja kulutuksen kulttuurista, sekä modernista elämäntyylistä.
Mitä tulee omien rajojen ja territorioiden merkkaamiseen, löytyy muun muassa Lähi-idästä hyvin mielenkiintoisia esityksiä siitä, kenelle alueet kuuluvat.
Valtioiden kansallinen poliittinen näkökanta näkyy melko selvästi. Esimerkiksi israelilainen karttapalvelu (Abmaps.com) kuvaa kiistanalaiset Golanin kukkulat Israelille kuuluviksi, kun taas venäläinen Yandex Maps kuvaa alueen osana Syyriaa.
Amerikkalainen Google Maps puolestaan kertoo alueen olevan kiistanalaista.
Kansallisen geopoliittisen linjauksen mukaisesti Abmaps ja Google Maps taas kieltävät esimerkiksi Etelä-Ossetian ja Abhasian olemassaolon, kun taas Yandex Maps kuvaa nämä itsenäisinä valtioina.
Karttapalveluissa maailma on jaettu ”tärkeisiin” ja ”ei-tärkeisiin” alueisiin merkkaamalla ne joko yksityiskohtaisesti sekä runsain värein ja symbolein, tai toisaalta hyvin vähin tiedoin ja värein.
Kartan sanasto, nimien kirjoitusasu ja -muoto, kertoo paljon; kantaahan toponymia niin kielellistä kuin kulttuuristakin perimää.
Palvelut pyrkivät kasvattamaan tulostaan ja houkuttelemaan mainostajia. Tämän vuoksi tavoittena ovat mahdollisimman suuret käyttäjämäärät.
Menestyneet karttapalvelut kuten Google Maps ja Yandex Maps tarjoavatkin erimaalaisia versioita, joissa alueiden hallitsijat vaihtelevat. Hyvänä esimerkkinä toimivat kiistanalaiset alueet Keski-Aasian Kashmirissa: intialaisen, kiinalaisen ja amerikkalaisen Google Maps -version välillä on havaittavissa melko merkittäviäkin eroavaisuuksia.
Tässä yhteydessä tulee myös selvästi esille se, että kartantekijä usein tietää ”totuuden”, mutta merkkaa sen niin kuin tahtoo lukijan kokevan, että asia on.
Käytämme verkon karttapalveluja suurissa ja kasvavissa määrin ympäri maailman.
Väitän, että kartoilla on kasvava valta meihin ja siihen minkälaisena maailman näemme ja koemme, minkäluontoisia ajattelemme alueiden olevan, ja kenelle niiden kuuluvan. Vaikka ylikansalliset järjestöt, liitot, unionit ynnä muut kasvattavat valtaansa, on kansallisvaltion rajoilla edelleen suuri merkitys.
Karttoihin on syytä suhtautua kriittisesti ja pitää mielessä se, että kartantekijän tai palveluntarjoajan motiivit voivat olla hyvinkin moninaiset. Tämä koskee myös karttaohjelmia ja -sovelluksia.
Elina Andersson Kirjoittaja on filosofian maisteri kehitysmaantieteen alalta.