Vehviläinen: Turvallisuus tärkeää Itämerellä

Profiilikuva
Itämeri
Teksti
SKnetin toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Itämeren alue on teollistunut nopeasti kasvava talousalue. Meri yhdistää alueen valtiot muuhun Eurooppaan sekä maailmaan ja on keskeinen kuljetusreitti. Alusliikenne on lisääntynyt huimasti viime vuosina, ja kasvun ennustetaan jatkuvan.

Itämerellä kulkee jatkuvasti noin 1 800 alusta. Niistä yli 400 Suomenlahdella. Laivat kuljettavat lastia vuodessa 730 miljoonaa tonnia. Se on 10 prosenttia maailman tavarakuljetuksista. Meriliikenteestä 24 prosenttia suuntautuu Itämeren maihin ja 76 prosenttia Tanskan salmien kautta muualle.

Liikenteen lisääntyminen johtuu suurelta osin Venäjän öljysatamien kuljetusten kasvusta. Vuonna 2007 Itämerellä kuljetettiin öljyä 145 miljoonaa tonnia. Vuonna 2015 määrän arvioidaan nousevan 250 miljoonaan tonniin Venäjän uusien öljyterminaalien myötä. Suomen rannikon satamien kautta kuljetettiin viime vuonna noin 100 miljoonaa tonnia. Tästä noin 21 miljoonaa tonnia oli öljyä.

Läheltä piti -tilanteita sattuu luultua useammin. Merenkulkulaitoksen alusliikennepalvelun tietoon tulee viikoittain tapauksia, joissa laivojen kulkuun puututaan turvallisuussyistä.

Varsinaisia havereita, karilleajoja tai yhteentörmäyksiä tapahtuu lähivesillämme muutamia joka vuosi. Öljytankkeri Propontiksen saatua pohjakosketuksen Suursaaren edustalla talvella 2007 oltiin lähellä vakavaa onnettomuutta. Vastaava tilanne estettiin samassa paikassa hieman myöhemmin, kun alusliikennepalvelu puuttui tankkerin kulkuun.

Onnettomuuksien tutkintaa on tehostettava. Lisäksi on kehitettävä mekanismia, jolla havereista saatu oppi saadaan nopeasti levitettyä merenkulkijoiden tietoon koko Itämeren alueella.

Itämerellä on paljon myös matkustajaliikennettä. Pelkästään Tallinnan ja Helsingin välillä kulkee noin kuusi miljoonaa matkustajaa vuosittain. Iso osa matkustaja-alusten reiteistä risteää säiliölaivaliikenteen kanssa. Sellaisten yhteentörmäyksessä on aina suuronnettomuuden ja henkilövahinkojen riski.

On välttämätöntä edistää koko alusliikenteen turvatoimia: on varauduttava ihmishenkien tehokkaaseen pelastamiseen ja ympäristövahinkojen torjuntaan.

Öljyntorjuntakapasiteetti ei nykyisellään riitä. Sen kehittämiseksi tarvitaan kaikkien Itämeren maiden sitoutumista. Jos yhdenkin suuren öljytankkerin koko lasti pääsisi Suomenlahteen, ei edes kaikkien Itämeren maiden yhteinen torjuntakapasiteetti riittäisi öljyn keräämiseen.

Tärkein keino Itämeren suojelemiseksi on onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Tarvitsemme tehokasta meriturvallisuuden valvontaa ja yhteismitallisia alusliikenteen ohjauspalveluja koko Itämeren alueelle.

Kannatan ajatusta toteuttaa alusliikenteelle pakollisen ilmoittautumis- ja reittijakojärjestelmän (GOFREP) kaltainen järjestely koko Itämeren alueelle. Samalla voitaisiin vaatia pakolliset reitti-ilmoitukset ainakin suurilta öljy- ja kemikaalitankkereilta.

Irrallisten, yksittäisten turvallisuusselvitysten sijaan tarvitsemme kaikkien rantavaltioiden kanssa yhdessä toteutetun Itämeren turvallisuusarvioinnin. Näin saisimme vertailukelpoista tietoa riskeistä. Toimenpiteitä tulisi kohdentaa asioihin, joissa riskit ovat suurimmat ja saavutettava hyöty on paras.

Myös merenkulun päästöjä voidaan vähentää. Väylämaksujen määräytymisperusteisiin voitaisiin lisätä ympäristönäkökulma.

Itämeren alusliikenteen turvallisuuden edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriössä on aloitettu meriturvallisuusohjelman laatiminen. On tärkeää, että tämä työ saadaan yhdistettyä kiinteästi esimerkiksi HELCOMin ja kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kautta muiden rantavaltioiden toimiin.

Merenkulku on kansainvälistä, eikä Suomi voi yksin ratkaisevasti vaikuttaa meriliikenteeseen edes Suomenlahdella. Suomen onkin tuotava näkökulmansa voimakkaasti esiin, kun EU valmistelee uutta Itämeri-strategiaansa.

Teksti Anu Vehviläinen

Kirjoittaja on keskustalainen liikenneministeri.