Vaalirahakohu ja mätäkuu: Taas vaaditaan avoimuutta

Tällä kertaa mätäkuun juttua rummutetaan hyvästä syystä.

Jos kahdenkymmenen vuoden päästä kaivan esiin tämän kesän lehdet (ja haikailen painetun lehden perään, kenties), näyttää, että Suomeen ei paljon muuta ole mahtunut kuin vaalirahaa.

Siltä se kieltämättä aikalaisestakin näyttää. Helsingin Sanomat etunenässä media on entistä päättäväisemmin asiassa kiinni.

Vastapuoli on näreissään ja puhuu mätäkuun jutusta. Siinä se on oikeassa, tavallaan. Tuore tutkimus nimittäin todisti, että haavat todella tulehtuvat herkästi sydänkesällä. Mutta se koskee vain fyysisiä haavoja, ei psyykkisiä tai yhteiskunnallisia.

Kaksi vuotta sitten ”mätäkuun juttu” liittyi Stasiin ja Rosenholz-aineistoon. Silloin aiheesta piti eniten meteliä Alma Median Helsingin toimitus, ja silloinkin aiheena oli viime kädessä yhteiskunnan avoimuus. Sitä teemaa toimittajat Taneli Heikka ja Katja Boxberg jatkoivat ärhäkässä pamfletissaan Lumedemokratia. Sopivaa kesälukemista tällekin mätäkuulle.

Paljon on kysytty sitä, miksi nyt pihdeissä on vain keskusta. Syitä on monia: pääministeripuolue, kohun alkulähde, erikoiset taustayhdistykset ja rahankulku…

Mutta ei kepu ole ainoa. Esimerkiksi tällä sivustolla on puhuttu vasemmiston ja ay-liikkeen roolista, ja uutistoimisto STT on aloittanut sarjan, jossa käydään läpi kaikkien puolueiden rahoituskuvio. Viimeksi eilen oli parrasvaloissa Sdp.

Suomen Kuvalehti valottaa mielenkiintoisesti vaalirahakohinan taustoja ylihuomenna ilmestyvässä lehdessä ja myös täällä verkossa samana päivänä. Sen jutun kun lukee, voi olla yhä varmempi siitä, että tällä kertaa mätäkuun juttua rummutetaan hyvästä syystä.