On muutakin kuin kukkaro

2 MIN

Kaksi päivää sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel olivat hyökänneet Iraniin, HS Visiossa oli otsikko: ”Iskut voisivat pahimmillaan jopa pysäyttää Suomen juuri alkaneen talouskasvun”. Se herätti aiheellista irvailua. Ihanko totta pahinta, kun maailmanpalo uhkaa?

Kysymys on tietysti epäreilu, sillä toki meitä asuntovelallisia kiinnostaa korkotaso ja autoilijoita bensan hinta, mutta mitä seuraa siitä, jos maailman kriisejä hahmotetaan keskeisesti vain kukkaron, korkotason, energian hinnan tai mahdollisten pakolaisvirtojen näkökulmasta?

Sodat, kriisit ja kansainvälisen politiikan murros ovat kutistuvilla ihmisresursseilla toimivalle kotimaiselle mediakentälle valtaisa haaste: miten kehystää kansainvälisten uutistoimistojen kautta tuleva uutisvirta, mistä osaavat ja monipuoliset asiantuntijat, mistä mielekkäät tulkintakehykset ja ymmärrys. Liveseuranta ja sotilasasiantuntemus riittävät vain ensiaskeliin.

Jotta uutisoinnissa näkyisi muutakin kuin kotimainen kukkaro, kirjeenvaihtajien rooli on tärkeä. Maakuntalehtien seurantaan vaikuttaa STT:n tarjonnan kapeutuminen. Onneksi Yle kertoi ilahduttavasti vahvistavansa kirjeenvaihtajaverkostoaan. Washingtoniin tulee toinen kirjeenvaihtaja, Antti Kuronen nimitetään erikoistoimittajaksi seuraamaan Lähi-idän tilannetta ja Varsovaan sijoitetaan kirjeenvaihtaja seuraamaan Naton itärajaa ja Ukrainaa.

Yksi asia kuitenkin pistää silmään: Yle lakkauttaa jatkuvan läsnäolon Kenian Nairobissa, vaikka lupaakin seurata Afrikkaa Suomesta käsin. On paradoksaalista, että samalla kun kotimainen media seuraa tiiviisti presidentti Stubbin esiintymisiä, joissa tämä puhuu globaalin etelän merkityksestä, suomalaiseen mediaan tuo globaali etelä mahtuu huonosti.

Vertailun vuoksi: Ruotsin radion 19 kirjeenvaihtajan joukossa Afrikalla ja Latinaisella Amerikalla on omat toimittajansa, jotka kausittain vaihtavat asemapaikkojaan. Lisäksi kirjeenvaihtajia on Kairossa ja Istanbulissa.

Suomessa mediatalojen ulkomaanuutisoinnin katveita täydentävät verkkomedia The Ulkopolitist, kehitysjärjestöjen julkaisema Maailman Kuvalehti, viime vuonna aloittanut Vallan maantiede -pod­cast ja Ulkopoliittisen instituutin uusi Ulkopoditiikkaa.

Paitsi lisää kirjeenvaihtajia ja kansainvälisiä näkökulmia kotimainen mediakenttä kaipaa maailmallisia juttutyyppejä, joissa hylätään perinteinen erottelu kotimaan ja ulkomaan uutisiin – muissakin kuin kukkaroaiheissa. 

Oikaisu 31.3.2026 kello 10.30: Poistettu virke, jossa käsiteltiin STT:n ulkomaantoimittajien määrää. Toimintamallin muutoksen takia luvut eivät ole vertailukelpoisia.