Työ nuorille tuo kasvua Suomelle
Yli puoli vuosisataa kestänyt kasvujohteinen kausi on ollut teollisuusmaille rakentamisen ja vaurastumisen aikaa. Nyt maailmantalouden painopiste siirtyy kiihtyvällä tahdilla itään, ja Suomi – monen muun eurooppalaisen maan tavoin – on valtavien haasteiden edessä. Vastassamme on vuosia kestävä vähempään tyytyminen. Kesällä Saksasta kantautuneet rohkaisevat bkt-luvut eivät riitä vetämään Eurooppaa suosta, vaan kaikkien maiden on itse haettava omia ratkaisuja.
Liian moni suomalainen lähestyy eläkeikää ja liian harva nuori suomalainen pääsee oikeisiin töihin kasvamaan ja kehittämään suomalaista osaamista. Meidän on siis hyödynnettävä yhä paremmin käytettävissä olevat työvoimavaramme ja saatava työllistymisaste nousuun.
”Minne menet, nuori mies?” kysyttiin Suomen Kuvalehden kannessa (SK 23/2010). Nuorena lopullisesti syrjäytyneen kokonaislasku yhteiskunnalle on jopa miljoona euroa. Nuorisotyöttömyys koskee nyt joka neljättä alle 25-vuotiasta ja erityisesti miehiä. Jutussa professori Tommi Hoikkala esitti ratkaisumallina nuorten uudenlaista työllistämistä yrittäjyyden avulla. Onko kuitenkaan oletettavaa, että lähes koulunpenkiltä työmarkkinoille tuleva nuori kykenee tähän?
Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on vaatinut, että kaikille nuorille olisi tarjottava koulutuspaikka. Se ei kuitenkaan tuota pysyvää tulosta. Mitä enemmän nuoret ajetaan opiskelemaan vailla tarkoitusta ja motivaatiota, sen varmemmin he kuormittavat järjestelmäämme jossain vaiheessa. Nuoren pitäisi päästä pikaisesti kiinni oikeisiin töihin. Hänellä pitäisi olla mahdollisuus kokeilla eri työtehtäviä, häntä tulisi ohjata ja edesauttaa työuralleen.
Nuorten työllistämiseen tarvitaan myös talkoohenkeä. Työ- ja rekrytointimarkkinoilla toimivien tahojen on tehtävä yhteistyötä ja yritysten on oltava omalla panoksellaan mukana. Ei suojatyöpaikkoja, vaan oikeita töitä! Perheyhtiö GWS aloitti tänä keväänä Uralinko-hankkeen, jonka vähimmäistavoitteena on työllistää 500 nuorta. Se on pieni osa yli 30 000 työttömästä nuoresta, mutta kuitenkin aloite, joka on saanut hyvän vastaanoton. Mukaan on saatu ympäri Suomea yrityksiä ja nuoria, ja hanke on otettu kiinnostuksella vastaan myös julkisella puolella.
Valtiovalta on tehnyt paljon nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Lisäbudjetista rahoitetaan muun muassa Sanssi-
korttia, jonka avulla yritys pystyy edullisesti palkkaamaan nuoren työttömän. Viranomaisaloitteena se on erinomainen, mutta käytännössä se ei aja asiaa niin tehokkaasti kuin voisi. On hyvin todennäköistä, että yritykset, jotka ovat viime vuonna olleet vaikeuksissa, tarvitsisivat juuri nyt välineitä ja työvoimaa, joiden avulla nousta uudelleen. Näille yrityksille Sanssi-kortin käyttö ei ole mahdollista, koska yrityksissä on tehty sopeuttamistoimenpiteinä esimerkiksi työajan lyhennyksiä ja lomautuksia.
Monet Suomen suurimmista yrityksistä, jotka myös ovat nuorison halutuimpia työnantajia, eivät pysty hyödyntämään Sanssi-korttia. Etu ei ole myöskään yksityisen henkilöstöpalvelualan käytettävissä. Näin työmarkkinoilla ei tehdä aitoa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja tulokset jäävät puolitiehen.
Nuoret on saatava töihin, ei tukemalla yrityksiä, vaan tukemalla nuoria. Nuoriso täytyy nostaa Suomen visioon. Tulevaisuudessakin on oltava vientiä, teollisuutta ja kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä. Pelkkien tukien varassa ei voida kehittää, vaan työntekijöiden ja näistä kumpuavien ideoiden ja luovuuden kautta. Tuet väärässä muodossa ja liian kepein perustein johtavat pahimmillaan välinpitämättömyyteen ja apaattisuuteen.
SK:n jutussa viitattiin haluttomuuteen hakeutua määrättyihin ammatteihin niiden stressialttiuden takia. Ellei ole valmiutta mennä vanhempien ja isovanhempien rakentaman mukavuusalueen ulkopuolelle, on vaikea luoda uutta kasvua.
Teksti
Andreas Tallberg
Kirjoittaja on GWS-Yhtiöiden toimitusjohtaja.