Tutkijat: Brändityöryhmän raportti ei pelasta maailmaa

Profiilikuva
Alexander Stubb
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) asettaman brändityöryhmän raportti Tehtävä Suomelle antaa olemassaolollemme kaksi perustetta. Meidän tulee ratkaista maailman ongelmat ja vahvistaa kilpailukykyämme muuntamalla ongelmanratkaisu liiketoiminnaksi.

Keskustelu raportista on jäänyt satunnaiseksi. Siksi tarjoamme pohdintatehtäviä talkoisiin, joilla Suomesta ja maailmasta tehdään parempi paikka elää. Taustatukena on professori Mikko Lehtosen vetämä kulttuurin kapitalisoitumista pohtiva tutkimusryhmämme (SA).

Raportti kertoo innovaatiouskosta, jonka mukaan voimme sekä syödä että säästää kakun. Voimme jatkaa luonnonvarojen hyödyntämistä luopumatta taloudellisen kasvun ihanteesta, jos vain yksilöt, yritykset ja kansakunnat ovat innovatiivisia. Innovaatiot ovat uskon, toivon ja luottamuksen varassa kehiteltäviä lupauksia tulevaisuudessa toteutuvista utopioista.

Koska köyhät eivät hyödy rikkaiden rikastumisesta, ei taloudellinen kasvu johda parempaan elämään kaikille. Luottamus kekseliäisyyteen voi johtaa yhteiskunnan kehittymiseen vain, jos se irrotetaan kilpailun ja taloudellisen kasvun pakosta. Tehtävä yrittäjille: Perusta lukupiiri, jossa pohditte taloudellisen kasvun ihanteen kestävyyttä. Luo vaihtoehtoisia ajattelumalleja!

Matkailualalta tilataan hiljaisen Suomen lomapaketteja. Kansalaisia pyydetään miettimään, mikä on luonnon, puhtauden, hiljaisuuden ja lasten turvallisen elämän arvo. Useat kansalaiset ja matkailuyrittäjät puolustavat jo nyt luonnonmaisemia ja turvallista elämää vastustamalla uraanikaivoksia, ydinvoimaloita ja muita kilpailukykymme kannalta välttämättömiksi väitettyjä suurinvestointeja.

Retkeilystä ja marjastamisesta syntyy kiinnostava matkailukokemus rauhoittamalla metsät, tunturit, järvenrannat ja joet energiantuotannolta, ylirakentamiselta ja teollisuudelta. Tehtävä kansalaisille: Valitse matkakohteesi sen mukaan, osallistuvatko paikalliset asukkaat päätöksiin mittavista investoinneista ja jääkö ympäristöhaittojen ohella myös pääosa taloudellisista voitoista asukkaille. Ellet löydä tällaista kohdetta, jää kotiin.

Brändityöryhmä toivoo tutkimuksesta ja siihen perustuvasta koulutuksesta kansainvälistä menestystuotetta. Yliopistoista halutaan liiketoimintaa luovia innovaatiotehtaita. Edistyykö tavoite parhaiten keskusjohtoisen hallintojärjestelmän avulla, joka vaatii tutkija-opettajia merkitsemään työaikansa viidentoista minuutin tarkkuudella työajanseurantajärjestelmään? Tai pistämällä organisaatiot ja yksilöt suorittamaan eri tehtäviä?

Organisaatiot kilpailevat rahasta ja yksilöt kantavat vastuun tieteen riippumattomuudesta ilman organisaationsa tukea – sen minkä raportoinnilta ja rahoitusinstrumenttien vaateiden opiskelulta ehtivät. Tehtävä valtiojohdolle: Oivalla, että luovuus ja innovatiivisuus syntyvät ihmisten kohdatessa eikä kilpaillessa. Osaaminen ei kasva komentotaloudessa vaan asialle omistautuvien ihmisten elämän välityksellä. Rakenna yliopistoihin aikatalous, joka mahdollistaa tutkimustiedon ja -taidon karttumisen ja käyttämisen.

Lukukokemustamme varjostaa raportin yksipuolisuus. Maailma, jolle Suomesta tehdään sankaripelastajaa, esitetään ilman vaihtoehtoja. On kilpailtava, kaupallistettava ja osoitettava oma vahvuus maailman talousurheilukisoissa. Eikö Suomelta löydy kykyä kuvitella vaihtoehtoisia todellisuuksia? Kilpailunhalu vie epätasa-arvoon, sillä voittajilla ei ole kiirettä ratkaista häviön viheliäistä maailmanlaajuista ongelmaa.

Brändityöryhmän mielestä tasa-arvo on suomalaisten hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja kansainvälisen uskottavuuden tae. Miksi ihmiskunnan historian kovimpaan tavoitteeseen ei näin ollen pyritä talkoilemalla vähäväkisten aseman parantamiseksi?

Teksti Katja Valaskivi ja Soile Veijola

Valaskivi on erikoistutkija ja dosentti Tampereen yliopistossa, Veijola professori Lapin yliopistossa.