Ei voi olla rahasta kiinni

Suomessa on meneillään kaivosbuumi. Syyllisiä ovat Venäjä, Kiina, Yhdysvallat ja Euroopan unionin vuosikymmeniä kestänyt surkea varautuminen kriittisten raaka-aineiden louhimiseen ja jalostukseen.

Todellisuudessa Eurooppa on itse luopunut esimerkiksi harvinaisten maametallien kaivamisesta ja jalostamisesta jo 30 vuotta sitten.

Valta raaka-aineissa luovutettiin etenkin Kiinalle, koska kaivosteollisuus koettiin vanhalla mantereella ”Not in my backyard” -ajatteluna, jonka taustalla kummittelivat saasteet ja kaivostoiminnan kalleus.

Nyt EU on housut kintuissa luonut niin kutsutun CRMA-statuksen, jonka tarkoituksena olisi varmistaa, että Eurooppa saisi käyttöönsä äkkiä ja riittävästi raaka-aineita vihreään siirtymään, digitaaliseen kehitykseen, avaruusteknologiaan ja puolustusteollisuuteen.

EU-tasolla kyseisen statuksen ovat saaneet jo kymmenet hankkeet ja lisää hamutaan. Esimerkiksi litiumhankkeita on perustettu ainakin Saksaan, Ranskaan ja Espanjaan. Nikkeli- ja grafiittiprojekteja on puolestaan ainakin Ruotsissa ja Puolassa.

EU-komissio on jopa laajentanut statuksen myöntämistä unionin ulkopuolisille maille. Se on myönnetty muun muassa norjalaiselle, kanadalaiselle, eteläafrikkalaiselle ja brasilialaiselle kriittisen raaka-aineen hankkeelle. Perusteluna on käytetty kumppanuussuhteita ja kaupankäyntiä.

Suomalaisista kaivoshankkeista CRMA-statuksen ovat saaneet Sakatin kaivosprojekti Sodankylässä, Keliber-litiumhanke Kokkolassa ja Terrafamen Sotkamossa sijaitseva Kolmisopin hanke. Lisäksi valtio on hakenut Savukoskella sijaitsevalle Soklin kaivoshankkeelle CRMA-statusta.

Kävin kesäkuussa juttukeikalla Terrafamen kaivoksella. Siellä oli ja on edelleen täysi tohina päällä. Lupaviranomaiset käsittelevät jo Terrafamen lupahakemuksia, jotka tähtäävät kaivoksen laajentumiseen CRMA-statuksella. Tämä tarkoittaa lähijärven kuivattamista.

Samalla jäte- ja sivukivikasojen määrät kasvavat. Riskiä pyritään hallitsemaan käärimällä kaivoksella syntyvä jäte muoviin. Muovirakenteen pitäisi kestää ehkä 500 vuotta, ovat viranomaiset arvioineet.

Satojen vuosien kuluttua sitten pitäisi korjailla, jos se ylipäätään on mahdollista. Kukaan ei tiedä, eikä kukaan päätöksentekijä ole sitä näkemässä.

EU:n takaama CRMA-asetus antaakin kaivosyhtiöille huomattavan edun. Viranomaisten on tehtävä päätökset ympäristöluvista vähintään 27 kuukaudessa niin kutsutun ”pikakaistan” avulla.

EU-statuksen myötä viranomaistyössä ja tuomioistuimissa kaivoshankkeet huomioidaan erittäin painavana tekijänä verrattuna muihin intresseihin, kuten ympäristöön ja maankäyttöön.

Lisäksi hankkeet saavat helpommin valtionavustuksia ja edullisempia lainoja muun muassa Euroopan investointipankilta.

Poliitikot näkevät tai uskovat, että CRMA-statuksen pitäisi viestiä markkinoille, että kaivosyhtiöt myös noudattavat EU:n tiukkoja ympäristövastuita.

Todellisuus voi olla kuitenkin toinen, jos esimerkiksi Terrafame saa kuivattaa koko järven ja jatkaa sulfaattipitoisten kaivosvesien juoksutusta muihin vesistöihin ja samalla läjittää yhä suurempia jäte- ja sivukivikasoja alueelle.

Tai jos Sodankylässä kaivosyhtiö saisi alkaa kaivaa Natura-alueella ja kuivattaa lähes koko suon. Tai jos Soklin hanke Savukoskella saisi toteutuessaan juoksuttaa kaivosvesiään erämaajokiin ja lähijärviin.

Edellä olevia kriittisiä argumentteja ovat esittäneet etenkin luonnonsuojelijat. Argumentit ovat tuttuja, mutta ne näytetään sivuutettavan lähes täysin poliitikkojen päätöksillä, koska nyt vain on niin kiire. Uhkia on joka nurkalla ja huoltovarmuus on ollut päivän sana jo neljä vuotta.

Jos ja kun ympäristö koetaan edelleen ihmiselle tärkeäksi olemassaolon ehdoksi, täytyy poliitikkojen ja viranomaisten vaatia yhtiöiltä sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka todellisuudessakin minimoivat ympäristöhaitat. Ympäristöä kunnioittava kaivos kun ei voi olla kiinni rahasta.

Kirjoittaja on talouteen ja teollisuuteen erikoistunut toimittaja.

Samalta kirjoittajalta

• Terrafame haluaa kuivattaa lähijärven, jotta louhiminen voisi jatkua 2050-luvulle saakka. kaivokset

  Suunnitelma Terrafamessa: Järven kuivatus, metallien lisäkaivuu ja kannattavaksi ehkä neljässä vuodessa

  10 MIN

• Oriveden kultakaivokseen sullottujen jätteiden ylös kaivaminen maksoi yhtiöille pari miljoonaa euroa. ympäristö

  Kaivoksen laittomasta kaatopaikasta epäillyt vetosivat kuulusteluissa ”maan tapaan” – Osa väitti, ettei ollut kuullutkaan asiasta

  3 MIN

• Jatkossa Natura- alueiden ja vesiensuojelusta voi EU-asetuksen mukaan poiketa, jos kaivoshanke todettaisiin strategisesti riittävän tärkeäksi. raaka-aineet

  Uusille kaivoshankkeille ”pikakaista” – kilpailu kriittisistä raaka-aineista herättää myös äänekästä vastustusta

  4 MIN

• Hallitus ja yritykset suunnittelevat ”arvoketjua”. Keskeisessä roolissa on Terrafameen Sotkamoon nouseva akkukemikaalitehdas. Sipilä I

  Suomesta halutaan tehdä akkujen supervalta – ja siksi veronmaksajien rahaa on pantu kaivosteollisuuteen jo lähes miljardi euroa

  13 MIN