Minä, Olli Seuri

Kesäkuun lopussa Olli Seuri lähetti sähköpostia. Siinä hän kertoi inspiroituneensa itse esittämistään kysymyksistä. 

Mitä jäsenmalli käytännössä tarkoittaa? Millaisia juttuja julkaistaan? Miten luodaan uusia ohjelmia?

On epäselvää, keitä tällainen pohdinta kiinnostaa, mutta aihetta voi siitä huolimatta mietiskellä uudelleen ja uudelleen. Seuri on lähettänyt kymmeniä vastaavia kirjeitä. 

Hän on päätoimittanut uutta, merkityksellistä mediaa puolentoista vuoden ajan. Siinä tilaajat eivät ole tilaajia, he ovat jäseniä, ja tämä media on yhtä kuin jäsenensä, Seuri on kertonut monta kertaa.

Erityisen usein hän on muistellut Berliinin-matkaa, jonka aikana perustajat oikeastaan keksivät journalismin.

Tuli semmoinen idea, että jos kertoisi olennaiset asiat sellaisella lukukelpoisella tavalla, miksei kukaan ole ajatellut tätä?

Berliinissä perustajat pohtivat, millä nimellä journalismia tulisi tästä lähtien kutsua ja päätyivät kutsumaan sitä (jäsenäänestyksen kautta!) Uudeksi jutuksi.

On sulaa hulluutta perustaa uusi media Suomeen, jossa sanan ”mediabisnes” osat kumoavat toisensa, mutta niin sitä on vain hulluteltu. 

On myyty häikäilemättömällä pyyteettömyydellä kymmenen tuhatta tilausta, anteeksi perustajajäsenyyttä, jo ennen kuin on ollut mitä myydä, luotu keskustelukulttuuri uudelleen ja voitettu Suuri journalistipalkinto.

Jos jäsenet ovat hetkeksi unohtaneet olevansa yhtä Uuden jutun toimittajien kanssa, heitä on lempeästi muistutettu siitä kirjoittamalla entistä enemmän juttuja Uuden jutun toimittajista.

Se on niin liikuttavaa, että itkukin on päässyt pari kertaa. 

Koska mainoksia ei myydä, on myytävä itseään, eikä ole mitään syytä olla kauppaamatta kolumnissa omaa kirjaansa tai olla aloittamatta haastattelua kertomalla, että haastateltava on liittynyt Uuden jutun jäseneksi. 

Jeesustelu itsenäisen mainoksettoman median omavaraisuusasteesta meinasi häiriintyä, kun Bonnier News osti enemmistön Uuden jutun pääomistajasta, tanskalaisesta Zetlandista, mutta silloin tarvitsi vain toistaa voimakkaammin, että Uusi juttu on yhtä kuin jäsenensä. 

Ja eikö ole tavallaan kiva, että pienellä medialla on iso omistaja? Ei muiden kohdalla, mutta meidän kohdalla. Muistakaa se Berliinin-reissu! Kerron siitä taas ensi viikolla!