Toimittajalta: Tapasin Michiganin Dearbornissa mielenosoittajan, joka ennen olisi heitetty ihonvärin vuoksi ulos kaupungista 

Historiallisen rasistisesta Dearbornista on tullut Yhdysvaltain arabipääkaupunki. Pian se saattaa ratkaista Yhdysvaltain presidentinvaalit, kirjoittaa Leena Sharma.

Profiilikuva
Toimitukselta
Teksti
Leena Sharma
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
3 MIN

Tapasin Glenda McGadneyn mielenosoituksessa.

Vanhus istui betonisella penkillä hijabiin verhoutuneiden naisten ympäröimänä. Hänen edessään levittäytyi valtava joukko vihaisia arabitaustaisia amerikkalaisia. He syyttivät Joe Bidenia, Kamala Harrisia ja Donald Trumpia sotarikoksista.

Olin juttumatkalla Michiganissa, kirjoittamassa Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Michigan on niin kutsuttu vaa’ankieliosavaltio, jossa äänienemmistö saattaa mennä yhtä hyvin kummalle tahansa ehdokkaalle. Michiganissa on perinteisesti kannatettu demokraatteja, mutta nyt Harris saattaa hävitä Gazan sodan takia. 

Mielenosoitus järjestettiin Dearbornissa. Sitä kutsutaan Yhdysvaltain arabipääkaupungiksi.

”I may face defeat but I will not be defeated”, luki lippalakissa, jonka McGadney oli vetänyt lumivalkeiden hiustensa peitoksi. Saatan kohdata tappion, mutta minua ei nujerreta.

Vielä muutama vuosikymmen sitten McGadney olisi heitetty ulos Dearbornista.

Sundown townit, auringonlaskun kaupungit, ovat osa Yhdysvaltain rasistista historiaa. Mustat amerikkalaiset eivät saaneet oleskella niissä auringonlaskun jälkeen. Käytännössä he eivät olleet tervetulleita päivälläkään.

Dearborn oli tällainen kaupunki. Sen itsevaltias pormestari Orville Hubbard kerskaili lehtihaastattelussa vuonna 1956: Aina kun afroamerikkalainen yrittää muuttaa kaupunkiin, reagoimme siihen nopeammin kuin tulipaloon.

Mustien häätämiseksi tehtiin kaikki mahdollinen. Taloista katkaistiin kaasut, roskat jätettiin keräämättä. Poliisit ilmestyivät monta kertaa yössä oven taakse ja väittivät naapureiden valittaneen metelistä. Autoilijoita sakotettiin ylinopeudesta.

Vielä vuonna 1985 Dearborn hyväksyi asetuksen, jolla julkisten puistojen käyttö rajattiin vain kaupungin asukkaille. Kaikki tiesivät, mistä asetuksessa oli todellisuudessa kyse: puistot haluttiin pitää valkoisina. Asetus kumottiin vasta vuosituhannen vaihteessa.

Silti 74-vuotias McGadney halusi nyt seistä Dearbornin asukkaiden rinnalla.

”Solidaarisuudesta”, hän sanoi.

McGadneyn isoisovanhemmat olivat orjia. Hän syntyi Alabamassa vuonna 1950. Perhe muutti Detroitiin seuraavana vuonna.

Autoteollisuuden työpaikat houkuttelivat kymmeniätuhansia mustia pohjoisen ”luvattuun maahan”. Perillä heitä odottivat samat säännöt ja asenteet, joita he olivat lähteneet pakoon etelästä.

”Minun juureni ovat puuvillapelloissa, plantaaseissa ja orjuudessa. En suostu katsomaan sivusta Gazassa tapahtuvaa vääryyttä”, McGadney sanoi.

Hän ei ole asenteineen yksin.

Toukokuussa 2024 tehdyssä mielipidetiedustelussa lähes seitsemänkymmentä prosenttia mustista amerikkalaisista oli sitä mieltä, että Yhdysvaltojen on vaadittava välitöntä ja pysyvää tulitaukoa Gazaan.

59 prosenttia halusi asettaa Yhdysvaltojen antaman sotilasavun ehdoksi sen, että Israel käyttää aseita ainoastaan itsepuolustukseen.

Mustat pastorit, jotka ovat Amerikassa tärkeitä mielipidejohtajia, ovat sodan pitkittyessä alkaneet saarnata sitä vastaan yhä kovemmilla äänenpainoilla.

Jos Harris menettää arabitaustaisten äänestäjien lisäksi myös mustien äänet, hänen pelinsä on marraskuussa pelattu.

Leena Sharma on kirjoittanut Suomen Kuvalehteen 20 vuoden ajan laajasti politiikasta, kulttuurista ja ulkomaista

Samalta kirjoittajalta

Ilmoita asiavirheestä