Monimiljonäärin tylsät unelmat

Monimiljonääri ja Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen julkaisi alkukeväästä kirjan Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan. Puttonen ei aio jättää lapsilleen suurta perintöä, vaan hänen mielestään on parempi käyttää kertynyttä varallisuutta ”juuri niin kuin itse haluamme, muista välittämättä” ja toteuttaa unelmat ennen kuin on liian myöhäistä.

Se, että suomalaiset panisivat rahansa kiertoon, on myös hallituksen toive. Helsingin Sanomien 12.3. julkaistussa haastattelussa Puttonenkin paheksui suomalaisten ”päälle jäänyttä säästövaihdetta”.

Millaisia unelmia Puttonen sitten lähti toteuttamaan saadakseen rahansa kulutettua? Hän ryhtyi matkustelemaan business-luokassa, osti kalliin kellon ja S-sarjan Mersun.

Helppoa rahasta eroon pääseminen ei ole edes rahoituksen professorille. Hän laski, että 60 000 eurosta eroon pääseminen vaatisi kahtakymmentä kolmen­tuhannen euron pitkää viikonloppua Euroopassa.

Erilaisia tapoja käyttää rahaa Puttonen tarkastelee enimmäkseen siitä näkökulmasta, millaiset asiat tuottavat tutkimusten perusteella ihmisille tyytyväisyyttä tai mielihyvää. Esimerkiksi matkustelua hän pitää järkevänä siksi, että tutkimusten mukaan kokemukset tuovat enemmän tyytyväisyyttä kuin tavarat.

Puttonen yrittää erotella toisistaan rahan järkevän käytön ja tuhlaamisen. Business-luokassa matkustaminen on kirjassa välillä järkevää ja välillä tuhlaamista, riippuen ilmeisesti siitä, onko valinta tehty ympäristöstä vapaana vai onko se syntynyt halusta saada sitä, mitä muutkin. ”Vertailen edelleen kaupassa kahvipakettien hintoja, mutta maksan ihan mielelläni viikonlopun 5 000 euroa maksavan lennon yksityiskoneella Sisiliaan”, hän kirjoittaa. Muita kirjassa käsiteltyjä rahankäytön tapoja ovat autot, luksustavarat, luksusasunnot, huvilan kunnostaminen ja kuntolomat.

Vaadin parempia unelmia monimiljonääreille! Kirjan läpikulunut kuva vauraasta elämästä oli masentava. Raha voi tuoda onnea, muttei ilmeisesti kuvittelukykyä. Mitä kaikkea jo yhdellä miljoonalla voisi saada aikaan! Kuinka paljon muutosta sillä voisikaan rakentaa?

Puttonen käsittelee lyhyesti, kuinka hyväntekeväisyys tuottaa ihmiselle mielihyvää, mutta ei pohdi, voisiko pitkäjänteinen, pelkkää lahjoittamista aktiivisempi hyvän tekeminen olla avain kestävään onneen.

Sillä, miten rikkaimmat käyttävät omaisuutensa, on merkitystä. Jo vuonna 2020 uutisoitiin, että maailman rikkain prosentti aiheuttaa kaksi kertaa niin paljon ilmastopäästöjä kuin ihmiskunnan vähävaraisin puolisko. Rikkaat myös näyttävät esimerkkiä tavoiteltavasta elämästä. Maapallon ekosysteemi ei kestä nykyistä määrää edes keskiluokkaista länsimaista elämäntapaa.

Tulevaisuuden luksuksen pitäisi siis olla jotain muuta. Kirjassa ei kuitenkaan käsitellä sitä, millaisen maail­man rikkaiden rahankäyttö jättää seuraaville sukupolville. Itse asiassa hänen ajatuksensa onkin vain tällainen: ”Vanhempien tärkein perintö lapsilleen on turvallinen kasvuympäristö ja käytöstapojen opettaminen.”

Jonkinlaista yhteisvastuullisuutta Puttonenkin tuntee, koska haluaisi suomalaisten rahat kiertoon tilillä makuuttamisen sijaan. Keinot talouskasvuun voisivat ehkä olla tehokkaampia kuin sveitsiläisen luksuskellon hankkiminen tai matkustaminen business-luokassa. 

Kirjan kustantaja Otava kuuluu samaan konserniin SK:ta kustantavan Otavamedian kanssa.