Tervetuloa ranskalaiseen mielenosoitukseen
Älä stressaa, neuvoi pariisilainen valokuvaaja. Yritä olla kuin kuuluisit tänne.
Jos pariisilaisella valokuvaajalla oli epäilyksiä suomalaisen toimittajan selviytymistaidoista, niiden on täytynyt vain vahvistua, kun vaihdoimme viestejä edellisenä iltana.
Ranskan laajoista ja väkivaltaiseksi muuttuneista protesteista oli uutisoitu laajasti Suomessa. Sosiaalinen media oli ollut koko viikon täynnä hurjia videoita ranskalaisten ja mellakkapoliisin yhteenotoista. Jotenkin tilanne alkoi silti valjeta kunnolla vasta, kun valokuvaaja Elias Neil Benleulmi lähetti viestin:
Eli onko sinulla kaasunaamaria tai edes ffp2-koronamaskia huomiseksi?
Gulp. Eipä ollut tullut otettua kaasunaamaria mukaan. Kysyin, olikohan muutakin, mitä kannattaisi hankkia.
Kyllä! Ota kypärä, jos sinulla on sellainen
Ja uimalasit tai laskettelu- tai työlasit jotta mitään ei pääse silmiin, varsinkaan kaasua
Olen juuri matkalla rautakauppaan nyt, voin ostaa sinulle samalla
Ranskalaiset nuoret ovat osoittaneet mieltään syyskuusta saakka lukio-opetuksen ongelmien takia. Koulutus on eriytynyt maassa vahvasti, ja lukion sijainti voi ratkaista, millaiset mahdollisuudet ihmisellä on elämässä. Lähiölukioiden oppilaat ovat kyllästyneet siihen, että heidän koulurakennuksensa rapistuvat, opettajia ei ole eikä heillä siksi ole kunnon mahdollisuuksia oppimiseen.
Aluksi lukiolaisten liikkeeseen liittyivät yliopisto-opiskelijat, kohta myös heidän vanhempansa, opettajat, työväenliike, kallista bensaa vastustava keltaliiviliike ja kirjava joukko ranskalaisia vasemmistopuolueita.
Nyt lukiomielenosoitukset ovat laajentuneet rajuiksi protesteiksi koko Ranskan julkisen sektorin tilanteesta. Niissä vastustetaan pieniä palkkoja ja korkeita hintoja, poliisin mielenosoituksissa harjoittamaa väkivaltaa, presidentti Emmanuel Macronin hallitusta ja miksei tämän edeltäjiä siinä samalla.
Kun haastattelimme viime viikolla kollegani Annu Marjasen kanssa mieltään osoittavia pariisilaisia, moni moitti myös mediaa. Alkuperäinen asia on jäänyt sivuun, kun toimittajia tuntuu kiinnostavan pelkkä väkivalta.
Osa kuitenkin myönsi, että tappeluilla myös haetaan huomiota. Rauhanomaiset protestit eivät ole vaikuttaneet mihinkään, mutta rikottujen ikkunoiden ja loukkaantumisten seurauksena heillä oli nyt sentään jonkinlainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Mielenosoitus lauantaina 24. lokakuuta sujui Pariisissa paljon rauhanomaisemmin kuin protesti viikkoa aiemmin. Mielenosoittajia oli yli satatuhatta, mutta päivän aikana ei nähty palavia roskapönttöjä tai yhteenottoja poliisin kanssa.
Tappelut alkoivat vasta seitsemältä illalla, kun tapahtuma oli virallisesti lopussa.
”Älä stressaa”, kuvaaja sanoi, kun säpsähtelin poliisin viskelemiä kyynelkaasukranaatteja Porte de Vincennesin aukiolla.
”Yritä olla kuin kuuluisit tänne.”
”Älä juokse tai sinusta tulee heti poliisin kohde.”
Ne olivat kokeneen ihmisen hyviä neuvoja enkä pystynyt noudattamaan ainuttakaan.
Joku ranskalainen toimittaja tuli juttelemaan. Hän sanoi oikein ystävällisesti: ”Tervetuloa Ranskaan.”
Lue lisää:
-
Lähdimme selvittämään, miksi ranskalaiset ovat niin vihaisia. Ranska”Kuten näet, Pariisi ei ole sota-aluetta” – ranskalaisille protestointi on myös juhlaa, ei vain vihaa
13 MIN