Teoreettisen filosofian dosentti: Tekoäly ei muuta tiedon käsitettä
On vaarallista puhua tiedon käsitteen muuttumisesta, jos kyseessä on epätotuuden, valheen ja aivopesun hyökyaalto.
Tommi Melender käsittelee esseessä ”Ihmistä vähäisempi kone” (SK 14–15/2023) mielenkiintoisella tavalla tekoälyn mahdollisuuksia ja uhkia. Samalla osa kirjoituksen väitteistä on filosofisesti ongelmallisia.
Melenderin mukaan ihmiset ja koneet luovat algoritmeja, jotka käsittelevät dataa (tiedon raaka-ainetta) paremmin kuin ihmisaivot. Ei ole kuitenkaan selvää, että tiedon käsite muuttuisi siitä, että tietoa vain hankitaan tehokkaammin tai eri välinein.
Tekoäly ei muuta tiedon käsitettä. On vain pidettävä huoli siitä, etteivät väärät uskomukset tai pelkkä ”uskottavan näköinen tekstimassa” koskaan korvaa tietoa. Jos näin ikävästi kävisi, ei kyseessä olisi silloinkaan tiedon käsitteen muuttuminen, vaan tiedon korvautuminen epäluotettavilla uskomuksilla.
On väärin ja vaarallista puhua tiedon käsitteen muuttumisesta, jos kyseessä on epätotuuden, valheen ja aivopesun hyökyaalto.
Melender tekee myös yksinkertaistavia johtopäätöksiä tiedon deduktiivisesta ja induktiivisesta menetelmästä. Hän kirjoittaa, että deduktiivinen menetelmä olisi tyypillinen modernin ajan ihmiselle, joka laatii ”hypoteeseja mahdollisista asioista”.
Deduktiivinen ja induktiivinen päättely eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia menetelmiä. Tiedon etsintä on kautta aikain nojannut niistä molempiin.
Riku Juti
Teoreettisen filosofian dosentti