Talouskasvu vaatii koulutustason nostoa

Suomen talouskasvun vauhdittaminen edellyttää hallitukselta kun­nian­himoisia päätöksiä. Nopeiden kasvutoimien lisäksi on olennaista varmistaa pitkän aikavälin kasvun edellytykset, kuten panostukset tki-toimintaan, osaajien riittävyyteen sekä korkeatasoiseen koulutukseen, joka vahvistaa tki-panostusten vaikuttavuutta. Ilman näitä pysyvä menestyminen globaalissa kilpailussa on mahdotonta.

Sekä koulutustason noston että t&k-panostusten merkitys talouskasvun vauhdittajina on korostunut useissa viimeaikaisissa selvityksissä, esimerkiksi Risto Murron kasvutyöryhmän raportissa, Suomen Pankin pitkän aikavälin kasvuskenaarioissa sekä Opetushallituksen pitkän aikavälin ennakointituloksissa. T&k-rahoituslain tavoitteesta vuodelle 2030 tulee pitää kiinni.

Teknologiateollisuudessa korkean osaamistason vaatimus on arkipäivää jo nyt. Alan osaajatarpeesta korkeakoulutettuja on noin 60 prosenttia, ja yritysten kasvun synnyttämissä uusissa työpaikoissa osuus on jopa 65 prosenttia.

Tulevaisuudessa korkeakoulutettujen osaajien tarve kasvaa entisestään myös eläköityvien tilalle rekrytoitavissa työntekijöissä, koska mentäessä kohti vuotta 2040 eläkkeelle jää koko ajan aiempaa korkeammin koulutettuja ikäluokkia.

Vuodesta 2017 lähtien on tavoitteena ollut nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin. Tämä tavoite tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti. Samalla tulee hallitusohjelman mukaisesti käynnistää suunnitelma, jolla Suomi nostetaan takaisin OECD-maiden korkeimmin koulutettujen maiden joukkoon.

Teknologiateollisuuden tavoite on, että 70 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulutusta vuonna 2040. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä ensimmäiset 2040-luvun nuoret aikuiset alkavat siirtyä korkeakoulutukseen tänä vuonna.

Kotimaiset voimat eivät riitä täyttämään korkeakoulutettujen tarvetta ikäluokkien pienentyessä, joten tarvitsemme osaajia myös ulkomailta. Heidän houkuttelemisekseen tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä, esimerkiksi sujuvampia lupakäytäntöjä, nopeampia oleskelulupaprosesseja ja työelämään kiinnittymistä tukevia ratkaisuja.

Maahanmuuton prosessien sujuvoittamiseksi on esitetty esimerkiksi yhden digitaalisen palveluluukun periaatetta. Tätä tavoitetta tulisi edistää vielä tämän hallituskauden aikana.

Parannettavaa on myös kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymisessä Suomen työmarkkinoille. Vaikka esimerkiksi tek­nologiateollisuudessa työskentelevien kansainvälisten osaajien osuus on viime vuosina kasvanut huomattavasti, on kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisessä edelleen merkittäviä haasteita.

Akava Works -maahanmuuttokatsauksen mukaan vain neljännes Suomeen jäävistä vastavalmistuneista ulkomaisista opiskelijoista työllistyy koulutustaan vastaaviin asiantuntijatehtäviin.

Ratkaisuja tilanteeseen tulee hakea useilta tahoilta: yritysten ja korkeakoulujen kumppanuuksista, työnteon kannustavuuden lisäämisestä kansainvälisille osaajille sekä yleisen ilmapiirin parantamisesta. Osaajille on luotava kannustava ja vastaanottava ympäristö, jossa heitä ja heidän ammattitaitoaan arvostetaan.

Koulutustason nostaminen ja työhön johtavan maahanmuuton edistäminen ovat investointeja Suomen talouteen ja kilpailukykyyn. Hallituksen päätösten tulee johdonmukaisesti ohjata Suomea korkeaan osaamiseen perustuvan, kansainvälisesti osaajia houkuttelevan sekä vahvaan tki-toimintaan nojaavan kasvun uralle. 

Minna Helle on Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja.

Maria Löfgren on Akavan puheenjohtaja.