Synttäreistä tuli hautajaiset

Suomen Tietotoimisto (STT) käynnistää koko toimitustaan koskevat muutosneuvottelut. Sen uutis- ja kuvatoiminta loppuu näillä näkymin maaliskuussa.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 140 vuotta STT:n edeltäjän, Suomen Sähkösanomatoimiston, perustamisesta. Toiminta päättyisi ennen merkkipäivää.

STT ei ole ollut valtion omistama, mutta sitä on silti luonnehdittu kansalliseksi uutistoimistoksi. Esimerkiksi Ylen radiouutiset olivat pitkään nimenomaan STT:n uutisia.

Pelkkien perinteiden varaan ei voi rakentaa liiketoimintaa.

STT:n kohtaloa surressa on korostettu sen hyvää mainetta. Useiden mittausten mukaan se on ollut luotetuimpia tiedotusvälineitä.

Toisaalta samojen mittausten mukaan se on ollut muita valtakunnallisia medioita tuntemattomampi.

Uutistoimiston asiakkaita eivät ole kuluttajat vaan toiset me­diat, jotka julkaisevat sen uutisia. Someaikana premissi on vaikea.

Monet mediat ovat reagoineet netin uutistulvaan erikoistumalla. Oletus on, että yleisö seuraa niin sanottuja perusuutisia muualta.

Perusuutisia ei kannata väheksyä. Erikoistuminen tapahtuu juuri niiden kautta. Alan kannalta hyvä kysymys on, miten toimittajat muodostavat oman osaamisensa, kun perustyö vähenee.

Media-alan yleisen tilanteen ohella STT:n kaatumiselle on etsitty myös muita syypäitä.

Uutistoimiston kujanjuoksu alkoi, kun Sanoman lehdet lopettivat STT:n käytön. Keskisuomalainen-lehti linjasi pääkirjoituksessaan, että näillä näkymin ”Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi on STT:n hautaamiseen eniten vaikuttanut henkilö”.

Lehti voisi vilkaista peiliin. Sen samanniminen taustayhtiö on yksi Suomen media-alan suurimmista. Silti se tai mikään muukaan yhtiö ei ole lähtenyt STT:n tueksi.

Kätensä on pessyt myös valtio. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) sanoi viime vuonna, ettei usko STT:n romahtavan tämän hallituksen aikana. Kun nyt niin on tapahtumassa, Ranne tyytyi toteamaan, että se ”ei tullut yllätyksenä”.

Osaltaan STT:n loppu kertoo siitä, että Suomesta puuttuu mediapolitiikka. Useissa maissa uutistoimisto on nähty niin tärkeäksi, että sitä tuetaan joko suorilla tuilla tai valtion asiakkuuksilla.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi Iltalehdelle, ettei pidä hyvänä, jos Suomi liittyy harvojen länsimaiden joukkoon, jossa ei ole omaa uutistoimistoa. Samana päivänä kokoomus julkisti sopeutusehdotuksensa ensi vaalikaudelle. Puolue leikkaisi Ylen budjettia 120 miljoonaa euroa.