Susanna Niinivaara: Yle tulkitsi WikiLeaksia väärin
Helsingin Sanomat ja Yleisradio ovat tehneet lujasti töitä uutisoidessaan WikiLeaksin vuotamia Yhdysvaltain diplomaattisähkeitä, joissa on käsitelty Suomea. Yle on palvellut yleisöä myös julkaisemalla osan alkuperäisistä sähkeistä nettisivuillaan. Koska materiaali ei sisällä kovia uutisia, kiinnostavaksi käy nyt se, miten alkuperäislähteiden äärellä olevat viestimet tietoja tulkitsevat ja painottavat.
Yksi Ylen ensimmäisistä WikiLeaks-uutisista teki oudon virheen.
”Ylen WikiLeaksilta hankkimien dokumenttien mukaan presidentti Tarja Halonen on puuttunut ihmisoikeuskysymyksiin luultua ärhäkämmin. Dokumenttien mukaan Halonen on neuvotteluissa venäläisten kanssa nostanut esiin vaikeita kysymyksiä. Näitä keskusteluita ei ole aiemmin nostettu julkisuuteen”, kertoi Yle nettisivuillaan 11. helmikuuta.
Saman illan tv-uutisissa kerrottiin: ”Halonen on aineiston mukaan puolustanut Baltian maita, kun Putin on syyttänyt niitä venäläisvähemmistön huonosta kohtelusta. Presidentti Dmitri Medvedeviltä Halonen on tiukannut, mitä Venäjä aikoo tehdä Tšetšenian ihmisoikeustilanteelle.”
Näin tosiaan on tapahtunut. Halonen on toistuvasti pitänyt esillä Baltian maita ja Pohjois-Kaukasiaa Venäjän presidenttejä tavatessaan. Tämä ei ole uutinen. Katsotaanpa Helsingin Sanomien ja STT:n vanhoja juttuja.
Baltian maat nousivat esiin Halosen ja Vladimir Putinin tavatessa Pietarissa joulukuussa 2004, kertoo STT: ”Presidenttien välillä näkyi näkemyseroja siitä, mikä on Baltian maiden venäläisväestön asema. Putin esitti huolensa heidän oikeuksistaan, mutta Halonen muistutti, että sekä Euroopan unioni että Euroopan neuvosto ovat todenneet, että venäläisväestön kohtelu vastaa kansainvälisiä normeja ja standardeja. Halonen (- -) kehotti samalla Viron, Latvian ja Liettuan venäläisiä suhtautumaan avoimesti ja opiskelemaan uusien kotimaidensa kieliä.”
”Halonen puolusti Baltian maita Putinille”, kertoi Helsingin Sanomat etusivullaan Putinin vierailusta Kultarannassa elokuussa 2005. Toiseksi otsikoksi lehdessä, jota tuolloin olin tekemässä, nostimme sen, että Halonen opasti Putinia kansalaisjärjestöjen tehtävästä.
Jutussa kerrottiin, että ”Halonen puolusti Putinin edessä poikkeuksellisen vahvasti Viroa ja Latviaa, joiden kanssa Venäjä ei ole vielä ratifioinut rajasopimuksia”.
Yhdysvaltain diplomaattisähkeet viittaavat luultavasti myös Halosen ja Dmitri Medvedevin tapaamiseen Sotšissa elokuussa 2009. Tapaamispäivänä Groznyista kiiri julmia uutisia: Avustusjärjestön johtaja ja hänen aviomiehensä löytyivät tapettuina. Tunnettu ihmisoikeusaktivisti Natalia Estemirova oli aiemmin löydetty ammuttuna Tšetšenian naapurista Ingušiasta.
Sotšin päivän päätteeksi Halonen kertoi tavanomaiseen tapaan keskusteluiden kulusta suomalaisille toimittajille. Selväksi tuli, että Pohjois-Kaukasiasta oli keskusteltu Halosen aloitteesta. ”Halonen Medvedeville Tšetšeniasta: Ei näin voi jatkua”, nostimme Helsingin Sanomien otsikkoon.
Suurin osa suomalaisviestimistä sai uutisen Halosen vierailusta STT:n välityksellä, joka myös nosti ihmisoikeudet otsikkoon.
Ylen tulkinnan mukaan Halonen on pimittänyt ihmisoikeuskeskustelut suomalaisilta, vaikka tosiasiassa nämä keskustelut ovat tulleet esiin normaaleissa lehdistötilaisuuksissa. Jutut löytynevät Ylen arkistosta.
Ylen uutisointi antaa ymmärtää, että Suomi ei tohdi kertoa puhuvansa Venäjän kanssa muusta kuin hyvistä suhteista. Tämän ärhäkämmän puolen saamme tietää vasta vuosien viipeellä Yhdysvaltain lähetystön kautta.
Ehkä Ylessä on yksinkertaisesti tehty virhe. Sellaista sattuu. Tai ehkä yhä vain on vaikea ymmärtää sitä, että Suomen ja Venäjän suhteet voivat olla hyvät erimielisyyksistä ja hankalien aiheiden käsittelystä huolimatta.
Kirjoittaja on Venäjään erikoistunut vapaa toimittaja.