Suomi tarvitsee Turvallisuuskomitean
On ikävää, jopa edesvastuutonta leimata suomalaisen yhteiskunnan kriisivalmiuksien kehittäminen sotilasteollisen ryhmittymän vallankaappauspyrkimykseksi. Mahdollisimman laaja-alainen yhteistyö turvallisuusympäristön haasteisiin vastattaessa ei ole toivottavaa – se on välttämätön edellytys.
Menestyksekkään ”Made in Finland” -turvallisuusmallin vahvuus on perustunut kolmeen kivijalkaan: osaamiseen, tahtoon toimia yhdessä ja koko yhteiskunnan voimavarojen hyödyntämiseen. Kivijalat toimivat edellisissä sodissamme, ja toimivat edelleen.
Merkittävin muutos turvallisuusympäristössämme on tapahtunut uhkakuvissa, jotka ovat yhä monimutkaisempia ja arvaamattomampia. Lähes kaikki vakavat turvallisuutta uhanneet tilanteet 25 viime vuoden aikana ovat olleet yllättäviä. Siksi varautumissuunnittelun arkipäivää on valmistautua kohtaamaan odottamattomiakin tilanteita. Uhkien torjuntaa varten tulee kyetä mobilisoimaan nopeasti tarvittavaa osaamista. Varautumista on myös kyky sietää erilaisia sotaa alempiasteisia häiriötilanteita. Yhteiskuntamme on muuttunut haavoittuvammaksi muun muassa lisääntyneen teknologiariippuvuuden ja alentuneen henkisen kriisinsietokyvyn osalta.
Yhteiskunnan tehtävänä on tuottaa turvallisuutta, joten on elettävä ajassa. Turvallisuusympäristön muutos pakottaa kehittämään uusia toimintamalleja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Tutkimusten mukaan menestyä voi vain strategisen ketteryyden keinoin, kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua painottamalla ja erilaisia kyvykkyyksiä tehokkaasti yhteensovittaen. Malliesimerkki löytyy kyberuhkista, joiden torjumisessa yksityisen sektorin operatiivinen rooli on julkista sektoria suurempi.
Pidän Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (YTS) parhaana suomalaisena turvallisuusasiakirjana, josta myös monet muut maat ovat ottaneet oppia kokonaisvaltaisen varautumismallin kehittämiseen. Strategian lähtökohtana ja tavoitteena on kyetä vastaamaan erilaisiin turvallisuustilanteisiin yhteiskuntamme voimavaroja kustannustehokkaasti hyödyntäen.
Turvallisuuskomitea aloitti työnsä helmikuun alussa. Sen tehtävänä on yhteensovittaa ja koordinoida YTS:n pohjalta turvallisuusyhteistyötä, jossa niin julkisen hallinnon, talouselämän kuin järjestöjenkin tulee olla aktiivisesti mukana. Turvallisuuskomitean tehtävät ja toimivalta on määritetty poliittisen ja parlamentaarisen ohjauksen tuloksena.
Aiemman Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean kehittämistä Turvallisuuskomiteaksi linjattiin vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteossa sekä Hallbergin komiteassa. Turvallisuuskomiteassa ovat edustettuina kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen kannalta keskeiset toimijat. Päätöksenteko pysyy edelleen poliittisilla päätöksentekoelimillä. Turvallisuuskomiteassa on järkevä hyödyntää upseereiden osaamista, siis poikkeusolojen suunnitteluun harjaantuneiden strategisen tason suunnittelijoiden ammattitaitoa.
On vaikea ymmärtää tohtori Risto Volasen väitteitä Turvallisuuskomitean roolista ja kokonaisturvallisuuden järjestelmän valjastamisesta sotilas- ja poliisijohdon vallankappaustarkoituksiin (Uusi Suomi 4.2.). Turvallisuuskomiteassa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta, mikä puolestaan on valtion perustava vastuu kansalaisiaan ja yhteiskuntaa kohtaan. ▪
Jarno Limnéll