Söpö pöllönpoikanen putosi puusta – Hetken päästä alas rojahtivat toimittajat

Söpö eläin hädässä. Avohakkuuaukea. Rengastaja. Kuva tilanteesta. Some-raivo. Luontojärjestöjen lobbaus. Huono journalismi.

Näistä aineksista syntyi pöllögate.

Riihimäen metsissä asustava lehtopöllön poikasesta tuli hetkessä politiikanteon väline, johon toimittajat sotkeutuivat oikein mallikkaasti.

Mediaspektaakkeli eteni jotenkin tähän tyyliin:

Yle julkaisi pöllöuutisen verkkosivuillaan 12. kesäkuuta kello 17.45. Uutinen kertoi heti ensimmäisessä lauseessa, että rengastaja Jukka Tanner kohtasi Riihimäellä häntä järkyttäneen näyn.

”Yksinäinen lehtopöllön poikanen kyhjötti valtavan kannon päällä. Ympärillä metsää oli kaadettu sileäksi”, toimittaja kirjoitti juttuun.

Jutun pääkuva oli Tannerin ottama kuva pöllöstä kannonnokassa. Puut ympäriltä oli kaadettu. Ylen otsikko väitti, että Jukka Tannerin kuvaamien pöllöjen pesä olisi tuhoutunut hakkuissa.

Ylen sivuille Tannerin kuva kulkeutui somevirrasta.

Tanner oli aiemmin samaisena aamuna ladannut pöllökuvan Facebook-sivuilleen, jossa se oli saanut paljon reaktioita. Tanner kirjoitti avoimelle Facebook-sivuille kuvan saatesanoiksi ”Lehtopöllön pesämetsä oli siirretty pinoon tien varteen viime viikolla”.

Kuva sai valtavasti jakoja ja kommentteja. Hakkuita paheksuttiin ja pöllöä säälittiin.

 

Pöllö hädässä, avohakkuut ja some-raivo. Oivallinen aihe iltapäivälehtiin. Iltalehti toisti Ylen uutista kertomalla, että lehtopöllön poikasen pesäpuu kaadettiin hakkuissa.

Ilta-Sanomat teki samoin. Molemmat lehdet julkaisivat linnun kuvan verkkosivuillaan, ja Tanneria haastateltiin.

Iltapäivälehtiä luetaan verkossa Suomen mittakaavassa erittäin paljon. Yksi juttu voi saada satojatuhansia klikkauksia. Tätä näkyvyyttä myydään mainostajille mukavaan hintaan.

Klikkausten voiman tietävät myös poliitikot sekä teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen lobbarit. Nämä yhteiskunnan toimijat ruokkivat nopearytmistä mediaa milloin milläkin tiedoilla, joista väsätään uutisia.

Kuva pöllöstä kulkeutuikin hyvin nopeasti Luonnonsuojeluliiton materiaaliksi. Liitto jakoi Tannerin kuvan Twitterissä. Saatesanat kuuluivat ”Jukka Tannerin pöllöpoikasen kuva on herättänyt suomalaiset avohakkuiden seurauksiin”.

Luonnonsuojeluliitto on ollut yhtenä toimijana tekemässä lakialoitetta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Aloitetta kannattaa (15. kesäkuuta kello 12.30) jo yli 33 000 ihmistä, ja allekirjoittajien määrä kasvoi merkittävästi pöllöuutisoinnin aikana.

Onnistunutta lobbausta, voisi joku väittää.

Muun muassa suomalaisten suosikkikirjailija Jari Tervo jakoi pöllökuvan Twitterissä. Tervo oli näppäillyt tviittiinsä tekstin ihmisen luontosuhteesta. ”Lehtopöllön poikanen kotinsa raunioilla. Näin käy kun ihminen menee metsään.”

Hävetkää, somemeuhkaajat huusivat.

Totuus pöllökuvasta alkoi kuitenkin hiipiä esille. Moni ihmetteli, miksi pöllö istua kökötti niin nätisti kannonnokassa?

Eikä mennyt aikaakaan, kun Ilta-Sanomat julkaisi jutun siitä, miten pöllökuva oli otettu. Jukka Tanner kertoi IS:lle siirtäneensä poikasen puiden välistä avohakkuun reunaan. Pesäpuukin oli säilynyt, eikä pöllöraukalla ollut kadonnutta sisarusta.

Ja PUM!

Some-raivo oli valmis. Kaikki vihreät poliitikot, luonnonystävät, viherpipertäjät ja vihervasemmistolaiset haukuttiin maanrakoon. Lavastettu kuva! Lavastettu kuva! Hävetkää, somemeuhkaajat huusivat.

Luonnonsuojeluliitto kiirehti oitis rauhoittelemaan some-huutoa. Se julkaisi tekstin, jossa selitettiin, kuinka kuva kulkeutui Luonnonsuojeluliiton sivuille.

”Lähestyimme lehtopöllönpoikasen kuvannutta Jukka Tanneria ja pyysimme lupaa jakaa kuvaa. Saimme kuvan sähköpostitse ja jaoimme sen järjestöjen some-kanavissa”, liitto kirjoitti.

Luonnonsuojeluliiton mielestä kuva kiteytti erinomaisesti avohakkuiden ja pesintäajan välisen ongelman: Metsiä avohakataan liian nopeasti.

 

Oli metsien hakkuista ja pöllöistä mitä mieltä tahansa, episodi ei ole rengastaja Jukka Tannerin taikka muiden luontoihmisten röyhkeä lavastusoperaatio.

Syyllinen koko kohuun on jälleen kerran media itse: Yle ja iltapäivälehdet eivät tehneet työtänsä kunnolla. Ne tarkastivat faktat ja kuvan todellisuuden vasta jälkikäteen.

Uutiskiima ja klikkien kalastelu ajoivat journalismin edelle.

Toimituksissa pitäisi olla myös osaamista ja tietoa luontokuvaamisesta. Varsin usein niin kutsuttu luontokuva on ”lavastettu”: petoja houkutellaan haaskoilla, lintuja noukitaan maasta, pöntöistä ja pesistä.

Harvoin pieni lentokyvytön pöllönpoikanen istuu kannonnokassa odottaen ikuistusta.

 

Juttu julkaistu 15. kesäkuuta 2018 kello 15.45. Juttua muokattu 18. kesäkuuta kello 10.20.

Muokkauksen jälkeen: Luonnonsuojeluliitto on ollut yhtenä toimijana tekemässä lakialoitetta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla.

Aiemmin jutussa luki: Luonnonsuojeluliitto on aiemmin tehnyt lakialoitteen avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla.