SK:n lukijoilta: Laadukas uskonnonopetus ehkäisee radikalisoitumista.

Oman uskonnon opetus toimii – ja on hyödyllistä

Artikkelin ”Pyhä koulussa – miten uskontoja pitäisi opettaa?” (SK 36/2018) näkökulma uskonnonopetukseen oli yksipuolinen.

Suomalainen uskonnonopetusmalli ei ole harvinaisuus. Vastaavanlaisia on käytössä monissa Euroopan maissa. Malleja vertailtaessa on huomioitava maan uskontotilanne. Usein verrokkimaana käytetyn Ruotsin yhteisopetusmallin taustalla on Suomea historiallisesti yhtenäisempi uskonnollinen kenttä. Ruotsin mallissa on myös ongelmia, ja maan yksityisten uskonnollisten koulujen määrä kasvaa.

Artikkelissa siteerattujen asiantuntijoiden joukossa ei ollut yhtään vähemmistöuskontojen edustajaa. Oman uskonnon opetuksessa on monia erityisesti vähemmistöuskontojen edustajille myönteisiä puolia. Sen on osoitettu esimerkiksi edistävän maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumista ja oman identiteetin rakentumista. Myös monet yhteisopetuksen riskeistä liittyvät vähemmistöuskontojen edustajien oikeuksien toteutumiseen.

Laadukas opetussuunnitelman mukainen uskonnonopetus takaa perustiedot omasta perinteestä, ehkäisee radikalisoitumista ja antaa eväitä uskontojen väliseen vuoropuheluun. Yhteisopetusmalliin siirtymisen sijaan tulisikin panostaa uskonnonopetukseen nykymallin puitteissa.

Inka Nokso-Koivisto

Toiminnanjohtaja, USKOT-foorumi ry

ja USKOT-foorumin uskonnonopetusjaosto