Yllätysten ministeriö

Miljardiluokan yllätyksistä on tullut kvartaaliperinne valtiovarainministeriössä.

Viime vuoden lopulla etsiskeltiin ”tun­tematonta jarrua”, kun ministeriön ennusteet jatkuvasti povasivat toteutunutta vauhdikkaampaa talouskasvua.

Kuunvaihteessa budjettipäällikkö Mika Niemelä taas kertoi Kauppalehdelle haukkoneensa henkeä nähtyään tuoreen kehysehdotuksen verotuottoarviot.

Arviot verotuloista ovat pudonneet jopa runsaalla parilla miljardilla eurolla. Siksi julkisen talouden alijäämä on tulevina vuosina jälleen reippaasti suurempi kuin vielä vuosi sitten arvioitiin.

Ministeriössä toivottaneen hartaasti, että seuraavan kvartaalin yllätys olisi plus- eikä miinusmerkkinen. Sellaiseen yllätykseen voisi jopa uskoakin, kunhan vain sulkee silmänsä eikä vahingossakaan katso Persianlahden suuntaan.

Eduskuntapuolueiden finanssipoliittinen työryhmä pääsi helmikuun lopulla sopuun siitä, kuinka paljon Suomen julkinen talous saisi olla alijäämäinen tulevina vuosina.

Alijäämäkäppyrän kulmakerrointa ohjaavat EU:n finanssipoliittiset säännöt sekä viime vuonna hyväksytty kotimainen finanssipoliittinen laki.

Julkisuudessa sopimus on ristitty velkajarruksi, ja sisältö on tiivistetty yksinkertaiseen haarukkaan: ensi vaalikaudella pitäisi sopeuttaa 8–11 miljardia euroa.

Luku perustuu valtiovarainministeriön arvioihin. Lähihistorian perusteella se saattaa siis olla aivan jotain muutakin.

Demareiden Timo Harakka ja Nasima Razmyar kehottivat ministeriötä ”parantamaan toimintaansa” ja ”kehittämään vaikutusarvioitaan”.

Kokoomuslaiset hermostuivat heti ja epäilivät, että demarit haluavat vaihtaa ”valtavirtataloustieteen tutkimuskirjallisuuden” pikemminkin ”toiveuniin”.

Ministeriön yllättyminen kerta toisensa jälkeen herättää kysymyksen, olisiko lopputulos silloin kovinkaan toisenlainen.

Velkajarrusopua on erityisesti eduskunnan oikeal­ta laidalta kiitelty vastuulliseksi. Nyt ei tarvitse väitellä siitä, kuinka paljon leikataan, vaan siitä, mistä leikataan!

Sopu itsessään muistuttaa lopulta verrattain paljon muitakin vuodenvaihteessa usein tehtäviä lupauksia. Itseä otetaan niskasta kiinni ja pitkällä aikavälillä pannaan asiat kuntoon, mutta keinoista sovitaan sitten myöhemmin.

Sopuun onkin helpompi uskoa vasta, kun tulokset ovat nähtävillä. 8–11 miljardin euron leikkauslistaa ei yksikään eduskuntapuolue ole vielä esitellyt. 


Oikaisu 10.3.2026 kello 13.20: Jutussa luki, ettei kukaan ole esitellyt vielä 8–11 miljardin euron leikkauslistaa. Todellisuudessa yksikään eduskuntapuolue ei ole vielä esitellyt sellaista seuraavalle vaalikaudelle.