Oi kiehu solutaso
Riikka Purra kiehui solutasolla, kun Finlandia-hymniä laulettiin muunnelluin sanoin Palestiina-mielenilmauksessa, kirjoittaa Aurora Rämö.
Perussuomalaiset ovat vihdoin löytäneet oman viisuboikottinsa, typerimmän mahdollisen bulvaanin yksinkertaisille mielipiteille Palestiinan tilanteesta.
Toukokuun lopussa joukko kansalaisia kokoontui Helsingin Narinkkatorille laulamaan ”vapaan Palestiinan puolesta” Finlandia-hymnin sävelin.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kiirehti tviittaamaan, että laulun esittäminen oli ”raiskaus”, ”ideologista huorausta” ja ”jo itsessään petos isänmaata kohtaan”.
Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra ilmoitti ”kiehuvansa solutasolla”.
Mielenilmauksessa Finlandian sanoitusta oli muutettu hieman. Hengenvaarallista kiehuntaa aiheuttanut, rikollinen muunnos oli seuraavanlainen: ”Oi Palestiina, näytit maailmalle. Sä että karkoitit orjuuden. Ja ettet taipunut sä sorron alle. On aamus alkanut, rauhan maa.”
Iltapäivälehdet ryhtyivät selvittämään epäiltyä maanpetosta lukuisin artikkelein ja kolumnein.
Ensin selvisi, että perussuomalaisten niin sanotun kritiikin kohteena ollut feministijärjestö Naisasialiitto Unioni ei ollut edes järjestämässä koko tilaisuutta, vaan oli jakanut siitä videon sosiaalisessa mediassa. Unioni poisti videon myöhemmin.
Seuraavaksi hankittiin varsinaisen järjestäjäjoukon, gazalaisia siviilejä tukevien kansalaisten edustaja pyytämään anteeksi.
Sitten soitettiin Sibeliuksen perikunnan edustajalle, joka informoi, ettei Finlandiaa saa käyttää poliittisissa yhteyksissä.
Sanomatta jäi, että Finlandiaa on käytetty huomattavan usein poliittisissa yhteyksissä ilman, että perussuomalaiset, iltapäivälehdet tai perikunnan edustajat ovat älähtäneet, saati syyttäneet huoraamisesta ja raiskaamisesta.
Sitä soitettiin Saksassa äärioikeiston marssimusiikkina, laulettiin itsenäisyyspäivänä Sinimustan liikkeen vastustamiseksi, esitettiin Hyvinkään ja Iisalmen kirjaston edessä kulttuurileikkausten vastustamiseksi.
Se on uudelleensanoitettu lukuisia kertoja, erityisesti rauhanlauluksi.
Se oli Nigeriasta irtautuneen Biafran kansallislaulu, ja versioitu jo 1930-luvulla nimellä A Song of Peace (This is my Song).
Joe Bidenin virkaanastujaisissa merijalkaväen soittokunta soitti katkelman Finlandiasta. Tuolloin Sibelius-museon intendentti Unna Toropainen sanoi Ilta-Sanomille: ”Kyllä tästä voi tuntea kansallisylpeyttä.”