Rehtori: Perusopetuslakiin vedoten ei voi pakottaa lähiopetukseen – etäopetus on turvallista, yhdenvertaista ja ekologista

Puheenvuoro: Perusopetuslaki ei käsittele sen kummemmin lähi- kuin etäopetustakaan.

Profiilikuva
etäopetus
Teksti
Petri Järveläinen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat vuonna 2014 annettu, velvoittavana noudatettava määräys. Seuraava ote on tästä määräyksestä sanatarkasti.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella.

 Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä.

 Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaailmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa sekä tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön.

 Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta.

Opetussuunnitelman perusteet perustuvat perusopetuslakiin, erityisesti sen 4. luvun 14. pykälään, jonka mukaisesti Opetushallitus määrää oppiaineiden ja oppituntien sisällöt sekä koulun toiminnasta.

Perusopetuslaki määrittää lähikoulun järjestämisen velvollisuuden kunnille. Oppilaalla on oikeus hakeutua myös toiseen kouluun. Perusopetuslaki ei käsittele sen kummemmin lähi- kuin etäopetustakaan, ei myöskään opetussuunnitelman perusteet.

Keskeinen käsite on oppimisympäristö. Oppimisympäristöt ovat lähikoulun tai oppilaan valitseman muun koulun tuottamaa opetusta.

 

On esitetty, että perusopetuslain mukainen opetus on lähiopetusta ja sanottu, että vaikka laki ei tätä asiaa käsittele, lain valmisteluaineistosta ilmenee lainsäätäjän tarkoittaneen perusopetuksen lähiopetukseksi.

Mitä on lähiopetus?

Ilmeisesti mielikuvana on ensisijaisesti koulurakennuksessa rajatussa tilassa tapahtuva toiminta, jossa opettaja ja oppilaat ovat kuulo- ja näköetäisyyden päässä toisistaan.

Nyt etäopetukseksi kutsuttu tarkalleen ottaen ”etäyhteyksiä hyödyntävä opetus” on yksi tapa järjestää opetusta, mutta on tietysti monia muitakin tapoja.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei ole erityisoppilaaksi ottamista tai joustavaan perusopetukseen siirtämistä koskevaan hallintopäätökseen perustuva opetuksen toteuttamistapa. Se on määräyksen mukaan koulutuksen järjestäjän paikallisesti päättämä opetuksen toteuttamistapa. Siitä määrätään, että se lisää yhdenvertaisuutta ja on esimerkiksi ekologisesti tärkeää.

”Lähiopetus” ja ”etäopetus” eivät ole toimintatapoina ainoat ja toistensa vastakohdat.

Oppimisympäristöjä on monenlaisia ja opetuksen toteuttamistapoja useita. Myös etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella on useita muotoja.

Mitä tulee etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen silloin, kun se toteutetaan siten, että oppilas on kotona ja opettaja toisaalla, huomiota on kiinnitetty opettajan velvollisuuteen vastata oppilaan turvallisuudesta.

Huoltajille annettu vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta sekä yleiset huoltajan vastuut tekevät kuitenkin kodista lähtökohtaisesti turvallisen oppimisympäristön.

Kun opettaja on reaaliaikaisesti suhteessa oppilaaseen, joka opiskelee turvallisessa oppimisympäristössä, hän valvoo tämän turvallisuutta. Turvallisuuden valvominen ei edellytä kaikissa tapauksissa opettajan läsnäoloa. Turvallisuusvastuu on koululla myös koulumatkojen ajan.

Sekä perusopetuslaki että määräys puhuvat huoltajasta velvoittavasti ja myös arvostavasti. Hän ei ole niiden mukaisesti lastaan laiminlyövä toimija, joka ei hoida kotiaan.

 

Kun koronatilanteessa on haluttu käyttää taistelumetaforia, taistelun osalta olennaisia ovat tiedustelu ja huolto.

Molempien osalta on ilmennyt ongelmia. Herää kysymys, unohtuiko kotirintama? Opettajia kiitellään aiheesta poikkeustilan aikana annetusta opetuksesta.

Onnistuminen on kuitenkin kiinni kodeista. Jos ei niitä olisi, ei olisi opetustakaan.

Ei myöskään pidä paikkaansa, että opettaja ei voisi samanaikaisesti opettaa luokassa ja antaa kotiin etäyhteyksiä hyödyntää opetusta.

On ylitulkintaa väittää, että jos perusopetusta ei rajata koulurakennuksissa toteutettavaksi lähiopetukseksi, oppilaan sivistykselliset oikeudet ovat vaarassa.

Perustuslaki säätää, että lapsilla ja nuorilla on oikeus perusopetukseen, mutta ei määritä sen sisältöä.

Perusopetuslaki ei käsittele lähi- ja etäopetusta. Siinä säädetyn määräysvallan perusteella koulun toiminnaksi määritellään erilaiset oppimisympäristöt ja erilaiset opetuksen toteuttamistavat. Myöskään kotiopetus, jota kunta on velvollinen valvomaan, ei vähennä sivistyksellisiä perusoikeuksia.

Luokassa opettajan johdolla tapahtuva opetus on vakiintunut ja hyvä opetuksen tapa.

Sen olettaminen ainoaksi ja velvoittavaksi opetuksen toteuttamiseksi ei ole ajankohtainen ajatus.

Herää kysymyksiä, miksi tällaisesta, ei välttämättömästä toimintatavasta on annettu ohjeita, jotka eivät näytä olevan linjassa ohjeen antajan määräysten kanssa?

 

Kirjoittaja on Portaanpään kristillisen opiston rehtori, Jyväskylän yliopiston filosofian dosentti ja teologian tohtori.