Rakenteellinen jakovara pois

Tilastokeskus julkaisi maaliskuun alussa kansantalouden tilinpidon ennakkotiedot. Niiden mukaan viime vuoden alijäämä olisi ylittämässä valtiovarainministeriön syksyn ennusteen (2,7 %) ja EMU-rajan 3,4 %:n lukemalla. Julkisyhteisöjen velka on tuplaantunut vuoden 2008 alusta.

Suomi otti 2013 käyttöön finanssipoliittisen lain, jonka myötä julkisen talouden ohjeluvuksi on vakiintunut rakenteellinen jäämä. Se lasketaan julkistalouden rahoitusjäämästä poistamalla suhdannevaihteluiden ja kertaluonteisten toimien vaikutukset.

Suomessa julkistalouden rahoitusjäämään lasketaan hyväksi sosiaaliturvarahastojen ylijäämä, joka muodostuu työeläkeyhtiöiden positiivisesta rahoitusjäämästä. Menetelmä on poikkeuksellinen. Taustalla on Suomen EMU:n toisessa vaiheessa vuonna 1997 saavuttama neuvotteluvoitto. Työeläkejärjestelmä uitettiin sen lakisääteisyyden vuoksi osaksi julkista sektoria.

 

Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä on viime vuosina silottanut julkistalouden alijäämälukemaa reilulla kahdella prosenttiyksiköllä. Ilman sitä Suomi olisi ollut jo vuodesta 2009 kasvu- ja vakaussopimuksen ja sittemmin fipo-lain edellyttämässä liiallisen alijäämän menettelyssä. Viime vuosien kaltainen velkaantuminen ei olisi ollut mahdollista ilman että Suomi olisi rikkonut allekirjoittamiaan sopimuksia.

Työeläkevarojen laskeminen julkiseen sektoriin on harhaanjohtavaa, sillä ne eivät ole julkisia varoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Työeläkerahastojen ylijäämällä ei voi – eikä kuulukaan – maksaa pois valtion tai kuntien velkaa.

Rakenteellinen alijäämä saa olla korkeintaan 0,5 prosenttia maan BKT:hen suhteutettuna. Viime vuoden lukemaa ei vielä ole julkaistu, mutta ennakkotiedoista laskettuna se olisi ollut jopa 1,9 %. Jos lukeman oikaisee sosiaaliturvarahastojen ylijäämällä (1,7 %), rakenteellinen alijäämä olisi huimat 3,6 %. Se on 7-kertaisesti se, mitä se saisi fipo-lain nojalla olla. Suomi sijoittuisi sillä euroalueen vertailussa heikoimpien joukkoon.

 

Syksyllä Standard & Poor’s laski Suomen luottoluokituksen AA+:aan. S&P näkee alhaisen talouskasvun taustalla demografiset ja taloudelliset tasapainottomuudet. Kymmenen viime vuoden aikana on henkeä kohden laskettu BKT-kasvu jäänyt nollaan.

Alijäämälukujen kaunistelu eläkerahastoilla ei reaalisesti paranna Suomen luottokelpoisuutta, vaan toimii ylimääräisenä velanottokehyksenä. Viime vuosina jakovara on osoittautunut kohtalokkaaksi. Alijäämälukuihin ei ole puututtu, mutta nyt julkisen velan BKT-suhde on ylittämässä 60 prosentin rajan.

Euroopan komission mukaan Suomea ei vielä uhkaa liiallisen alijäämän menettely, mutta arvio perustuu nykytietoja alhaisempiin alijäämälukemiin. Sanktiomenettelyäkin vaarallisempaa kansantaloudelle on viime vuosina hallitsemattomasti kasvanut julkisen sektorin rooli. Se viivästyttää talouden markkinaehtoista tasapainottumista ja vääristää tuotantorakennetta.

EU-sopimuksia Suomen ei kannata neuvotella itselleen epäedullisempaan suuntaan. Mutta omaa talousarviotyötämme pitäisi ohjata oikea, sosiaaliturvarahastojen ylijäämillä siivottu, todellinen rahoitusjäämäluku. Seuraavan hallituksen olisi rakennettava budjettiraaminsa sen mukaan.

Lepomäki on kansanedustaja (kok) ja Sailas valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri.