Koulutuksen tehtävä on kirkastettava

Opetussuunnitelmia on uudistettu jo vuosikymmenien ajan palikoita siirtelemällä ja lisäämällä kuormaan tavaraa. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
olli luukkainen olli-pekka heinonen

Suomalainen koulutus on ollut huipputasoa. Oppimistulokset ovat olleet kaikilla koulutusasteilla erinomaisia myös kansainvälisten arvioiden mukaan. Suunta on kuitenkin kääntynyt. Keskimääräinen osaamistaso ja huipputuloksiin pääsevien määrä laskee, yksilöiden väliset erot kasvavat ja heikosti suoriutuvien määrä lisääntyy.

Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavat selvitykset kertovat karua kieltä. Pahoinvointi on lisääntynyt. Korona-aikaan liittyvä yksilön oman vastuun ottaminen ja samanaikainen sosiaalisen lähitukiverkon kutistuminen tai jopa puuttuminen ovat lisänneet pahoinvointia ja siitä seuraavaa oireilua.

Myös opetushenkilöstöä koskevat mittarit kertovat heikentyneestä työviihtyvyydestä ja haluttomuudesta jatkaa tässä tärkeässä ammatissa. On perusteellisen, huolellisen ja rohkean analyysin paikka.

Riittävä ratkaisu ei ole hoitaa ongelmista kertovia oireita lisäresursseilla, vaikka niitäkin tarvitaan. Pohdinnan perusteeksi on otettava koulutuksen tulevaisuustehtävä. On uskallettava katsoa sitä tulevaisuuden maailmaa, jota varten koulutusta järjestetään. Koulutusjärjestelmää on lähdettävä muokkaamaan näistä tavoitteista käsin.

Työ vaatii johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Lopputulemassa voi olla jotakin vanhaa, mutta varmasti siinä on myös uutta. Keskeisintä on usko ja pyrkimys kasvaa ja kasvattaa kansalaisia rakentamaan parempaa maailmaa.

Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on ratkaiseva merkitys niin osaamisen, elämänhallinnan kuin opinhalun rakentamisessa.

Vaikka koulutusta ohjaavia opetussuunnitelmia on säännöllisesti uudistettu ja lainsäädäntöä kehitetty, se on tapahtunut jo usean vuosikymmenen ajan palikoita keskenään siirtelemällä ja laittamalla kuormaan lisää tavaraa. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arvopohja, tavoitteet ja sisällöt on katsottava kokonaan uudelleen. Viitekehyksessä on huomioitava ilmastoon ja luonnon kantokykyyn liittyvät kysymykset, digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet, teknologian kehitystarpeet ja -näkymät sekä kansainvälinen vuorovaikutus.

Sivistyskäsitys on tärkeää määritellä laaja-alaisesti uudelleen. Koulu ei saa olla mikään sulatto tai tehdas, jonka tehtävä on ainoastaan tai edes ensisijaisesti tuottaa toimijoita ja osaamista työelämään. Sillä pitää olla paljon ylevämpi ja laajempi tehtävä.

Maamme seuraavan hallituksen on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaansa strateginen päätös perustaa laaja-alainen komitea pohtimaan edellä esittämiämme kysymyksiä. Työ on aloitettava jo kuluvana vuonna. Valmista on oltava vuoden 2026 aikana, ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Näin komiteatyö ja sen jälkeinen selvittelytyö antavat eväät seuraavan hallituksen uudistamistoimille.

Parlamentaarisen komitean kokoonpanon täytyy olla laaja-alainen eikä komiteaa tule päästää edunvalvontaorganisaatioiden keskinäiseksi, vesitettyjä kompromisseja tuottavaksi temmellyskentäksi. Koulutuksen tarkoituksen kirkastaminen, yhteiskunnan eri toimijoiden sitouttaminen tukemaan koulutuksen tarkoitusta ja jatkuva luottamuksen ruokkiminen synnyttävät perusedellytykset koulutuksen tulevaisuudelle. 

Luukkainen on kasvatustieteen tohtori ja kouluneuvos ja Heinonen International Baccalaureate -koulutusorganisaation pääjohtaja.