Myanmarin sotilasjohdon rahahanat pitää sulkea

Armeijan pyörittämän yritystoiminnan voitot ovat mahdollistaneet julmuudet ja laittomuudet.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Kun Myanmarin sotilasjuntan lähes puoli vuosisataa jatkunut vallanpito päättyi 2011, uskottiin demokratian etenevän siitä huolimatta, ettei armeijan ote vallankahvasta täysin irronnut. Kansainvälinen yhteisö, joka aiemmin oli eristänyt Myanmarin sotilasdiktatuurin, palasi innolla kehittämään tätä rutiköyhää maata.

Myanmarin tuore sotilasvallankaap- paus on tuomittu nopeasti ympäri maailmaa. Tuomitsijoihin ovat liittyneet myös Yhdysvallat ja Euroopan unioni. Sen sijaan Kaakkois-Aasian mahtitekijä Kiina sekä Venäjä ovat asettuneet kenraalien tueksi ja estäneet päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvostossa.

Mitä EU voi tehdä auttaakseen demokraattiseen poliittisen järjestelmän palauttamista maassa? Tehokkain vaikutuskeino on kauppa. EU on tukenut Myanmarin demokratiakehitystä, vakautta ja taloutta sekä kehitysyhteistyöllä että poistamalla tariffit ja kiin- tiöt kaikelta Myanmarin EU-vienniltä, aseita lukuun ottamatta. Tämän ”Everything But Arms” -järjestelyn edellytyksenä on, että Myanmar sitoutuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Sotilasvallankaappaus on viimeinen pisara. Tullietuisuudet on syytä vetää pois vähintään niiltä osin kuin ne hyödyttävät armeijan talousimperiumia.

 

Myanmarin kenraaleilla on paljon hävittävää. EU on Myanmarin kolmanneksi suurin kauppakumppani heti Kiinan ja Thaimaan jälkeen. Myanmarin armeija pyörittää mittavaa liiketoimintaa ja omistaa suoraan tai epäsuorasti vähintään 120 yritystä. Se tahkoaa voittoja niin lääketeol- lisuudesta, tekstiiliteollisuudesta, tupakkateollisuudesta kuin turismistakin. Lisäksi yrityksillä on hallussaan äärimmäisen tuottoisat luvat louhia jadea sekä rubiineja, joiden tuonti Eurooppaan on kasvanut vuosi vuodelta. Voitot ovat mahdollistaneet armeijan julmuudet ja laittomuudet, myös rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset sekä jopa kansanmurhan. Jos valtaosa liiketoiminnan tuotosta virtaa ihmisoikeuksista vähät välittävän hallinnon taskuihin, on kauppa kaikilla aloilla ongelmallista.

Eurooppalaisten yritysten on syytä ensi tilassa selvittää mahdolliset yhteytensä Myanmarin armeijan yrityksiin ja katkaista kaikenlainen yhteistyö. Japanilainen Kirin Holdings toimi jo esimerkillisesti ja ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä Myanmar Economic Holdings Limitedin kanssa. Yritys uskoi voivansa tukea Myanmarin kehitystä ja vakautumista, mutta sotilasvallankaappauksen jälkeen se totesi vetäytymisen olevan välttämätöntä ja kiireellistä.

 

EU:n tuleva yrityksiä koskeva ihmisoikeus- ja ympäristövastuuvelvoite on keskeinen väline. Sen avulla voidaan varmistaa, etteivät Euroopassa toimivat yritykset ole arvoketjujensa kautta yhteydessä räikeisiin ihmisoikeus- loukkauksiin.

Myanmarin vapauttamisen ikonin Aung San Suu Kyin asema kansainvälisessä yhteisössä on ongelmallinen, koska hän on puolustanut rohingyojen vainoa. Tästä syystä Euroopan parlamentti erotti hänet Saharov-palkittujen yhteisöstä viime vuonna. Entisen ihmisoikeuspuolustajan kyseenalainen maine ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että hänen NLD-puolueensa voitti vaaleissa suuren enemmistön, jonka sotilasvallankaappaus mitätöi. Aung San Suu Kyi ja muut vangitut ja kotiarestiin joutuneet poliitikot on vapautettava. Kauppaetuisuuksien tarkastelun lisäksi EU:n tulee laajentaa henkilöpakotteet vakavista ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevaan Myanmarin sotilasjohtoon.

Heidi Hautala

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja (vihr).