Vauvakuume sumensi järjen
Väestöliiton esittämien lukujen haastamiseen olisi riittänyt toimittajien maalaisjärki.
Vauvat ovat ihania. Vauvakuumeen iskiessä on vaikea ajatella muuta. Näin kävi mediallekin, kun se kertoi Väestöliiton ehdottamasta vauvarahastosta.
Helsingin Sanomat käsitteli ehdotusta laajasti. Ilta-Sanomissa oli useampi juttu. Kovimmin vauvainto iski Kauppalehteen, jonka verkkosivuilla oli rahastosta peräti kuusi juttua. Ei ihme, että jopa vaatimaton kolumnistinne pääsi esittämään näkemyksiään. Ne olivat varsin kriittisiä.
Muuten median vastaanotto oli turhan innostunut.
Väestöliitto ehdotti, että valtio antaa syntyville vauvoille viiden tonnin pesämunan, joka sijoitetaan osakkeisiin. Kun entinen vauva alkaa aikanaan lisääntyä, hän saa rahat itselleen. Tuolloin korkoa korolle -ilmiö on kasvattanut summan kymppitonneiksi.
Ensimmäisten varsinaisten bonusten laukeamiseen menisi siis vuosikymmeniä. Sitä odotellessa maksettaisiin pienempiä bonuksia. Tulokseksi ennustetaan merkittävää syntyvyyden lisäystä heti, ja todellista vauvabuumia 2050-luvulla.
Jokainen on törmännyt mediassa hupsuihin selvityksiin, joiden mukaan kulttuuriin tai pyöräilyyn sijoitetut eurot tulevat moninkertaisina takaisin. Väestöliiton laskelmat ovat tyylikkäämpiä. Periaate on kuitenkin sama. Tehdään selvitys. Selvityksestä saadaan medialle isoja numeroita. Sitten luotetaan siihen, että toimituksissa kukaan ei jaksa miettiä, ovatko numerot liiankin isoja.
Ne ovat. Median olisi pitänyt kysyä, mihin bonusten vaikutus perustuu. Vanhemmuutta tuetaan jo nyt miljardeilla muun muassa päivähoidon, koulun, vanhempainvapaiden ja terveydenhuollon kautta. Isokin bonus kalpenee tämän rinnalla.
Eikä ole uskottavaa arvioida sellaisen vaikutuksia vielä syntymättömien ihmisten käyttäytymiseen 30 vuoden päästä.
Toimittajat olisivat voineet ihmetellä sitäkin, miksi panostaminen 2050-lukuun on tärkeää. Tuolloin syntyneet alkavat maksaa veroja etäisellä 2080-luvulla. Julkistalous ei toki ole ainoa syy edistää syntyvyyttä. Tuntuu kuitenkin oudolta pyrkiä lisäämään vauvoja vuosikymmenten päästä eikä nyt.
Selitys voi olla se, että näin asiat saadaan näyttämään halvoilta. Bonuksethan maksettaisiin suureksi osaksi ajan mittaan kertyvillä sijoitustuotoilla. Tämä on kuitenkin silmänkääntötemppu.
Jos velkarahaa sijoittamalla voitaisiin maksaa tulevat menot, julkisen talouden kriisiä ei olisi. Sote-rahasto, hävittäjärahasto ja niin edelleen hoitaisivat homman. Vauvabonuksen haastamiseen olisi riittänyt toimittajan maalaisjärki, mutta se taisi olla vauvantuoksun sumentama.