Perheenyhdistämisen vaikeutuminen jarruttaa työperäistä maahanmuuttoa

Mikäli normaali perhearki ei Suomeen muuttaneille osaajille ole mahdollista, moni heistä palaa synnyinmaahansa. Siinä häviävät kaikki, kirjoittaa Baronan johtaja Elina Koskela.

Profiilikuva
kirjeitä
Teksti
LUKIJOILTA
1 MIN

Marraskuussa Maahanmuuttovirasto päivitti oleskelulupien toimeentuloedellytyksiä. Jatkossa vaaditaan yhä suuremmat tulot, jotta ulkomailta tullut työntekijä saisi perheenjäsenensä Suomeen.

Päätöstä on perusteltu elinkustannusten kasvulla ja sillä, että kukaan ei jäisi toimeentulotuen varaan. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta käytännön seuraukset voivat olla odotettua laajempia.

Jatkossa toimeentuloedellytys esimerkiksi puolison ja yhden lapsen saamiseksi Suomeen on 2 430 euron kuukausittainen nettotulo. Se tarkoittaa, että esimerkiksi lähihoitajana tai ravintola-alalla työskentelevien ulkomaisten osaajien on lähes mahdotonta saada perhettään Suomeen.

Mikäli normaali perhearki ei Suomeen muuttaneille osaajille ole mahdollista, moni heistä palaa synnyinmaahansa. Tällöin aiempi kansainvälisen rekrytoinnin investointi menee hukkaan. Siinä häviävät kaikki. 

Elina Koskela on kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Baronassa.