Nokian osakkeita ei jonotettu 1990-luvulla – Marin ja Trump ovat väärässä keskuspankkipuheissaan

Nokian osakkeita ei jonotettu 1990-luvulla.

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Lukijoilta

Mikä Nokia-jono?

Luin kiinnostuneena 1990-luvun näyttelystä Tampereella (”Siideriä ja sopuleita”, SK 41/2022). Ikävä kyllä jutussa menevät puurot ja vellit hieman sekaisin.

Suomi on pohjolan Japani -lausahdus syntyi jo 1980-luvulla, kun teollisuutemme oli voimiensa tunnossa ja vienti veti niin itään kuin länteen.

Nokian osakkeita ei jonotettu 1990-luvulla. Jos tarkoitetaan fyysisiä jonoja pankin tiskillä, kyse on ajasta ennen lamaa, jolloin valuuttalainaa sai jopa pörssiosakkeiden ostoon. Jonotus kyllä toistui vielä vuonna 2000 – jopa kehnossa säässä ja ulkona. Aleksilla. Silloin ostokohteena ei ollut Nokia vaan hypetetyt yhtiöt, erityisesti it-alalla. 

Sakari Nupponen Helsinki


Marin on väärässä

Sanna Marin siteerasi oikeustieteen jatko-opiskelijaa, jonka mielestä tiede on väärässä inflaatiosta ja koroista, koska nyt instituutiot ”ovat ihan erilaisia” (SK 46/2022).

Myöhemmin Marin veti sanojaan takaisin ja ”halusi vain” hallitusten ja keskuspankkien politiikan koordinointia. Ainoa tapa on, että hallitus lakkaa pumppaamasta hintoja ylös kulutuksen tukemisella. Nyt pitäisi säästää tulevia kriisejä varten.

Kun hallitus elvyttää, vaikka inflaatio on muutenkin kova, keskuspankin pitää toimia hallitusta vastaan, kiristää taloutta, jotta se korjaisi hallituksen virheen.

Donald Trump valitti 2018: ”Aina, kun teemme jotain hienoa, keskus­pankin johtaja nostaa korkoja.” Pankki oli oikeassa, Trump ja Marin väärässä. 

Kalle Mikkola Espoo